Sodan kuvaus
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Description of war (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Kertovat runot (Kertovat runot) › Epiikka |
|---|---|
| Runot | 142 |
| Säkeet | 6 125 |
| Keruupaikat | 30 |
| Kerätty | 1810–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Volmari Porkka · Vihtori Alava · D. E. D. Europaeus · H. A. Reinholm · Jaako Länkelä · J. Fr. Ruotsalainen · Fanny M. Pajula · Oskar Groundström · A. D. Neovius · Törneroos ja Tallqvist |
| Laulajat | Larin Paraske (5) · Jerlan Oute (2) · Liisa Itko (2) · Maria Luukka (2); yhteensä 74 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Sodan kauheuden kuvaus rakentuu muutamasta usein ketjuuntuvasta säesarjasta: Siell on verta vyöhön asti, talmaa on jalan tasalle; Rattahat veressä vieree, rummut ulvoo uutikessa; Niin on siellä päähysiä, niinkuin rannalla kiviä (jne. - pitkä sarja niin - niinkuin -vertauksia), Kannaksella lisäksi: Päät ne suolle mättähäks - hiukset suolle virvilöiks - silmät suolle karpaloiks (samaa ks. Iivana Kojosenpoika). Satunnaisesti muitakin säkeitä (Pyssyn pylke, miekan helke; Tuolla lyijy miestä lyöpi; viittauksia Turkin, Tasamartin, Frantsuusin ym. sotaan). Aihelman pituus vaihtelee parista (*) kymmeniin säkeisiin (esim. III3 4208).
Kuvaus yhdistyy moniin kertoviin runoihin: Sotamiehenotto, Sotasanomat, Lohikäärme ja neito, Nurmen neito, Miekka mereen ym., sekä naisten lyyrisiin valituksiin poikien ja miesten kohtalosta (>Ei tiedä emo poloinen; Vello vieremässä).
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Soikkola (25)
- Narvusi (22)
- Vuole (13)
- Lempaala (10)
- Toksova (9)
- Kaprio (8)
- Moloskovitsa (7)
- Tyrö (7)
- Rautu (6)
- Metsäpirtti (4)
- Sakkola (4)
- Nurmes (3)
- Serepetta (3)
- Etelä-Karjala (2)
- Kattila (2)
- Kupanitsa (2)
- Spankkova (2)
- Joroinen (1)
- Juva (1)
- Kesälahti (1)
- Kivijärvi (1)
- Koprina (1)
- Liissilä (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Rautavaara (1)
- Seiskari (1)
- Skuoritsa (1)
- Soanlahti (1)
- Suistamo (1)
- Venjoki (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1810-luku | 3 |
| 1840-luku | 14 |
| 1850-luku | 26 |
| 1860-luku | 6 |
| 1870-luku | 2 |
| 1880-luku | 35 |
| 1890-luku | 27 |
| 1900-luku | 15 |
| 1910-luku | 10 |
| 1930-luku | 1 |
| vuotta ei merkitty | 3 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- En mie itke sitäkään, SKVR III1 186. — Soikkola
- Tytöt sulliset omenat, SKVR III1 80. — Narvusi
- Anterus koria sulho, SKVR V1 116. — Vuole
- Lähetämme sisot sinnee, SKVR V1 474. — Lempaala
- Noussaan myö norolle nuoret, SKVR V1 464. — Toksova
- Lensi kokko koilta ilmoin, SKVR IV1 573. — Kaprio
- Kasvo miulle aino veikko, SKVR IV1 1170. — Moloskovitsa
- Laulakaamme viel vähäisen, SKVR IV1 611. — Tyrö
- Pääskyläinen sotaan läksi, SKVR XIII1 529. — Rautu
- Pääskynen sotahan läksi. SKVR XIII1 528. — Metsäpirtti
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Nouskaa norolle nuoret, pankaa käsi kätehen (Rise to the meadow, youth, join hand in hand)
- Sineen, keltaan, mataraan (Into blue, into yellow, into bedstraw dye)
- Piikuutensa pitänyt tai menettänyt (Kept or Lost Her Maidenhood)
- Kun tietäisi emoni (If My Mother Only Knew)
- Rikkaan raha kuluu, köyhän raiskan pää menee (The rich man's money is spent, the poor wretch loses his head)
- Miekka merestä (Sword from the Sea)
- Sotamiehenotto (Military conscription)
- Mitä me tytöt suremme (What do we girls grieve)
- Suomen linna suotta tehty (Finland's Fortress Built in Vain)
- Sotasanomat (War tidings)
- Älköön luoko Luoja toista päiville pahoille (May the Creator spare another from evil days)
- Sotamiehenä olon surkeus (The Wretchedness of Soldiering)
- Lintuparvi ja poika (A Flock of Birds and the Boy)
- Nuoran punominen (Rope braiding)
- Muut pojat kotona naivat, myö naimme Narvan tiellä (Other lads wed at home, we on the Narva road)
- Neidon linna (The maiden's castle)
- Hyvä on sotahan kuolla (Good it is to die in war)
- Ääni - pieni, vieno, sortunut (The voice — small, faint, broken)
- Nyt anto kovat ajat Jumala (God has given hard times)
- En tohi kotiin korven kukkasitta (I Dare Not Return Without Forest Flowers)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.