Polin puulle pyörivälle
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: I stepped onto a swaying tree (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lyriikka (Lyriikka) › Valituslaulut |
|---|---|
| Runot | 114 |
| Säkeet | 4 264 |
| Keruupaikat | 43 |
| Kerätty | 1810–1930-luvuilla |
| Kerääjät | A. D. Neovius · D. E. D. Europaeus · Elias Lönnrot · Kaarle Krohn · Volmari Porkka · Väinö Salminen · A. A. Borenius · Jaako Länkelä · A. R. Niemi · K. Stråhlman |
| Laulajat | Larin Paraske (11) · Homańi Ohvo (2) · Ihannuksen leski (2) · Katri Harju (2) · Ontrei Malińi (2); yhteensä 55 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 42. runo, säkeet 506–510
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Turvattomuuden kuvaus: Polin (jouvuin; emo pani/heitti) puulle pyörivälle, varvalle vapisevalle (oksalle osattomalle jne.). Myös monikossa: puille pyöriville (lehtilöille liekkuville jne.). Jatkosäkeet erilaisia etelässä ja pohjoisessa: 1) Mihin puu pyörähtää, mie pyörähän keralla, mihin varpa vaarahtaa, mie vaarahan keralla; Puu pyöri, mie putosin. varpa vaaru, mie vapisin (IV-V-XIII), 2) Olisi minulle ollut puita pyörimättömiä, varpoja varallisia (II, VII). Tähtiteksteissä vain jatkosäkeitä.
Pohjoisessa johdantosäkeinä poloisen pojan valituksia (Voi minua poloista poikaa/piikaa) ja yhteytenä usein Vieraalle maalle joutunut. Etelässä johdantona laajalti Osasi emo omenan tehdä, ja sitten äiti pani pyöriville puille. Liittyy joustavasti myös kodittoman, miniän ja orvon valituksiin, kertoviinkin runoihin (Väinämöisen ammunta I, Laivassa surmattu veli V3).
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Lempaala (12)
- Narvusi (12)
- Vuokkiniemi (8)
- Ilomantsi (7)
- Liissilä (6)
- Suistamo (6)
- Venjoki (6)
- Vuole (5)
- Hietamäki (3)
- Impilahti (3)
- Sakkola (3)
- Serepetta (3)
- Kanneljärvi (2)
- Kerimäki (2)
- Koprina (2)
- Korpiselkä (2)
- Liperi (2)
- Metsäpirtti (2)
- Soikkola (2)
- Toksova (2)
- Uusikirkko Vpl. (2)
- Eno (1)
- Etelä-Karjala (1)
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (1)
- Juva (1)
- Järvisaari (1)
- Kaprio (1)
- Kittilä (1)
- Kupanitsa (1)
- Moloskovitsa (1)
- Pielisjärvi (1)
- Porajärvi (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Pälkjärvi (1)
- Rautu (1)
- Räisälä (1)
- Sotkamo (1)
- Spankkova (1)
- Tuupovaara (1)
- Tuutari (1)
- Tyrö (1)
- Uukuniemi (1)
- Valkeasaari (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1810-luku | 1 |
| 1820-luku | 4 |
| 1830-luku | 4 |
| 1840-luku | 12 |
| 1850-luku | 17 |
| 1870-luku | 5 |
| 1880-luku | 15 |
| 1890-luku | 19 |
| 1900-luku | 24 |
| 1910-luku | 7 |
| 1920-luku | 2 |
| 1930-luku | 4 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Laha laulan, koha jouvvan, SKVR V2 369. — Lempaala
- Parempi on pajulla maata, SKVR III1 151. — Narvusi
- Lappalaini küüttä-künsi SKVR I1 78. — Vuokkiniemi
- Voi minä piloinen piika, SKVR VII2 1766. — Ilomantsi
- Osasi miu emoni, SKVR IV3 3218. — Liissilä
- Olin ennen mies minäi, SKVR VII2 1760. — Suistamo
- Osasi miun emoni, SKVR IV1 52. — Venjoki
- Lauloin ennen lapsempana, SKVR V2 166. — Vuole
- Voi miun ehtonen emoni, SKVR IV1 380. — Hietamäki
- Voi minua, pilone piika, SKVR VII2 1758. — Impilahti
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Osasi emosi omenan tehdä (Your Mother Knew How to Make an Apple)
- Haukka hajotti emon lapset (The Hawk Scattered the Mother's Children)
- Vieraalle maalle joutunut (Lost in foreign lands)
- Ei ne kasva kaikki lapset - kuin putki puuta vasten (Not All Children Grow Up – Like a Stalk Against a Tree)
- Syntymistään sureva (Lamenting one's birth)
- Sorea meressä sorsa, soreampi soutajani (Graceful the sea-duck, more graceful my rower)
- Lintu vie viestin emolle (The Bird Carries a Message to Mother)
- Iäksesi on itkun määrä (Your Lifetime's Measure of Tears)
- Luulin tuotavan emoa (I thought mother was being brought)
- Maailmansyntyruno (World creation poem)
- Kasvatti emo kanoja (The Mother Raised Hens)
- Jouduin kylmään kylään (I Ended Up in a Cold Village)
- Kanteleen synty (Birth of the kantele)
- Mistä minua mies toruu (Why My Husband Scolds Me)
- Kilpakosinta (Rival suitors)
- Tuolla näkyy ison koti (Father's home is visible there)
- Ylösnousemusvirsi (The resurrection song)
- Minulla murhe murkinana (Grief Is My Morning Meal)
- Suka mereen (Comb into the sea)
- Mikä lie minua luonut (What Might Have Created Me)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.