Päivän päästö
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Release of the sun (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Kertovat runot (Kertovat runot) › Epiikka |
|---|---|
| Runot | 124 |
| Säkeet | 5 286 |
| Keruupaikat | 23 |
| Kerätty | 1780–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Volmari Porkka · Vihtori Alava · Jaako Länkelä · D. E. D. Europaeus · A. A. Borenius · Christfrid Ganander · Oskar Groundström · Hj. Basilier · J. Fr. Ruotsalainen · A. E. Ahlqvist |
| Laulajat | Anni Ahvolasta (2) · Jerlan Oute (2) · Larin Paraske (2) · Liisa Itko (2) · Maatu Hevaalta (2) · Palaga Vornanen (2); yhteensä 65 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 49. runo, säkeet 79–378
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Elettiin ennen meillä -pikkurunosta on tullut Päivän päästön yleinen johdanto erityisesti Länsi-Inkerissä.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Soikkola (32)
- Kaprio (23)
- Narvusi (15)
- Tyrö (8)
- Suojärvi (7)
- Serepetta (6)
- Ilomantsi (4)
- Lempaala (4)
- Pohjois-Pohjanmaa (3)
- Vuokkiniemi (3)
- Metsäpirtti (2)
- Sakkola (2)
- Toksova (2)
- Vuole (2)
- Keski-Inkeri (1)
- Kupanitsa (1)
- Liissilä (1)
- Paltamo (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Sotkamo (1)
- Suistamo (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
- Venjoki (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1780-luku | 5 |
| 1810-luku | 1 |
| 1840-luku | 7 |
| 1850-luku | 20 |
| 1860-luku | 4 |
| 1870-luku | 6 |
| 1880-luku | 47 |
| 1890-luku | 18 |
| 1900-luku | 11 |
| 1910-luku | 4 |
| 1930-luku | 1 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Ennen päivättä elettiin, SKVR III1 166. — Soikkola
- Peikalal jalan sijoja. SKVR IV1 1352. — Kaprio
- Elettii enne meillä SKVR III1 638. — Narvusi
- Hekko juossellen kujahan, SKVR IV1 556. — Tyrö
- Viisas on vanhin Vänämöni SKVR VII1 590. — Suojärvi
- Pääskö lintu, päivä lintu, SKVR IV1 1349. — Serepetta
- Neiet neuoa pitävi, SKVR VII1 697. — Ilomantsi
- Jumalaisen aino poika, SKVR V1 796. — Lempaala
- Kavet päästi päivän paistamaan, SKVR XII1 97. — Pohjois-Pohjanmaa
- Lappalaini küüttä-künsi SKVR I1 78. — Vuokkiniemi
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Lapsenetsintävirsi (Child-Seeking Song)
- Elettiin ennen meillä (There was life here once)
- Silta ja kirkko (Bridge and Church)
- Tapanin virsi (St. Stephen's Day Song)
- Saunanhakuvirsi (Song of Seeking a Sauna)
- Hiiden sepän kahlinta (Binding of Hiisi's blacksmith)
- Iro-neito (Iro the maiden)
- Käin ulkona usein uutta kuuta katsomassa (I Often Went Out to Watch the New Moon)
- Sammon ryöstö (Theft of the Sampo)
- Täss on tykky tyttölöitä (There are plenty of girls here)
- Hauen vatsasta poika (Boy from the pike's belly)
- Marjavirsi (Berry song)
- Hämeen ihmeet (Wonders of Häme)
- Iso tammi (The great oak)
- Kiusasin kivelle uida (I Tried Swimming on a Rock)
- Ylösnousemusvirsi (The resurrection song)
- Kanto meressä (Stump in the sea)
- Mereen silta yksiöisistä vesoista (Bridge to the sea from one-night saplings)
- Taikinan kohotus (Dough-Rising Charm)
- Jumala on pesemättä puhtukainen (God is pure without washing)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.