Iivana Kojosenpoika
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
| Arkiston luokituksessa | Kertovat runot (Kertovat runot) › Epiikka |
|---|---|
| Runot | 326 |
| Säkeet | 18 509 |
| Keruupaikat | 47 |
| Kerätty | 1810–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Volmari Porkka · D. E. D. Europaeus · A. A. Borenius · A. D. Neovius · Vihtori Alava · Fanny M. Pajula · Elias Lönnrot · A. E. Ahlqvist · Kaarle Krohn · H. A. Reinholm |
| Laulajat | Larin Paraske (16) · Mari Jämpsäläinen (3) · Paroi Kantokylästä (3) · Paroi Sakun nainen Hevaalta (3); yhteensä 159 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 11. runo, säkeet 197–209; 11. runo, säkeet 235–244; 38. runo, säkeet 111–124; 38. runo, säkeet 179–248; 38. runo, säkeet 271–278
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Ydinaihe: Iivana Kojosenpojan röyhkeä kosinta, matka sulhasen kotiin, jolloin morsian toivoo olevansa mieluummin petojen kidassa; Inkerissä matkaan liittyvät sulhasen morsiamelle esittämät vaatimukset (mitättömien ainesten motiivi yleinen), Torajoelle riitelemään -meno, morsiamen tappo, piirakan valmistus morsiamesta ja äidille vienti, äidin kiittelyt ja orjan repliikit, piirakan sisällön paljastuminen. Harvoin sulhasen rangaistus tai äidin kuolema. - Piirakka-aiheen ympärille on III- ja IV-alueilla rakentunut Emon huolet tyttärestä - vävyn tuomiset -runo, joka on lyriikassa erikseen. - Iivana Kojosenpojan runo kombinoituu monin eri tavoin muihin runotyyppeihin. Vienassa runoon osin yhdistyy Kommilta kosinta, jossa ansiotöitä (tähtien ammunta, umpilammin uinti ja suuren hauen pyytäminen, veneenveisto, nieklojen nenillä kävely, puskuriihen puinti) sekä mitättömien ainesten motiivi (557). Inkerissä ja Etelä-Karjalassa Iivana Kojosenpoika on yhdistynyt kosintarunoihin, lähinnä Konnusta kosintaan ja Saaresta kosintaan, sekä Hekon runoon.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Lempaala (34)
- Soikkola (32)
- Vuole (26)
- Kaprio (17)
- Rautu (15)
- Tyrö (15)
- Repola (14)
- Toksova (14)
- Vuokkiniemi (14)
- Metsäpirtti (13)
- Sakkola (13)
- Serepetta (13)
- Suistamo (13)
- Uhtua (11)
- Ilomantsi (10)
- Narvusi (9)
- Suojärvi (9)
- Kiimaisjärvi (6)
- Liissilä (4)
- Impilahti (3)
- Juva (3)
- Pyhäjärvi Vpl. (3)
- Eno (2)
- Etelä-Karjala (2)
- Keltto (2)
- Kontokki (2)
- Miikkulainen (2)
- Moloskovitsa (2)
- Parikkala (2)
- Tulemajärvi (2)
- Uusikirkko Vpl. (2)
- Venjoki (2)
- Antrea (1)
- Hietamäki (1)
- Inkere (1)
- Koprina (1)
- Kurkijoki (1)
- Lavansaari (1)
- Markkova (1)
- Pielisjärvi (1)
- Porajärvi (1)
- Räisälä (1)
- Rääpyvä (1)
- Suomussalmi (1)
- Tuupovaara (1)
- Tuutari (1)
- Viena (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1810-luku | 2 |
| 1820-luku | 2 |
| 1830-luku | 12 |
| 1840-luku | 42 |
| 1850-luku | 38 |
| 1860-luku | 6 |
| 1870-luku | 22 |
| 1880-luku | 91 |
| 1890-luku | 62 |
| 1900-luku | 18 |
| 1910-luku | 19 |
| 1920-luku | 1 |
| 1930-luku | 9 |
| vuotta ei merkitty | 2 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Iivana Kojosen poika SKVR V1 228. — Lempaala
- Riitelit Kälyksen kolmen, SKVR III1 341. — Soikkola
- Läksin Konnuun kosille, SKVR V1 249. — Vuole
- Ignatta pojut Kalervon SKVR IV1 1440. — Kaprio
- Niinpä ennen neito lauloi, SKVR XIII1 353. — Rautu
- Tuli vävy vieraksi, SKVR IV1 462. — Tyrö
- Lemmingäine löytöpoika SKVR II 132. — Repola
- Seppueni, selvueni! SKVR V1 135. — Toksova
- Veitän Väinölään vesiä. SKVR I1 80. — Vuokkiniemi
- Iivana Kojosen poika SKVR XIII1 7. — Metsäpirtti
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Emon huolet tyttärestä - vävyn tuomiset (Mother's Worries about Daughter, Son-in-law's Gifts)
- Taivaanvalojen kosinta (The heavenly bodies come wooing)
- Koskelta kosinta (Courting at the rapids)
- Anni tuolta annettiin (Anni was given away)
- Valjasti iso tulisen ruunan (Father harnessed the fiery gelding)
- Anteruksen runo (Anterus's Song)
- Päätään pesemätön tyttö (The Girl Who Didn't Wash Her Hair)
- Puura, miksi toit torujan vaimon (Puura, why bring a scolding wife)
- Nurmen neito (Meadow maiden)
- Isä oron osti naidakseni (Father bought a stallion for my wedding)
- Kullasta saari (Island of gold)
- Tuonelta kosinta (Wooing a bride from the underworld)
- Ei jaksa hepo vetää (The horse cannot pull)
- Veri tippui vempeleestä (Blood Dripped from the Shaft-Bow)
- Likainen neito (The dirty maiden)
- Lintu vie viestin emolle (The Bird Carries a Message to Mother)
- Sadan hevosen satulointi (Saddling a Hundred Horses)
- Päänpesu porolla ja lipeällä (Washing the head with ash and lye)
- Miehentappajaneito (The man-killing maiden)
- Kalervo ja Untamo (Kalervo and Untamo)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.