Päänpesu porolla ja lipeällä
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Washing the head with ash and lye (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Kertovat runot (Kertovat runot) › Epiikka |
|---|---|
| Runot | 120 |
| Säkeet | 5 254 |
| Keruupaikat | 27 |
| Kerätty | 1830–1920-luvuilla |
| Kerääjät | Volmari Porkka · D. E. D. Europaeus · Iivo Härkönen · Jaako Länkelä · Vihtori Alava · Kaarle Krohn · J. Fr. Ruotsalainen · Törneroos ja Tallqvist · Fr. A. Saxbäck · O. Relander |
| Laulajat | Larin Paraske (3) · Anni Iivanantytär Vornanen (2) · Iivana Onoila (2) · Pedri Shemeikka (2) · Tiitta Triihpone (2); yhteensä 70 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 2. runo, säkeet 59–88
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Soikkola (19)
- Suojärvi (16)
- Korpiselkä (11)
- Narvusi (9)
- Serepetta (8)
- Tyrö (7)
- Kaprio (6)
- Moloskovitsa (5)
- Suistamo (5)
- Lempaala (4)
- Ilomantsi (3)
- Keltto (3)
- Vuole (3)
- Hietamäki (2)
- Kitee (2)
- Koprina (2)
- Liissilä (2)
- Markkova (2)
- Repola (2)
- Soanlahti (2)
- Järvisaari (1)
- Kupanitsa (1)
- Pistojärvi (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Säämäjärvi (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
- Venjoki (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1830-luku | 1 |
| 1840-luku | 12 |
| 1850-luku | 20 |
| 1860-luku | 2 |
| 1870-luku | 1 |
| 1880-luku | 39 |
| 1890-luku | 14 |
| 1900-luku | 25 |
| 1910-luku | 3 |
| 1920-luku | 2 |
| vuotta ei merkitty | 1 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Vähä meitä tyttölöitä, SKVR III1 218. — Soikkola
- Oli meitä nel'l'ä neittä, SKVR VII4 loitsut 2707. — Suojärvi
- Helena hyvä emäntä, SKVR VII1 521. — Korpiselkä
- Varraa on varis jalolla, SKVR III1 675. — Narvusi
- Katrina tyttö, aino tyttö, SKVR IV1 1350. — Serepetta
- Katarina kotikanainen SKVR IV1 545. — Tyrö
- Katrina kotikanainen SKVR IV1 580. — Kaprio
- Katrina koti-kanainen, SKVR IV1 952. — Moloskovitsa
- Lähin heinän niitäntöihin, SKVR VII1 777. — Suistamo
- Täss' on meitä neljä neittä, SKVR V2 1188. — Lempaala
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Monta on muoria minulla - en tiedä ketä kumarran (Many old women, don't know whom to bow to)
- Taivaanvalojen kosinta (The heavenly bodies come wooing)
- Hiiden hirven hiihdäntä (Pursuit of Hiisi's Elk)
- Hekon runo (Hekko's poem)
- Kehoitus laulamaan (Invitation to sing)
- Muut piti piluhihoja (Others Wore Embroidered Sleeves)
- Iivana Kojosenpoika
- Sadan hevosen satulointi (Saddling a Hundred Horses)
- Kuku minun käköseni (Cuckoo, My Little Cuckoo)
- Tuuterin tuhmat miehet (The Foolish Men of Tuuteri)
- Miehentappajaneito (The man-killing maiden)
- Kultapyörätammi (Golden wheel oak)
- Anteruksen runo (Anterus's Song)
- Parempi on omalla maalla ropehesta vettä juoda (Better to Drink Muddy Water on One's Own Land)
- Isä, veli tuo kengät (Father, brother, bring shoes)
- Neidon linna (The maiden's castle)
- Kenen neito, kenen morsian (Whose maiden, whose bride?)
- Menen metsähän kesällä (I Go to the Forest in Summer)
- Kullervoinen mies kuningas (The Kullervo man-king)
- Hirvi ohrassa (Elk in the Barley)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.