Kanna korppi kaihoani
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Carry my longing, raven (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lyriikka (Lyriikka) › Valituslaulut |
|---|---|
| Runot | 126 |
| Säkeet | 3 665 |
| Keruupaikat | 42 |
| Kerätty | 1800–1930-luvuilla |
| Kerääjät | A. D. Neovius · Volmari Porkka · D. E. D. Europaeus · H. A. Reinholm · Kaarle Krohn · Fr. A. Saxbäck · Elias Lönnrot · Vihtori Alava · J. Fr. Cajan · A. A. Borenius |
| Laulajat | Larin Paraske (7) · Arhippaińi Miihkali (4) · Leontjev Vasiljev (2) · Tarja Sorvali (2); yhteensä 67 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Johdantosäkeitä Kannaksen piirissä: Lennä lintu, kiiä korppi. Ydinaihe: Kanna korppi kaihojani, musta lintu murhettani - kanna kaivohon syvähän, lampehen kalattomahan - kun kannat kalallisehe, kalat kaikki huolestuvi, ahvenet alas mänevi (hauvet halki parsahtaat; lohen pojat pois tulevat; sären lillit liukenoot) - miun on hoikan huoliani, miun mustan murehiani. Tähtiteksteissä vain alkusäe tai runon loppuosaa ilman korppi-johdantoa.
Huolten kuljetus kalattomaan kaivoon liittyy Suomen Karjalassa myös Ei ole sitä hevosta -aiheseen. Loitsuissa ja paikoin epiikassakin kalaton kaivo on yleinen manauspaikka; Tulen synty -loitsun liinankylvö-kohtauksessa esiintyy Suistamolla säesarja: Viedih järveh kalakkahah, kalat äsken huolestuubi, ahvenet alas mänööbi; viedihbö kalattomahe (ks. Kilpalaulanta I, II; LOITSUT: Tulen synty VII3 624, 627-627c, 633, 634, 1374, 1381). Kalojen huolestuminen esiintyy joskus myös oman hukkumisen kuvitelmissa (>Kun mie kuolisin kotihin; >Sijan tiedän missä synnyin ks. VII2 1872, 1883, 1906).
Aihe yhdistyy valitusketjuihin, erityisesti muihin huolista vapautumisen toivekuviin (Ei ole sitä hevosta, Huolihevonen).
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Lempaala (16)
- Vuole (11)
- Ilomantsi (9)
- Vuokkiniemi (7)
- Serepetta (6)
- Impilahti (4)
- Kaprio (4)
- Kurkijoki (4)
- Liissilä (4)
- Sakkola (4)
- Toksova (4)
- Tyrö (4)
- Metsäpirtti (3)
- Moloskovitsa (3)
- Rautu (3)
- Suojärvi (3)
- Venjoki (3)
- Hiitola (2)
- Jaakkima (2)
- Kupanitsa (2)
- Lavansaari (2)
- Liperi (2)
- Parikkala (2)
- Soikkola (2)
- Uhtua (2)
- Uusikirkko Vpl. (2)
- Etelä-Savo (1)
- Hietamäki (1)
- Kattila (1)
- Kerimäki (1)
- Kestilä (1)
- Koivisto (1)
- Koprina (1)
- Korpiselkä (1)
- Nurmes (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Rautavaara (1)
- Ristijärvi (1)
- Räisälä (1)
- Viipuri (1)
- Viipuri mlk (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1800-luku | 1 |
| 1820-luku | 1 |
| 1830-luku | 6 |
| 1840-luku | 13 |
| 1850-luku | 18 |
| 1860-luku | 3 |
| 1870-luku | 3 |
| 1880-luku | 29 |
| 1890-luku | 24 |
| 1900-luku | 15 |
| 1910-luku | 8 |
| 1930-luku | 5 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Muut sannoit, et mie uon musta, SKVR V2 497. — Lempaala
- En ole opissa ollut, SKVR V2 58. — Vuole
- En olisi luonnon musta, SKVR VII2 1752. — Ilomantsi
- Ei ole sitä hevoista, SKVR I3 1359. — Vuokkiniemi
- Keru kieli huolillinen SKVR IV1 1364. — Serepetta
- Ostin isolle orosen, SKVR VII1 443. — Impilahti
- En mie laulella luvannut, SKVR IV1 856. — Kaprio
- Enemmän minulla huolta SKVR XIII1 1958. — Kurkijoki
- Mitä laulan mill ajalla. SKVR IV3 3302. — Liissilä
- Osais ennen miun em̄oin, SKVR XIII1 320. — Sakkola
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Ei ole sitä hevosta (There is no such horse)
- Huoli pääni harjoavi (Sorrow combs my hair)
- En ole musta luonnon musta - huolista (I am not dark by nature — worries made me dark)
- Annan huolia hevosen (Let the horse do the worrying)
- Huolihevonen (The horse of worry)
- Iloissaan muut elävät, minä huolissa (Others live in joy, I in sorrow)
- Enemmän minulla huolta (More Worries Have I)
- En ilolla laula (I don't sing with joy)
- Alahalla allin mieli (Low are the long-tailed duck's spirits)
- Kaikk on huolet huostassani, isän, emon (All the cares are in my keeping — father's, mother's)
- Illat itken ikkunoissa (Evenings I weep at the windows)
- Minä kylvin kyyneleillä (I Bathed in Tears)
- Eipä tiedä yksikänä (Not a Single One Knows)
- Huolellisen tuutu (The sorrowful one's cradle)
- Maassa mieleni matavi (My spirit crawls in the earth)
- Ei muut muretta tunne (Others don't know sorrow)
- Kyynelistä lampi (A pond from tears)
- Jouduin kylmään kylään (I Ended Up in a Cold Village)
- Kolmenlaiset huolet (Three kinds of worries)
- Itkuiset minun iloni (My Joys Are Tearful)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.