Purren itku
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: The boat's lament (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Kertovat runot (Kertovat runot) › Epiikka |
|---|---|
| Runot | 141 |
| Säkeet | 10 246 |
| Keruupaikat | 30 |
| Kerätty | 1760–1930-luvuilla |
| Kerääjät | A. A. Borenius · Volmari Porkka · Elias Lönnrot · D. E. D. Europaeus · A. D. Neovius · A. Genetz · A. E. Ahlqvist · Zacharias Topelius · Vihtori Alava · P. J. Hannikainen |
| Laulajat | Larin Paraske (9) · Konoi Kyöttine (3) · Martiska Karjalaińi (3) · Ol'ekseine Simana, Kyöttisiä (3) · Remsosen renki Timońe (3); yhteensä 73 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 30. runo, säkeet 7–24; 39. runo, säkeet 127–256
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Vuokkiniemi (35)
- Ilomantsi (16)
- Lempaala (12)
- Repola (12)
- Kontokki (10)
- Soikkola (9)
- Serepetta (7)
- Uhtua (5)
- Narvusi (4)
- Kaprio (3)
- Sakkola (3)
- Suomussalmi (3)
- Kemi (2)
- Pistojärvi (2)
- Tyrö (2)
- Eno (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kattila (1)
- Korpiselkä (1)
- Liperi (1)
- Metsäpirtti (1)
- Moloskovitsa (1)
- Nurmes (1)
- Pielavesi (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1)
- Puumala (1)
- Sotkamo (1)
- Suojärvi (1)
- Tuupovaara (1)
- Vuole (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1760-luku | 1 |
| 1780-luku | 1 |
| 1800-luku | 1 |
| 1820-luku | 5 |
| 1830-luku | 18 |
| 1840-luku | 18 |
| 1850-luku | 7 |
| 1870-luku | 32 |
| 1880-luku | 27 |
| 1890-luku | 19 |
| 1900-luku | 7 |
| 1910-luku | 2 |
| 1920-luku | 2 |
| 1930-luku | 1 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Lappalainen kyyttöselkä SKVR I1 97. — Vuokkiniemi
- Ite vanha Väinämöinen SKVR VII1 608. — Ilomantsi
- Hihoin päivän kirvestäi SKVR V1 1076. — Lempaala
- Kullervo Kalervan poika, SKVR II 171. — Repola
- Vaka vanha Väinämöinen SKVR I1 389. — Kontokki
- Kyntäät kylläisen miehet, SKVR III2 1317. — Soikkola
- Velloin vennoisen seppoi, SKVR IV2 2032. — Serepetta
- Ilkeimät linnut ilman SKVR I1 657. — Uhtua
- Kullervo Kalervolainen SKVR III1 347. — Narvusi
- Velloin vennoisen seppoi, SKVR IV2 2033. — Kaprio
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Veneenveisto (Boat building)
- Pentin linna (Pentti's castle)
- Suomeen pako (Flight to Finland)
- Kanavan rakennus (Building the canal)
- Laivaretki (Ship voyage)
- Venepuun etsintä (Search for boat timber)
- Vipusen virsi (Song of Vipunen)
- Sammon ryöstö (Theft of the Sampo)
- Sammon taonta (Forging of the Sampo)
- Väinämöisen ammunta (The shooting of Väinämöinen)
- Souda laiva Suomeen (Row the Ship to Finland)
- Ilmanimmen kosinta (Wooing the maiden of the air)
- Kävin piittä pitkät matkat (I Traveled Long Roads)
- Kanteleen soitto (Playing the kantele)
- Kyynelten vierintä (Rolling tears)
- Vellamon neidon onginta (Angling for Vellamo's Maiden)
- Polvenhaava (Knee wound)
- Tuonelassa käynti (Journey to Tuonela)
- Taivaan taonta (Forging of the Sky)
- Voi voitonta kylää (Oh, the butterless village)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.