← RunoVerse

Laulan meret mesiksi

Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa

Englanniksi: I sing the seas into honey (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)

Arkiston luokituksessaLyriikka (Lyriikka) › Laulut laulusta
Runot108
Säkeet2 499
Keruupaikat45
Kerätty1810–1930-luvuilla
KerääjätA. D. Neovius · Vihtori Alava · Volmari Porkka · Fr. A. Saxbäck · D. E. D. Europaeus · A. E. Ahlqvist · Fanny M. Pajula · H. A. Reinholm · Elias Lönnrot · J. Fr. Ruotsalainen
LaulajatLarin Paraske (7) · Tarja Sorvali (2); yhteensä 50 nimeltä tunnettua laulajaa

Avaa tyyppi laulutyyppisivulla

Arkiston kuvaus

SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.

Laulajan kerskaus, ydinaiheena merimaiseman muuttaminen laulaen ruoka-aineksiksi: meret mesiksi, hiekat herneiksi, somerot suolaksi, kalliot kaloiksi jne. Jatkosäkeinä joskus myös esinemielikuvia: meren tyrskyt tyynyiksi, vaahdot vaipoiksi; meren kaislat kaupungiksi, kangaspuiksi; meren hiekat helmiksi, somerot sormuksiksi, liivat linttilöiksi.

§§§Pohjoisempana (V3, XIII, VI, IX-XI) esiintyy myös sisämaan maisema (vuoret voiksi, kalliot sianlihaksi, mäet mammikattiloiksi) joko meri-aiheeseen sekoittuneena tai yksin. Joskus lauletaan myös rauniot rahoiksi (ks. myös >Kun ois rauniot rahoina).

Mistä tämän tyypin runoja on kerätty

Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.

Milloin tämän tyypin runoja on kerätty

VuosikymmenRunoja
1810-luku4
1830-luku5
1840-luku12
1850-luku24
1860-luku2
1870-luku1
1880-luku13
1890-luku31
1900-luku7
1910-luku4
1930-luku5

Esimerkkirunot

Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.

Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu

Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.

TyyppiYhteisiä runoja
Laulan yheksän yötä26
Kultapyörätammi11
Minä laulan liirittelen10
Silloin laulan, konsa joudan7
Kyllä on miulla virtosia7
Laulan ihmiset uneen - itkemään6
Minä laulan lammin lummen5
Laulajan kerskauksia5
Runoreki5
Laulajan lopetussanoja5
Kun käki kukahtelevi, syän syttyy tulelle5
Ulkoa runoja kuulin5

Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit

Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.

  1. Minä laulan lammin lummen (I sing of the water lily in the pond)
  2. Vesi meille vehnät jauhaa (Water grinds our wheat)
  3. Laulan ihmiset uneen - itkemään (I Sing People to Sleep and to Tears)
  4. Ei pilli perettä syötä (A Pipe Won't Feed the Family)
  5. Laulan tähän taloon (I sing into this house)
  6. Kultapyörätammi (Golden wheel oak)
  7. Kun käki kukahtelevi, syän syttyy tulelle (When the cuckoo calls, the heart takes fire)
  8. Meri syötti, meri juotti (The sea fed, the sea gave drink)
  9. Kyllä on miulla virtosia (Indeed I have songs)
  10. Kultamies, kultahattu, kultakintaat (Gold man, gold hat, gold mittens)
  11. En meroa kiitä, nielee miehet (I praise not the sea, it swallows men)
  12. Viel on virret laulamatta (There Are Still Songs Unsung)
  13. Kehoitus laulamaan (Invitation to sing)
  14. Laulaisin minä kotona (I Would Sing at Home)
  15. Virret vilussa - pahassa paikassa (Songs in the Cold, in a Bad Place)
  16. Aukaisen sanaisen arkun (Opening the Word Chest)
  17. Minä laulan liirittelen (I Sing and Trill)
  18. Meren kuvaus (Description of the sea)
  19. Laulajan väki väsyy (The singer's strength grows weary)
  20. Älköön emoton kuunnelko käkeä (Let the motherless not listen to the cuckoo)

Avaa samankaltaisuusselaimessa

Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.