Haudan kuvaus
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Description of the grave (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lyriikka (Lyriikka) › Valituslaulut |
|---|---|
| Runot | 142 |
| Säkeet | 5 066 |
| Keruupaikat | 35 |
| Kerätty | 1830–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Volmari Porkka · J. Fr. Ruotsalainen · A. D. Neovius · D. E. D. Europaeus · Jaako Länkelä · H. A. Reinholm · Vihtori Alava · Väinö Salminen · Törneroos ja Tallqvist · Elias Lönnrot |
| Laulajat | Larin Paraske (6) · Rikon Sonja (2) · Vyötär Tapanainen (2); yhteensä 68 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Haudan kuvaus on formulanomainen orvon ja lesken runostossa liikkuva säesarja. Se on joko runon minän toteamus tai vainajan oma selitys siihen, ettei voi nousta. Säkeet esiintyvät kahtena (paikoin toisiinsa limittyvänä) tyyppinä:
1. Vainajan päälle on kasvanut puita ja pensaita: Jo on kuuset kulmaluilla, haavat suuret hartioilla, pajupehkot parran päällä (turve turvan päällä), katajaiset kantapäissä jne. (samoja kuvia ks. Vipusen virsi). Vallitseva pohjoisilla alueilla (I, VII).
2. Vainaja on kiven, hiekan, mullan, nurmen alla: Kivi on suuri kirstun päällä, paasi paksu pään aloilla; Hiekassa heliät silmät, mullassa muhia muoto, kasvo kaunis kankahassa; Kulmilla kulo punainen, silmillä savi sininen; Nurmi on kaunis kattehena jne. Joskus jatkuu hautaformulalla Ei tuule kaikki tuulet, ei so'a satteet kaikki (XIII 55, 1564, IV 1576) tai jauhinrunoformulalla Kivi kisko hartiani (III 296, 2159, 3629. Vallitseva eteläisillä alueilla III-V, XIII, XV).
Haudan kuvaus tyyppinä 2 on kiinteimmin Ei ole hullun kieltäjätä -aiheen jatko, mutta molempia tyyppejä esiintyy muissakin orvon runoissa (esim. Ei nyt äiti ääntä kuule; Emon, ison haudalla; Etähällä emoni) sekä itsenäisinä jaksoina. Vrt. >Laula, laula kieli keito: en enää laula, kun suuni ruohon kasvaa. Häärunoesiintymiä on niin vähän, että ne kaikki luetellaan tässä.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Narvusi (23)
- Soikkola (14)
- Lempaala (10)
- Moloskovitsa (9)
- Sakkola (9)
- Rautu (7)
- Tyrö (6)
- Toksova (5)
- Venjoki (5)
- Vuole (5)
- Ilomantsi (4)
- Metsäpirtti (4)
- Etelä-Karjala (3)
- Hietamäki (3)
- Kupanitsa (3)
- Pyhäjärvi Vpl. (3)
- Serepetta (3)
- Spankkova (3)
- Impilahti (2)
- Jaakkima (2)
- Kurkijoki (2)
- Liissilä (2)
- Markkova (2)
- Repola (2)
- Järvisaari (1)
- Kaprio (1)
- Kaukola (1)
- Keltto (1)
- Keski-Inkeri (1)
- Kontokki (1)
- Liperi (1)
- Pyhäntä (1)
- Räisälä (1)
- Skuoritsa (1)
- Vuokkiniemi (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1830-luku | 5 |
| 1840-luku | 15 |
| 1850-luku | 30 |
| 1870-luku | 3 |
| 1880-luku | 24 |
| 1890-luku | 22 |
| 1900-luku | 29 |
| 1910-luku | 9 |
| 1920-luku | 1 |
| 1930-luku | 4 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Kuin synnyin ilokylässä, SKVR III1 172. — Narvusi
- Lauloi yksi, lauloi toinen, SKVR III1 296. — Soikkola
- Miul on kullat kuoleteltu, SKVR V2 315. — Lempaala
- Tulkaat tytöt tulelle, SKVR IV1 912. — Moloskovitsa
- Ajoi luoja tietä myöten, SKVR XIII1 55. — Sakkola
- Vielä laulaisin enemmän, SKVR XIII1 1564. — Rautu
- Piennä petti miun emmooin, SKVR IV2 2465. — Tyrö
- Lauloin ennen lapsempanna, SKVR V2 64. — Toksova
- En ois uskonut olisi SKVR IV1 17. — Venjoki
- La mie laula suu surruine, SKVR V2 123. — Vuole
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- En ole emoa, isoa nähnyt, kun kirstu kiinni pantu (I've not seen mother or father since the coffin was closed)
- Emo kuollut, isä tuo uuden (Mother dead, father brings a new one)
- Emon, ison haudalla (At mother's and father's grave)
- Emo on sydämellä syödessäkin (Mother on the heart even while eating)
- Älkää pahaksi panko - kylä kirotko (Take No Offense — Village, Do Not Curse)
- Emo jätti kuin jänön pojan (Abandoned like a hare's young)
- Ei ole isoa iäksi (No father lasts forever)
- Päästä päivä emo haudasta (Sun, release mother from the grave)
- Jos mun tuttuni tulisi (If my beloved would come)
- Jos mun emoni, isoni tulisi (If my mother, my father would come)
- Mehiläinen maasta nousi, ei nouse iso (The bee rose from the earth, but father won't rise)
- Ei ole minulla niin kuin muilla isoa, emoa (I have no father or mother, as others do)
- Laulaisin, kun ei tuoja toruisi (I would sing, if the bringer wouldn't scold)
- Muiden turvaset tulevat, ei minun (Others' dear ones come, not mine)
- Kun kuoli miun emmoin (When my mother died)
- Haudasta nostaisin emoni (I Would Raise My Mother from the Grave)
- Miniän jalka kipeä (Daughter-in-law's sore foot)
- Piennä petti mun emoni (My mother betrayed me in childhood)
- Luoja toittaa luodut lapset (The Creator feeds created children)
- Niin olen ison isolla (So I Hunger for My Father)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.