← RunoVerse

Nurmen neito

Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa

Englanniksi: Meadow maiden (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)

Arkiston luokituksessaKertovat runot (Kertovat runot) › Epiikka
Runot253
Säkeet8 636
Keruupaikat63
Kerätty1810–1930-luvuilla
KerääjätVolmari Porkka · D. E. D. Europaeus · Vihtori Alava · J. Fr. Ruotsalainen · Jaako Länkelä · H. A. Reinholm · A. D. Neovius · Kaarle Krohn · Väinö Salminen · Fr. A. Saxbäck
LaulajatLarin Paraske (8) · Anna Yllö (2) · Helena Pentikäinen (2) · Justiina Lorvi (Kemppinen) (2) · Maria Hovakka (2) · Tero Pestrikö (2); yhteensä 136 nimeltä tunnettua laulajaa

Avaa tyyppi laulutyyppisivulla

Vuoden 1849 Kalevalassa: 11. runo, säkeet 43–60

Arkiston kuvaus

SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.

Runoaiheessa monenlaisia johdantoja, esim. Pääskyläinen päivälintu (Maailmansynty), Kullasta saari, Iski tulta Ilmarinta (tästä syntyy saari), >Kävin piennä paimenessa (soitin torvea, seisahtui seppä pajassa, pihdit putosivat, syntyi saari). Erikoisia: sorsanmunasta neito (III3 2832), hiuksesta neito (VII3 304a). Nurmen neitoa tullaan kosimaan, ja tämä johtaa erilaisiin jatkeisiin: tavallisimmin kosijana on Nurmi-Tuomas, joka vie neidon. Myös jatkeena Taivaanvalojen kosinta, Iivana Kojosenpoika, Rutsa; kosinta eri paikkoihin (Liissilään, Kaurilaan).

Mistä tämän tyypin runoja on kerätty

Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.

…ja vielä 3 paikkaa

Milloin tämän tyypin runoja on kerätty

VuosikymmenRunoja
1810-luku4
1820-luku1
1830-luku1
1840-luku41
1850-luku39
1860-luku2
1870-luku4
1880-luku64
1890-luku40
1900-luku29
1910-luku12
1920-luku4
1930-luku8
vuotta ei merkitty4

Esimerkkirunot

Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.

Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu

Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.

TyyppiYhteisiä runoja
Maailmansyntyruno101
Kullasta saari48
Läksin piennä paimeneen32
Taivaanvalojen kosinta23
Iski tulta Ilmarinta16
Kolme torvea15
Iivana Kojosenpoika12
Kilpakosinta11
Kultalangan katkeaminen10
Kyynelten vierintä9
Saaresta kosinta7
Luikku lehmän luusta7

Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit

Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.

  1. Miekka merestä (Sword from the Sea)
  2. Käin ulkona usein uutta kuuta katsomassa (I Often Went Out to Watch the New Moon)
  3. Jalka kiveen (Foot Struck on a Stone)
  4. Kasvoi neito Kaarelassa (A Maiden Grew Up in Kaarela)
  5. Luikku lehmän luusta (Flute from a Cow's Bone)
  6. Kuuttaret kutojina (Moon Maidens as Weavers)
  7. Soitan suolla mennessäni (Playing While Crossing the Bog)
  8. Katrina kotikananen (Katrina the little house hen)
  9. Pois tulee pojalle (pojille) lähtö (A Son's Departure)
  10. Konnusta kosinta (Wooing a bride from Konnu)
  11. Neitoa kositaan eri paikkoihin (Maiden wooed from many places)
  12. Päätään pesemätön tyttö (The Girl Who Didn't Wash Her Hair)
  13. Olis minulla ottajia (I Would Have Suitors)
  14. Iivana Kojosenpoika
  15. Kullan kutsut (The darling's invitation)
  16. Kouluun kotoa (From Home to School)
  17. Torajoelle riitelemään (To Torajoki to Quarrel)
  18. En meroa kiitä, nielee miehet (I praise not the sea, it swallows men)
  19. Meren neito, metsän sulho (The sea's maiden, the forest's groom)
  20. Hekon runo (Hekko's poem)

Avaa samankaltaisuusselaimessa

Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.