← RunoVerse

Sulhonsa kylvettäjä

Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa

Englanniksi: The wife who bathed her husband (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)

Arkiston luokituksessaKertovat runot (Kertovat runot) › Epiikka
Runot155
Säkeet6 257
Keruupaikat43
Kerätty1830–1910-luvuilla
KerääjätD. E. D. Europaeus · J. Fr. Ruotsalainen · Vihtori Alava · A. D. Neovius · Elias Lönnrot · Jaako Länkelä · Volmari Porkka · H. A. Reinholm · Fr. A. Saxbäck · A. E. Ahlqvist
LaulajatLarin Paraske (8) · Maria Nyrhi (2); yhteensä 64 nimeltä tunnettua laulajaa

Avaa tyyppi laulutyyppisivulla

Arkiston kuvaus

SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.

Ydinaihe: Nainen ("minä") ajaa miestä kalaan, tämä ei mene. Menee itse, syöttää omaiset hyvin, huonot osat miehelle. Tekee puuron, syöttää omaiset, huonon puuron antaa miehelle. Lämmittää saunan hyvin omaisille, huonosti miehelle, kylvettää tämän väkivaltaisesti, telkeää saunaan. Viikon päästä katsomaan, mies on kuollut ("jo on sirkka silmän syönyt"). - Harvoin päättyy sääli-aihelmaan. Laulajat useimmiten naisia, jos miehiä, sukupuoliroolit on myös runossa käännetty. Erilaisia johdantoja, mm. Keträsin kesoisen päivän (IV).

Mistä tämän tyypin runoja on kerätty

Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.

Milloin tämän tyypin runoja on kerätty

VuosikymmenRunoja
1830-luku10
1840-luku33
1850-luku26
1880-luku18
1890-luku32
1900-luku31
1910-luku5

Esimerkkirunot

Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.

Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu

Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.

TyyppiYhteisiä runoja
Annikaisen virsi20
Miehen kolme pahaa15
Keträsin kesoisen päivän8
Miehentappajaneito7
Kävin tietä terhollista4
Rutsa4
Petetty morsian2
Paha on pahan keralla, pahatta vielä pahempi2
Olisi minussa ollut2
Kuolon sanomat2
Iso tammi2
Laulajan alkusanoja2

Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit

Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.

  1. Meren kosijat (Sea suitors)
  2. Soljella sotaan (To War with a Brooch)
  3. Virpoi otti saunan selkäänsä (The birch switch carried the bathhouse)
  4. Keträsin kesoiset päivät - kylän keriä (I spun the summer days – the village's yarn)
  5. Kylyvirsi (Sauna song)
  6. Isä, veli tuo kengät (Father, brother, bring shoes)
  7. Poika miulle miniän tuopi (Son brings me a daughter-in-law)
  8. Menin kukkana kujalle (I Went as a Flower to the Lane)
  9. Keträän, keträän keikuttelen (I spin, I spin and sway)
  10. Kävin pilven piirtä myöten (Walking along the cloud's edge)
  11. Nain naisen pikkaraisen, talo käski tappamaan (I wed a tiny wife, the household ordered her killed)
  12. Neuvo neittä neljä vuotta (Instruct the Maiden for Four Years)
  13. Kukkuu käkeä kaksi, toruu kälystä kaksi (Two cuckoos call, two in-laws scold)
  14. Paha anoppi tekee veitsistä vuoteen (Evil mother-in-law makes a bed of knives)
  15. En mä elä elotta, asu ilman ammatitta (I won't live without means, nor dwell without a trade)Tyypit, joilla on samat runot: Lupa koiran luuta purra, hirven hankia hypätä
  16. Miniä omaa perhettä, tytär vierasta lasta (Daughter-in-law as one's own family, daughter as a stranger's child)
  17. Kehrääjäksi opettaminen (Teaching to Spin)
  18. Vanha mies variksen ampu (The Old Man Shot the Crow)
  19. Sotasanomat (War tidings)
  20. Kylmän saunan kylpeminen (Bathing in a cold sauna)

Avaa samankaltaisuusselaimessa

Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.