Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Pet names for a girl, insulting names for a daughter-in-law (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lyriikka (Lyriikka) › Naistenlaulut |
|---|---|
| Runot | 167 |
| Säkeet | 5 725 |
| Keruupaikat | 31 |
| Kerätty | 1830–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Volmari Porkka · J. Fr. Ruotsalainen · A. D. Neovius · Vihtori Alava · Eino Räikkönen · Fanny M. Pajula · Väinö Salminen · Jaako Länkelä · Lauri Laiho · D. E. D. Europaeus |
| Laulajat | Larin Paraske (6) · Maria Luukka (3) · Akuliina Nikolajevna (2) · Juhana Heikkinen (2) · Liisa Itko (2) · Taria Korpuna (2); yhteensä 103 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Ydinaihe tytön hellittely lempinimin ja miniän moitinta haukkumanimin. Nimet esiintyvät sarjoina, joko yhdessä vastakkainasetteluna tai erikseen: kotona isä kutsui kullakseen/kuunvaloksi, emo ehtolapsekseen/päivännousennaksi, sisko sinikeräksi/silkiksi, veli vestoslastuiksi/veraksi ym. (esim. sukulaisnimiä jatketaan: sisko, nato, seukko, täti); toisessa talossa appi kutsuu astuvan-raniksi/naattipantioksi, anoppi pesinpytyksi, kyty miehen kurvaksi, nato vallan nahdiksi, käly kätkyen jalaksi ym. (esim. musta sika, takkupää tallikka; kuratti, helvetti; kulkija, kerrääjä, rannan vierijä, vieremäkivi).
Kysymyksessä on >Ison kotona ja/tai toiselassa -runoston motiivi (vain 7 tekstiä ei esiinny siinä). Tähän on poimittu kaikki esiintymät, joissa on selvät nimitykset; viittauksia "nimenvaihtoon" esiintyy ko. runossa ja miniän runoissa muutenkin.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Narvusi (33)
- Lempaala (21)
- Soikkola (17)
- Rautu (11)
- Vuole (10)
- Kaprio (9)
- Moloskovitsa (7)
- Sakkola (7)
- Toksova (7)
- Suistamo (5)
- Metsäpirtti (4)
- Uusikirkko Vpl. (4)
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (3)
- Kaavi (3)
- Koivisto (3)
- Tyrö (3)
- Impilahti (2)
- Keltto (2)
- Liissilä (2)
- Parikkala (2)
- Serepetta (2)
- Heinjoki (1)
- Hiitola (1)
- Inkere (1)
- Korpiselkä (1)
- Kupanitsa (1)
- Kurkijoki (1)
- Liperi (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Seiskari (1)
- Venjoki (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1830-luku | 1 |
| 1840-luku | 12 |
| 1850-luku | 21 |
| 1860-luku | 1 |
| 1880-luku | 38 |
| 1890-luku | 31 |
| 1900-luku | 31 |
| 1910-luku | 16 |
| 1920-luku | 2 |
| 1930-luku | 14 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Eivät kasva kaikki lapset, SKVR III1 97. — Narvusi
- Osajel se miun emmoin, SKVR V2 402. — Lempaala
- Kuin olin emoini luona, SKVR III1 293. — Soikkola
- Miks ei kulkkuin mun kumaja, SKVR XIII1 2390. — Rautu
- Kui mie olin kotonna SKVR V2 683. — Vuole
- Tytöt, siityset sissoini, SKVR IV1 879. — Kaprio
- Olsin kukkana koissa, SKVR IV1 971. — Moloskovitsa
- kajavann on kaivotiellä, SKVR V3 552 a. — Sakkola
- Kuin olin isän kotona, SKVR V2 666. — Toksova
- Olin mie toatoin kois, SKVR VII2 2152. — Suistamo
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Isä kutsui kukkaseksi - appi haukkuu ahkioksi (Father called her a flower, father-in-law a sled)
- Ison kotona ja miehelässä (At father's home and husband's)
- Kävit kukkana kujassa (You walked as a flower in the lane)
- Anopin susille syötän (I'll Feed My Mother-in-Law to the Wolves)
- Olit kuin orihevonen (You were like a stallion)
- Kotona maksoit paljon, nyt et mitään maksa (At home you were worth much, now you're worth nothing)
- Kysymättä kävit kylässä (You went visiting without asking)
- Et osaa ovissa käydä (You don't know how to use doors)
- Oven suussa ouvot silmät, kierot keskilattialla (Strange eyes at the door, sly ones mid-floor)
- Missä istuit, maa iloitsi - missä istut, maakin itkee (Where you sat the earth rejoiced, where you sit even the earth weeps)
- Siellä on ohjat ostettuna, vankiraudat valmistettu (There the reins are bought, the shackles readied)
- Ei sinua pitäneet pystyaidat (The upright fences couldn't hold you)
- Appi ei anna hevosta (Father-in-law won't give a horse)
- Nuorikon aamuherätys (Bride's morning awakening)
- Kotiin tullessasi ei sinua tunne iso, emo (Coming home, father and mother know you not)
- Vierit kotoa kuin puu pinosta (Rolled from home like wood from a pile)
- Toisin toisessa talossa (Different in another house)
- Voille haisi vuotehesi (Your bed smells of butter)
- Miniä miehelässä kuin vanki Venäjän maalla (Daughter-in-Law Like a Prisoner in Russia)
- Kotona oli voissa vuoteheni (At Home My Bed Was in Butter)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.