Ison kotona ja toiselassa
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: At father's home and at the in-laws' (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lyriikka (Lyriikka) › Naistenlaulut |
|---|---|
| Runot | 251 |
| Säkeet | 8 506 |
| Keruupaikat | 38 |
| Kerätty | 1820–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Volmari Porkka · A. D. Neovius · Fr. A. Saxbäck · Vihtori Alava · Eino Räikkönen · Fanny M. Pajula · D. E. D. Europaeus · J. Fr. Ruotsalainen · Törneroos ja Tallqvist · Lauri Laiho |
| Laulajat | Larin Paraske (12) · Liisa Itko (3) · Akuliina Nikolajevna (2) · Anna Laitinen-Kuparinen (2) · Anni Lappalainen (2) · Eeva Naakka (2) · Juhana Heikkinen (2) · Lukeri Melikova (2) · Maija Liisa Kelo (2) · Mari Haapanen (2) · Maria Luukka (2) · Maria Mörö (2) · Ruutsian nainen (2) · Taria Korpuna (2) · Uljana Kipatsa (2); yhteensä 126 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 8. runo, säkeet 61–80
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Keskeinen naistenlaulujen aihekasauma, jossa lyriikan ja häärunoston erottelu on vaikeaa.
Ydinaiheet on esitetty myös omina otsikoinaan: Ei pitäneet pystyaidat; Kotona oli voissa vuoteheni; Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen; Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa; Toisin tuolla toiselassa; Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet. Tässä kokoavassa otsikossa ovat keskeisiä tekstit, jotka rakentuvat lapsuuskodin ja nykykodin vastakkainasetteluun (vrt. vastaava Oma ja vieras emo); tähtiteksteissä valikoiden sellaisia, joissa vain jompaankumpaan liittyvä aihelmia (ja jotka katoaisivat näkyvistä ellei niitä listattaisi tähän).
Asetelma koostuu seuraavista perusaiheista:
1. ISÄN KOTI: olin kaunis kuin kukka, marja, omena - kasvoin viiden veljen vieressä, seitsemän sedän ilona - kuljin ylpeästi kuin ori, lammas, pässi; löin rikki ovet, aidat (ks. samaa >Käyn kuin sälkö säärtä lyöden; Ei pitäneet pystyaidat) - olin linna, lippu, kuu, päivä (III 294, 870, 934, 3298, 4010, IV 975; ks. sama formula orpoaiheessa Oli linna, oli lippu) - minua puhuteltiin lempinimin (Ks. Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet) - söin herkkuja (ks. keskeinen mielikuva: Kotona oli voissa vuoteheni; Olin putrolta punanen - olin arvokas, maksoin paljon (ks. Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa) - minun ei tarvinnut tehdä töitä (Ei suvattu survomaan, viety vettä kantamaan., erit. III, ja jatko: >Kaivot kaikki kuivuneet; Makasin enemmän muita, tein työtä vähemmän muita) - tytön "työt": aamupesu jne. - sain huvitella vapaasti (Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen); Missä tahdoin, siellä tanssin, ks. Ilokylässä syntynyt, joka usein yhdistyykin tähän - tyttöelämän yleistäviä ylistyksiä (Sinis iloa kunis eloa isän kodissa). Kuvauksiin voidaan liittää muita samantyyppisiä aihelmia: Hyvä on tyttönä elää; Lakki ei kiellä laulamasta -säkeitä; Missä istuin, maa iloitsi; >Silloin hoppa huoletonna kun on ohjat ostamatta.
2. TOISELA: lempinimet vaihtuivat haukkumanimiksi (Ks. Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet) - huolettomuus vaihtuu raatamiseksi - en osaa tehdä mitään oikein (En osaa ovesta käyä talon tyttären tavalla; ks. myös Et osaa ovissa käydä morsiamen itketyksessä) - saan huonoa ruokaa (Luut lihoista, päät kaloista; ks. samaa esim. >Huono osa annetaan) - olen arvoton (ks. Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa) - minua lyödään (Ruoska vei rohkeuden) - huvittelu kielletään (Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen) - kaikki on toisin (Toisin tuolla toiselassa) - vaimoelämän yleistäviä kuvauksia (Huntu tuo huolta ym.)
HUOM.: osa-aiheet ehkä kannattaa esittää Ks. myös -kentässä ja vähentää muita siinä esitettyjä!
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Narvusi (31)
- Lempaala (30)
- Soikkola (28)
- Vuole (27)
- Moloskovitsa (15)
- Rautu (15)
- Sakkola (12)
- Toksova (11)
- Kaprio (8)
- Metsäpirtti (8)
- Suistamo (7)
- Tyrö (7)
- Ilomantsi (6)
- Serepetta (4)
- Uusikirkko Vpl. (4)
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (3)
- Koivisto (3)
- Kurkijoki (3)
- Liissilä (3)
- Venjoki (3)
- Impilahti (2)
- Joroinen (2)
- Kaavi (2)
- Keltto (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Etelä-Karjala (1)
- Hietamäki (1)
- Hiitola (1)
- Kivennapa (1)
- Korpiselkä (1)
- Kupanitsa (1)
- Markkova (1)
- Parikkala (1)
- Pielisjärvi (1)
- Skuoritsa (1)
- Suojärvi (1)
- Säkkijärvi (1)
- Tuutari (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1820-luku | 1 |
| 1830-luku | 2 |
| 1840-luku | 22 |
| 1850-luku | 44 |
| 1860-luku | 2 |
| 1870-luku | 2 |
| 1880-luku | 57 |
| 1890-luku | 44 |
| 1900-luku | 25 |
| 1910-luku | 22 |
| 1920-luku | 3 |
| 1930-luku | 27 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Ku olin ison kotonna, SKVR III1 842. — Narvusi
- Osajel se miun emmoin, SKVR V2 402. — Lempaala
- Tyttäret sulat sisoni, SKVR III1 287. — Soikkola
- Kuin olin ison kotona SKVR V1 931. — Vuole
- Morsian mäellä itki SKVR IV1 937. — Moloskovitsa
- Miks ei kulkkuin mun kumaja, SKVR XIII1 2390. — Rautu
- kajavann on kaivotiellä, SKVR V3 552 a. — Sakkola
- Kasvatti miun emoni, SKVR V1 716. — Toksova
- Tytöt, siityset sissoini, SKVR IV1 879. — Kaprio
- Mahto enne miu emmoin, SKVR XIII1 2041. — Metsäpirtti
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Ison kotona ja miehelässä (At father's home and husband's)
- Isä kutsui kukkaseksi - appi haukkuu ahkioksi (Father called her a flower, father-in-law a sled)
- Anopin susille syötän (I'll Feed My Mother-in-Law to the Wolves)
- Olit kuin orihevonen (You were like a stallion)
- Kävit kukkana kujassa (You walked as a flower in the lane)
- Kysymättä kävit kylässä (You went visiting without asking)
- Missä istuit, maa iloitsi - missä istut, maakin itkee (Where you sat the earth rejoiced, where you sit even the earth weeps)
- Kotona maksoit paljon, nyt et mitään maksa (At home you were worth much, now you're worth nothing)
- Ei sinua pitäneet pystyaidat (The upright fences couldn't hold you)
- Jouduit kylmään kylään - kun ei ois kylmä kylelliseis (You ended up in a cold village — if only your bedfellow weren't cold)
- Et osaa ovissa käydä (You don't know how to use doors)
- Siellä on ohjat ostettuna, vankiraudat valmistettu (There the reins are bought, the shackles readied)
- Oven suussa ouvot silmät, kierot keskilattialla (Strange eyes at the door, sly ones mid-floor)
- Appi ei anna hevosta (Father-in-law won't give a horse)
- Nuorikon aamuherätys (Bride's morning awakening)
- Mihin viipyi virrenseppä (Where Has the Song-Smith Lingered)
- Olin kuin orihevonen (I was like a stallion)
- Kotiin tullessasi ei sinua tunne iso, emo (Coming home, father and mother know you not)
- Ne kolme kotiin heitä (Leave Those Three at Home)
- Miniä miehelässä kuin vanki Venäjän maalla (Daughter-in-Law Like a Prisoner in Russia)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.