Sulhaselta tiedustellaan matkan onnistumista
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Inquiring about the groom's journey (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Häärunot (Häärunot) › Sulhasen kotona |
|---|---|
| Runot | 114 |
| Säkeet | 9 849 |
| Keruupaikat | 29 |
| Kerätty | 1830–1930-luvuilla |
| Kerääjät | A. A. Borenius · A. D. Neovius · Elias Lönnrot · D. E. D. Europaeus · A. Berner · Heikki Meriläinen · Väinö Salminen · Vihtori Alava · K. Karjalainen · J. Fr. Ruotsalainen |
| Laulajat | Larin Paraske (14) · Jerlan Oute (2) · Levon Anni (2); yhteensä 64 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Erilaisia tiedusteluja siitä, miten sulhasen matka sujui ja miten häntä kohdeltiin morsiamen kotona, esim. Kävitkö tiesi tervehenä? Piettiinkö vävy vävynä? Tuotiinko lohta lautasella? Oliko suu sulassa voissa? Oliko rauniot rahoina (I3 1592, 1735) Moitittiinko sinuista siellä? Syötettiinkö sun orosi heinillä helisevillä, juotettiinko heraisista lähtehistä? (V); Vedettiinkö virsilöillä? Tokko tammat taiten juoksi (XIII); Joko tunnet naineheisi - syöneesi anopin voita (XIII2). Lopuksi uhataan kostaa kotona, jos sulhasta on kohdeltu huonosti (joskus jopa nostaa sonnat suosta, marnat maasta, XIII2 4077, 4081, ks. Morsiamen moitteen torjunta: Mikä sonnat suosta nosti). Joskus vain muutaman säkeen aihelma (esim. lohta lautasella), joskus laaja kehitelmä kysymys- ja vastaussarjoineen. Kysellään myös, tapasiko hän tiellä noitia; aihe on erotettu myös omaksi otsikokseen (Oliko tiellä noitia, tietäjiä).
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Lempaala (19)
- Vuokkiniemi (13)
- Uhtua (12)
- Repola (10)
- Ilomantsi (7)
- Kiestinki (6)
- Kurkijoki (5)
- Etelä-Karjala (4)
- Sakkola (4)
- Vuole (4)
- Hiitola (3)
- Kiimaisjärvi (3)
- Metsäpirtti (3)
- Moloskovitsa (3)
- Jaakkima (2)
- Korpiselkä (2)
- Kupanitsa (2)
- Kaprio (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Liperi (1)
- Pistojärvi (1)
- Rautjärvi (1)
- Rautu (1)
- Spankkova (1)
- Suistamo (1)
- Suojärvi (1)
- Tuupovaara (1)
- Tyrö (1)
- Viena (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1830-luku | 11 |
| 1840-luku | 12 |
| 1850-luku | 6 |
| 1860-luku | 1 |
| 1870-luku | 22 |
| 1880-luku | 14 |
| 1890-luku | 27 |
| 1900-luku | 12 |
| 1910-luku | 7 |
| 1930-luku | 2 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- La kyselen velloltani, SKVR V2 1617. — Lempaala
- "Vuotit viikon, vuota vielä; SKVR I3 1626. — Vuokkiniemi
- Mistä vävyni tulevi? SKVR I3 1592. — Uhtua
- Mi tuo vägi tulouppi SKVR II 493. — Repola
- Lenti kokko koilta ilman, SKVR VII2 2889. — Ilomantsi
- Miero vuotti uutta kuuta, SKVR I3 1732. — Kiestinki
- Luulin tuulen tuuleneene, SKVR XIII2 3560. — Kurkijoki
- Tuo mies on tuhan̄en vanha SKVR XIII2 4085. — Etelä-Karjala
- 1:o. Mistäs tunsit tuhma tulla SKVR XIII2 3572. — Sakkola
- Miss' sie vello kauan viivyt, SKVR V2 1331. — Vuole
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Pyhät syöttää pyynlihalla (On holy days he feeds us grouse)
- Sait miehen satojen tuojan (You got a husband who brings hundreds)
- Sait miehen metsänkävijän (You got a husband who hunts the forest)
- Aitta joka aholla (Granary in Every Clearing)
- Rahaisa on talo rajalla (A wealthy house on the border)
- Mies metsällä kävijä (The Man Who Goes Hunting)
- Lusikat pese, varret heitä (Wash the spoons, throw the handles)
- Nouse sotka soutimilta, alli airoilta ylene (Rise, goldeneye, from the oars; long-tailed duck, ascend)
- Elä ole pahoilla mielin (Don't Be in Low Spirits)
- Isännän ylistys (Praise of the master of the house)
- Ei ole ennen ollut tämän sulhasen somuutta (None before matched this groom's beauty)
- Hääkansan ylistys (Praise of the wedding guests)
- Sait miehen merellä kävijän (You Got a Seafaring Husband)
- Nouse korjasta koria, rehiäinen reen perästä (Rise from the sleigh, fair one, sprightly one from behind the sled)
- Oma taatto heittäminen, ukko omaksi ottaminen (Casting off one's father, taking a husband as one's own)
- Morsianta on odotettu (The bride has been awaited)
- Pidä lusikat luvussa (Keep Count of the Spoons)
- Appi karhu kartanolla, anoppi susi tuvassa (Father-in-law a bear in the yard, mother-in-law a wolf in the cottage)
- Notkahuta nuoret niskat (Bow your young necks)
- Millä noudat ämmän, naon, kydyn, äijän mielen (How to please the in-laws' moods)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.