Laulan meret mesiksi
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: I sing the seas into honey (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lyriikka (Lyriikka) › Laulut laulusta |
|---|---|
| Runot | 108 |
| Säkeet | 2 499 |
| Keruupaikat | 45 |
| Kerätty | 1810–1930-luvuilla |
| Kerääjät | A. D. Neovius · Vihtori Alava · Volmari Porkka · Fr. A. Saxbäck · D. E. D. Europaeus · A. E. Ahlqvist · Fanny M. Pajula · H. A. Reinholm · Elias Lönnrot · J. Fr. Ruotsalainen |
| Laulajat | Larin Paraske (7) · Tarja Sorvali (2); yhteensä 50 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Laulajan kerskaus, ydinaiheena merimaiseman muuttaminen laulaen ruoka-aineksiksi: meret mesiksi, hiekat herneiksi, somerot suolaksi, kalliot kaloiksi jne. Jatkosäkeinä joskus myös esinemielikuvia: meren tyrskyt tyynyiksi, vaahdot vaipoiksi; meren kaislat kaupungiksi, kangaspuiksi; meren hiekat helmiksi, somerot sormuksiksi, liivat linttilöiksi.
§§§Pohjoisempana (V3, XIII, VI, IX-XI) esiintyy myös sisämaan maisema (vuoret voiksi, kalliot sianlihaksi, mäet mammikattiloiksi) joko meri-aiheeseen sekoittuneena tai yksin. Joskus lauletaan myös rauniot rahoiksi (ks. myös >Kun ois rauniot rahoina).
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Lempaala (13)
- Vuole (12)
- Narvusi (9)
- Rautu (8)
- Kurkijoki (5)
- Uusikirkko Vpl. (5)
- Hietamäki (3)
- Juva (3)
- Liperi (3)
- Toksova (3)
- Etelä-Karjala (2)
- Etelä-Savo (2)
- Kerimäki (2)
- Kontokki (2)
- Metsäpirtti (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Rautjärvi (2)
- Sakkola (2)
- Tyrö (2)
- Alajärvi (1)
- Antrea (1)
- Hiitola (1)
- Häme (1)
- Ilomantsi (1)
- Jaakkima (1)
- Joroinen (1)
- Kaprio (1)
- Keski-Inkeri (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Koivisto (1)
- Kupanitsa (1)
- Moloskovitsa (1)
- Parikkala (1)
- Puumala (1)
- Pälkjärvi (1)
- Räisälä (1)
- Sahalahti (1)
- Savitaipale (1)
- Skuoritsa (1)
- Soikkola (1)
- Spankkova (1)
- Suistamo (1)
- Suomussalmi (1)
- Viipuri (1)
- Viipuri mlk (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1810-luku | 4 |
| 1830-luku | 5 |
| 1840-luku | 12 |
| 1850-luku | 24 |
| 1860-luku | 2 |
| 1870-luku | 1 |
| 1880-luku | 13 |
| 1890-luku | 31 |
| 1900-luku | 7 |
| 1910-luku | 4 |
| 1930-luku | 5 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Lauletaan me lasta kaksi, SKVR V2 138. — Lempaala
- Osallisen onni valvo, SKVR V2 151. — Vuole
- Kuin mie laulaja olisin SKVR III1 139. — Narvusi
- Myö kuin lauluille lähemmä, SKVR XIII1 538. — Rautu
- Kuka tässä kukkunoo, SKVR XIII1 1639. — Kurkijoki
- Kuin mie laulan laiha poika, SKVR XIII1 1843. — Uusikirkko Vpl.
- Velloin on venosen seppä, SKVR IV1 265. — Hietamäki
- Jos mine laulaja olisi SKVR VI1 388. — Juva
- Kun mie laululle läheme, SKVR VII2 1574. — Liperi
- Laulan tähän talloon SKVR V2 254. — Toksova
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Minä laulan lammin lummen (I sing of the water lily in the pond)
- Vesi meille vehnät jauhaa (Water grinds our wheat)
- Laulan ihmiset uneen - itkemään (I Sing People to Sleep and to Tears)
- Ei pilli perettä syötä (A Pipe Won't Feed the Family)
- Laulan tähän taloon (I sing into this house)
- Kultapyörätammi (Golden wheel oak)
- Kun käki kukahtelevi, syän syttyy tulelle (When the cuckoo calls, the heart takes fire)
- Meri syötti, meri juotti (The sea fed, the sea gave drink)
- Kyllä on miulla virtosia (Indeed I have songs)
- Kultamies, kultahattu, kultakintaat (Gold man, gold hat, gold mittens)
- En meroa kiitä, nielee miehet (I praise not the sea, it swallows men)
- Viel on virret laulamatta (There Are Still Songs Unsung)
- Kehoitus laulamaan (Invitation to sing)
- Laulaisin minä kotona (I Would Sing at Home)
- Virret vilussa - pahassa paikassa (Songs in the Cold, in a Bad Place)
- Aukaisen sanaisen arkun (Opening the Word Chest)
- Minä laulan liirittelen (I Sing and Trill)
- Meren kuvaus (Description of the sea)
- Laulajan väki väsyy (The singer's strength grows weary)
- Älköön emoton kuunnelko käkeä (Let the motherless not listen to the cuckoo)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.