← RunoVerse

Viron orja ja isäntä

Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa

Englanniksi: The servant in Estonia and his master (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)

Arkiston luokituksessaKertovat runot (Kertovat runot) › Epiikka
Runot201
Säkeet9 005
Keruupaikat43
Kerätty1810–1930-luvuilla
KerääjätVolmari Porkka · D. E. D. Europaeus · Vihtori Alava · A. A. Borenius · Jaako Länkelä · A. E. Ahlqvist · Elias Lönnrot · J. Fr. Ruotsalainen · Hj. Basilier · Iivo Härkönen
LaulajatIivana Shemeikka (5) · Larin Paraske (5) · Pedri Shemeikka (3) · Hattusen leski (2) · Maria Luukka (2) · Mikulan Nasto (2) · Ontropo Melikow (2) · Varpu Parikka (2); yhteensä 101 nimeltä tunnettua laulajaa

Avaa tyyppi laulutyyppisivulla

Arkiston kuvaus

SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.

Ydinaihe: Orjana olo, pahoin palkka maksettiin. Lupa mennä jouluna kotiin, orjan kuolema. Enkelit, Jeesus ym. löytävät orjan ruumiin, tuodaan taivaaseen. Annetaan kultainen tuoli, tuoppi juotavaa, orja kyselee, hänelle vastataan. Isäntä (joskus emäntä) kuolee, annetaan tulinen tuoli, tulinen tuoppi (joskus käärme- ja sisiliskotuoppi, XIII1 1417, 1419, 1424). Isäntä kyselee syytä, hänelle vastataan. Joskus isäntä yrittää korvata orjan kärsimyksiä tämän kuoleman jälkeen, tarjoaa lehmää tai sarkaa. - VII1: vain Kilpalaulannan yhteydessä klisee: suistui "suin lumehen, päin vitihin". Salminen on erottanut runoryhmän Olin orjana Virossa, jonka yhteisenä aineksena vain e.m. alkuklisee, jatkuu erilaisina runoaiheina.

Mistä tämän tyypin runoja on kerätty

Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.

Milloin tämän tyypin runoja on kerätty

VuosikymmenRunoja
1810-luku4
1830-luku8
1840-luku32
1850-luku30
1860-luku3
1870-luku4
1880-luku47
1890-luku35
1900-luku27
1910-luku7
1920-luku1
1930-luku1
vuotta ei merkitty2

Esimerkkirunot

Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.

Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu

Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.

TyyppiYhteisiä runoja
Väinämöisen ammunta16
Maailmansyntyruno16
Luulin riihen riskavaksi - riski rintaluuni14
Olin orjana Virossa7
Isännän silmät, emännän kieli6
Käärmeruoka5
Oma ja vieras emo5
Oljamissa käynti4
Äidin kuolo4
Älkää menkö piikuveen3
Emännän kolme kieltä3
Jauhaja neito, miniä3

Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit

Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.

  1. Olin orjana Virossa (I was a serf in Estonia)
  2. Väinämöisen ammunta (The shooting of Väinämöinen)
  3. Luulin riihen riskavaksi - riski rintaluuni (I thought the threshing barn was cracking — my breastbone)
  4. Kanteleen synty (Birth of the kantele)
  5. Kilpalaulanta (Song competition)
  6. Orjuudessa olo (Living in bondage)
  7. Lunastettava neito (The maiden to be redeemed)
  8. Paimeneks palkattiin (Hired as a shepherd)
  9. Join jouluna olutta (Drinking Beer at Christmas)
  10. Läksin linnaan likaksi (Gone to the castle as a servant)
  11. Sammon taonta (Forging of the Sampo)
  12. Niukahduksen historiola (Sprain charm historiola)
  13. Jauhaja neito, miniä (The grinding maiden, the daughter-in-law)
  14. Löi kahta kämmentänsä (He Clapped His Two Hands)
  15. Niukahdus (Sprain charm)
  16. Ori taevas (The Serf in Heaven)ERABin tyyppi
  17. Kivestä kirja (Book from Stone)
  18. Emo pani piennä piikuveen (Mother Put Her into Service Young)
  19. Ei lihota vieras leipä (Others' Bread Does Not Fatten)
  20. Humalan ja ohran keskustelu (Debate Between Hops and Barley)

Avaa samankaltaisuusselaimessa

Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.