Iso tammi
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: The great oak (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Kertovat runot (Kertovat runot) › Epiikka |
|---|---|
| Runot | 303 |
| Säkeet | 10 673 |
| Keruupaikat | 51 |
| Kerätty | 1810–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Volmari Porkka · D. E. D. Europaeus · Vihtori Alava · Kaarle Krohn · Jaako Länkelä · Elias Lönnrot · Iivo Härkönen · Väinö Salminen · Fr. A. Saxbäck · A. A. Borenius |
| Laulajat | Larin Paraske (7) · Iivana Onoila (4) · Andrei Onoila (3) · Ol'ekseine Simana, Kyöttisiä (3) · Anni Iivanantytär Vornanen (2) · Arhippa Perttuńe (2) · Elessei Val'okainen (2) · Hovatta Lesońi (2) · Konoi Kyöttine (2) · Pedri Shemeikka (2) · Simana Sissonen (2) · Tiitta Triihpone (2) · Uljana Kipatsa (2); yhteensä 163 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 2. runo, säkeet 59–224
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Kokonaiskuvan saamiseksi Ison tammen runosta on välttämätöntä katsoa myös kaikki >Pistoksen loitsun yhteydessä esiintyvät Ison tammen tekstit, sillä tähän on poimittu viitteet vain niihin teksteihin, joissa ei ole selkeästi loitsuun kuuluvia pistoksen sanoja (pistosnuolten synty ja ampuminen). Vienassa Iso tammi esiintyy myös Tulen synnyn osana, viitteet poimittu tähän. Ison tammen runoon liittyy erilaisia johdantoja: Jouduin juottoon jumalan (ks. tätä) erityisesti Länsi-Inkerissä, >Neljä neittä löytää terhon (ks. tätä) erityisesti Keski-Inkerissä. Muita johdantoaiheita: Löysin tieltä tammen terhon, Laulan tähän taloon tammen tanhualle; Kirjo katos karjastani. Loppujaksoista Länsi-Inkerissä on yleisin aihe Virpoi otti saunan selkäänsä (ks. tätä). Luoja kylpemään -aihelma on harvinainen (IV2 1846-1847).
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Narvusi (40)
- Soikkola (36)
- Suistamo (25)
- Suojärvi (25)
- Korpiselkä (15)
- Kaprio (14)
- Repola (13)
- Vuole (11)
- Kontokki (10)
- Vuokkiniemi (10)
- Lempaala (9)
- Tyrö (9)
- Ilomantsi (7)
- Moloskovitsa (7)
- Uusikirkko Vpl. (6)
- Kiimaisjärvi (5)
- Serepetta (5)
- Soanlahti (5)
- Uhtua (4)
- Heinjoki (3)
- Rautu (3)
- Tulemajärvi (3)
- Etelä-Karjala (2)
- Hietamäki (2)
- Juva (2)
- Kattila (2)
- Porajärvi (2)
- Seiskari (2)
- Skuoritsa (2)
- Toksova (2)
- Venjoki (2)
- Impilahti (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kanneljärvi (1)
- Keski-Inkeri (1)
- Kiestinki (1)
- Kitee (1)
- Koivisto (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Liissilä (1)
- Markkova (1)
- Metsäpirtti (1)
- Muurla (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Pälkjärvi (1)
- Rääpyvä (1)
- Sakkola (1)
- Salmi (1)
- Valkeasaari (1)
- Viena (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1810-luku | 1 |
| 1820-luku | 2 |
| 1830-luku | 14 |
| 1840-luku | 34 |
| 1850-luku | 37 |
| 1860-luku | 6 |
| 1870-luku | 9 |
| 1880-luku | 79 |
| 1890-luku | 41 |
| 1900-luku | 52 |
| 1910-luku | 17 |
| 1920-luku | 7 |
| 1930-luku | 3 |
| vuotta ei merkitty | 1 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Oli juotossa Jumala, SKVR III1 13. — Narvusi
- Kerjäläinen, vainolainen SKVR III1 176. — Soikkola
- Lähin heinän niitäntöihin, SKVR VII1 777. — Suistamo
- Nukka, langot, laulamahe, SKVR VII2 1610. — Suojärvi
- Läkkäs, langot, laulamahan, SKVR VII2 1606. — Korpiselkä
- 3 neittä teetä käypi, SKVR IV1 602. — Kaprio
- Nelj' oli neittä, kolm' urosta SKVR II 897. — Repola
- Käin mie piittä pitkät matkat, SKVR V1 103. — Vuole
- Oli ennen nel'l'ä neittä, SKVR I2 1224. — Kontokki
- Oli ennen neljä neittä, SKVR I2 1228. — Vuokkiniemi
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Pistoksen synty (Origin of the Sharp Pain)
- Kun käki kukahtelevi, syän syttyy tulelle (When the cuckoo calls, the heart takes fire)
- Minä laulan lammin lummen (I sing of the water lily in the pond)
- Onnimanni (Onnimanni (endless rhyme))
- Laulan tähän taloon (I sing into this house)
- Kehoitus laulamaan (Invitation to sing)
- Veljen syötin pyynlihalla (Feeding Brother with Game Meat)
- Suomeen pako (Flight to Finland)
- Kirkon tarvisaineiden etsintä (Seeking materials for the church)
- Pistos (Stabbing pain charm)
- Veljeään etsivä neito (Maiden searching for her brother)
- Venepuun etsintä (Search for boat timber)
- Soljella sotaan (To War with a Brooch)
- Onkos tuota teiän maalla - koivu, tammi, kuusi (Is there in your land — birch, oak, spruce)
- Istumme ilokivelle (We sit on the joy-stone)
- Lintuparvi ja poika (A Flock of Birds and the Boy)
- Jauhaessa (While Grinding)
- Neidon linna (The maiden's castle)
- Karhunnahkassa kirkonmäelle (In bearskin to the church hill)
- Kukontappaja veikko (The Rooster-Killing Brother)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.