Niin tyttö isän kotona - niin miniä miehelässä
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Daughter at home, bride at husband's (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lyriikka (Lyriikka) › Naistenlaulut |
|---|---|
| Runot | 138 |
| Säkeet | 4 568 |
| Keruupaikat | 37 |
| Kerätty | 1820–1930-luvuilla |
| Kerääjät | D. E. D. Europaeus · Volmari Porkka · Jaako Länkelä · Fanny M. Pajula · Lauri Laiho · Vihtori Alava · H. A. Reinholm · Eino Räikkönen · Fr. A. Saxbäck · A. E. Ahlqvist |
| Laulajat | Larin Paraske (3) · Tarja Valkonen (2); yhteensä 62 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 8. runo, säkeet 57–80
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Aiheen ytimenä on kaksi vaihtelevasti kehystettyä aihelmaa:
1) Niin tyttö isän kotona kuin kuningas linnassaan, pappi seurakunnassaan - niin miniä miehelässä kuin vanki Venäjän maalla (tai: kuin toukka puun raossa; hevonen hirressä; kyyttö kytkyessä; koira kahleissa; vene vesillä; herne riehtilällä); kuningas-vanki -vertaus on usein lyhyt, sananlaskunomainen.
2) Sika rikko seulan pohjan, vasikka lusikan varren (tai hiiri/kärpänen kuolee huhmareen ym.) - miniän syyksi syytettiin.
Näitä miniän elämän kuvauksia sisältyy runsaasti Lintu vie viestin emolle - aihelmaan, jossa joko lintu tuo emolle viestin naimisissa olevalta tyttäreltä tyttäreltä (III, >Emon huolet tyttärestä) tai äidin naittama tyttö (yleensä Nuorena naitettu) tulee itse lintuna valittamaan äidin puutarhaan (IV, V, XIII). Kannaksella esiintyy myös laaja kokonaisuus, jossa tyttö kysyy kyntörastaalta: Kummin on paremmin olla, tyttönä isän kotona vai miniän miehelässä?, johon lintu vastaa aihelmin 1) ja 2). Aihelmia on yksittäin myös >Kotona ja toiselassa -ketjuissa. Kaikki esiintymät on poimittu tähän. Tähtiteksteissä (*) vain Sika rikkoi seulan pohjan -motiivi tai muuten katkelmallinen teksti.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Narvusi (19)
- Rautu (16)
- Lempaala (11)
- Sakkola (11)
- Vuole (10)
- Toksova (9)
- Soikkola (7)
- Pyhäjärvi Vpl. (5)
- Keltto (4)
- Moloskovitsa (4)
- Venjoki (4)
- Liissilä (3)
- Metsäpirtti (3)
- Tyrö (3)
- Uusikirkko Vpl. (3)
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (2)
- Järvisaari (2)
- Kaprio (2)
- Suistamo (2)
- Alastaro (1)
- Etelä-Karjala (1)
- Hietamäki (1)
- Ilomantsi (1)
- Kerimäki (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kurkijoki (1)
- Liperi (1)
- Markkova (1)
- Repola (1)
- Räisälä (1)
- Rääkkylä (1)
- Rääpyvä (1)
- Serepetta (1)
- Spankkova (1)
- Tuutari (1)
- Valkeasaari (1)
- Vieremä (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1820-luku | 1 |
| 1830-luku | 3 |
| 1840-luku | 21 |
| 1850-luku | 27 |
| 1880-luku | 17 |
| 1890-luku | 24 |
| 1900-luku | 10 |
| 1910-luku | 9 |
| 1920-luku | 2 |
| 1930-luku | 24 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Syntyi tyttö miun emolle, SKVR III1 37. — Narvusi
- Kävin mie tietä terhollista, SKVR XIII1 617. — Rautu
- Laulajaaks laajittiin, SKVR V2 39. — Lempaala
- Kuulin kummat, näin immeet SKVR XIII1 183. — Sakkola
- Tiaselt' mie tiiustelin, SKVR V1 1273. — Vuole
- Ei tiiä tytöt kotona SKVR V1 1272. — Toksova
- Oioi, oioi orjan päivät, SKVR III1 210. — Soikkola
- Kävin tietä tervallista, SKVR XIII1 625. — Pyhäjärvi Vpl.
- Voi mun ehtoini emoni, SKVR V2 690. — Keltto
- Kun emolle tyttö synty, SKVR IV1 954. — Moloskovitsa
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Miniä miehelässä kuin vanki Venäjän maalla (Daughter-in-Law Like a Prisoner in Russia)
- Sika rikkoo sieklan pohjan, miniän syyksi syytetään (The pig breaks the sieve, the daughter-in-law is blamed)
- Olisit voinut vuoden olla (You Could Have Stayed a Year)
- Ison kotona ja miehelässä (At father's home and husband's)
- Isä kutsui kukkaseksi - appi haukkuu ahkioksi (Father called her a flower, father-in-law a sled)
- Kävit kukkana kujassa (You walked as a flower in the lane)
- Olin kuin orihevonen (I was like a stallion)
- Olit kuin orihevonen (You were like a stallion)
- Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa (I was one, I cost two — now I'm worth nothing)
- Nuorikon aamuherätys (Bride's morning awakening)
- Kotona oli voissa vuoteheni (At Home My Bed Was in Butter)
- Missä istuit, maa iloitsi - missä istut, maakin itkee (Where you sat the earth rejoiced, where you sit even the earth weeps)
- Anopin susilla syötän (I feed my mother-in-law to wolves)
- Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen (I visited unasked, now I ask leave)
- Pyysi minua pyssyseppä (The Gunsmith Asked Me)
- Kun mie synnyin synnin maalle (When I was born into the land of sin)
- Miniän palkka - orjan palkka (Daughter-in-Law's Wages, Servant's Wages)
- Ennen kuusia kumarran (I'd Sooner Bow to the Spruces)
- Iivana Kojosenpoika
- Kysymättä kävit kylässä (You went visiting without asking)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.