Tuonelta kosinta
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Wooing a bride from the underworld (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Kertovat runot (Kertovat runot) › Epiikka |
|---|---|
| Runot | 112 |
| Säkeet | 6 486 |
| Keruupaikat | 14 |
| Kerätty | 1840–1900-luvuilla |
| Kerääjät | Volmari Porkka · D. E. D. Europaeus · Vihtori Alava · Jaako Länkelä · Oskar Groundström · Väinö Salminen · J. Fr. Ruotsalainen · Aatu Haltsonen · Frans Kärki · Törneroos ja Tallqvist |
| Laulajat | Maria Luukkalainen (2) · Ontrein Uso (2); yhteensä 61 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 8. runo, säkeet 91–106; 16. runo, säkeet 154–158
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Ydinaihe: Mie/Iivana pojut Kalervon/Ignatta Kojoisen poika/Päivän poika valkiain/Mantereen matala seppä/Anterus/Pietari pyhä sulane lähtee kosimaan Tuonelta tytärtä (tätä saattaa edeltää sadan hevosen satulointi). Tuoni istuu tuolin päällä, ansiotyöt, lopussa kosija saa neidon. - Harvinaisena motiivina III-alueella Tuonen tyttö pakenee kosijaa.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Narvusi (34)
- Soikkola (23)
- Kaprio (14)
- Tyrö (12)
- Serepetta (11)
- Liissilä (4)
- Venjoki (4)
- Hietamäki (3)
- Moloskovitsa (2)
- Keski-Inkeri (1)
- Koprina (1)
- Lavansaari (1)
- Skuoritsa (1)
- Tuutari (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1840-luku | 8 |
| 1850-luku | 16 |
| 1860-luku | 6 |
| 1870-luku | 1 |
| 1880-luku | 51 |
| 1890-luku | 13 |
| 1900-luku | 17 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Olkoon kiitetty Jumala, SKVR III1 33. — Narvusi
- Päivän poiko valkiainen SKVR III1 541. — Soikkola
- Paha vaimota eleä, SKVR IV1 1480. — Kaprio
- Iivana Kojosen poika, SKVR IV1 486. — Tyrö
- Saaron maat on saro jaettu, SKVR IV1 1355. — Serepetta
- Varain ol varis jalalla, SKVR IV1 450. — Liissilä
- Anterus Ylimön poika, SKVR IV1 68. — Venjoki
- Iivana Kojosen poika SKVR IV1 247. — Hietamäki
- Löin issoin, löin emmoin, SKVR IV1 1082. — Moloskovitsa
- Antero, utala poika, SKVR IV2 1747. — Keski-Inkeri
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Saaresta kosinta (Island Courtship)
- Konnusta kosinta (Wooing a bride from Konnu)
- Ennen naidun naisen tappo (Murder of the Former Wife)
- Iivana Kojosenpoika
- Anteruksen runo (Anterus's Song)
- Löi kahta kämmentänsä (He Clapped His Two Hands)
- Kullasta saari (Island of gold)
- Yli meren menijä (Crossing the sea)
- Nurmen neito (Meadow maiden)
- Anni tuolta annettiin (Anni was given away)
- Virsi loppui, tie sokeni (The song ended, the road went dark)
- Veri tippui vempeleestä (Blood Dripped from the Shaft-Bow)
- Torajoelle riitelemään (To Torajoki to Quarrel)
- Käärmeaita (Snake Fence)
- Kilpakosinta (Rival suitors)
- Koskelta kosinta (Courting at the rapids)
- Likainen neito (The dirty maiden)
- Näin mie neion kasvavaksi (I saw the maiden grow up)
- Rutsa
- Noidille Viroon (To the witches in Estonia)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.