← RunoVerse

Suka mereen

Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa

Englanniksi: Comb into the sea (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)

Arkiston luokituksessaKertovat runot (Kertovat runot) › Epiikka
Runot215
Säkeet7 148
Keruupaikat42
Kerätty1830–1930-luvuilla
KerääjätVolmari Porkka · D. E. D. Europaeus · Vihtori Alava · J. Fr. Ruotsalainen · A. D. Neovius · Jaako Länkelä · H. A. Reinholm · Väinö Salminen · A. E. Ahlqvist · Fr. A. Saxbäck
LaulajatLarin Paraske (13) · Ontropo Melikow (2) · Stepa Kokkonen (2); yhteensä 101 nimeltä tunnettua laulajaa

Avaa tyyppi laulutyyppisivulla

Vuoden 1849 Kalevalassa: 4. runo, säkeet 315–434

Arkiston kuvaus

SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.

Ydinaihe: Neito/poika (Päivän poika, Sullervoinen) sukii hiuksiaan, suka putoaa mereen. Neito noutaa sen (tai sukija hukkuu), samalla miekka nousee merestä (tai eläimet sanansaattajina juoksevat kertomaan hukkumisesta). - Miekka merestä -aihelma liittyy niin yleisesti runoon, että siitä ei ole tehty erillistä luetteloa, vaan siitä Suka mereen -otsikkoon. Joissakin teksteissä Miekka merestä liittyy Maailmansyntyyn (Pääskyläinen päivälintu). Alueilla V ja XIII johdantona usein lyyrinen aihe: >Emo synnytti minua. VII: johdantona Pilviin kadonnut poika (kolme veljestä lähtee kotoa, yksi hukkuu).

Mistä tämän tyypin runoja on kerätty

Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.

Milloin tämän tyypin runoja on kerätty

VuosikymmenRunoja
1830-luku3
1840-luku29
1850-luku39
1860-luku4
1870-luku4
1880-luku54
1890-luku35
1900-luku35
1910-luku6
1930-luku5
vuotta ei merkitty1

Esimerkkirunot

Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.

Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu

Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.

TyyppiYhteisiä runoja
Laivassa surmattu veli29
Eläimet sanansaattajina6
Sodan kuvaus6
Pilviin kadonnut poika5
Sotasanomat4
Rutsa4
Kyynelten vierintä3
Miekka merestä3
Itketkö sinä minua?3
Iro-neito2
Hiidestä kosinta2
Hirttäytynyt neito2

Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit

Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.

  1. Emo synnytti minua, mie syäntä, kassaa (Mother gave birth to me — I, the heart, the braid)
  2. Miekka merestä (Sword from the Sea)
  3. Kasvoin miirun mieltä myöten - vallan poikien varaksi (Grew to suit the mir, for the lords' sons)
  4. Veroja Viroon (Taxes to Estonia)
  5. Älkööt tulkoot tuhmat miehet (Let not foolish men come)
  6. Maailmansyntyruno (World creation poem)
  7. Aina uusi hempeämpi, ehkä lie entinen parempi (The new is always sweeter, yet the old may be better)
  8. Lintu vie viestin emolle (The Bird Carries a Message to Mother)
  9. Lintuparvi ja poika (A Flock of Birds and the Boy)
  10. Nuorena sotaan viety veli (Brother taken to war young)
  11. Jouduin juottoon jumalan (I Arrived at God's Drinking Feast)
  12. Polin puulle pyörivälle (I stepped onto a swaying tree)
  13. Minun kulta kävelöö kaks kampaa päässä (My darling walks with two combs in her hair)
  14. Osasi emo omenan tehdä (Mother Knew How to Make an Apple)
  15. Harja otsimine (Searching for a comb)ERABin tyyppi
  16. Iso tammi (The great oak)
  17. Laivassa surmattu veli (Brother killed on a ship)
  18. Ei piian pienuudesta (Not because of the maid's smallness)
  19. Mõõk merest (Sword from the Sea)ERABin tyyppi
  20. Pitivät poikaset hyvästi (The Lads Treated Me Well)

Avaa samankaltaisuusselaimessa

Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.