Sotamiehenotto
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Military conscription (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Kertovat runot (Kertovat runot) › Epiikka |
|---|---|
| Runot | 295 |
| Säkeet | 12 808 |
| Keruupaikat | 45 |
| Kerätty | 1810–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Volmari Porkka · Jaako Länkelä · Vihtori Alava · D. E. D. Europaeus · J. Fr. Ruotsalainen · Törneroos ja Tallqvist · Fr. A. Saxbäck · H. A. Reinholm · Väinö Salminen · Oskar Groundström |
| Laulajat | Larin Paraske (4) · Antti Tahvonp. Pitkänen (2) · Hetu Voipää (2) · Juhana Siitkonen (2) · Kapitalina Vasiljevna (2) · Katri Harju (2) · Mari Jämpsäläinen (2) · Maria Luukka (2) · Oute Loan kylästä (2) · Porisan Anni (2) · Tarina-leski Lenttisistä (2); yhteensä 115 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Ydinaihe: Syksyn tulo tai Katrina kuuluisa kuningas lähetti kirjat, staarosta kylään, kyselee, miettii. Emoton poika otetaan kiinni, yrittää paeta. Poika Pietariin, mitataan, tukka leikataan (joskus "tuodaan tulinen tuoli", vrt. Viron orja ja isäntä), varustaminen, viedään oppimaan, marssimaan. Viesti emolle linnun mukana. Kuvauksia sotamiehenä olon kurjuudesta sekä viestissä että runon lopussa muutenkin (motiiveista ks. Sotamiehenä olon surkeus). - Runo on tiivisjuoninen Länsi-Inkerissä ja Keski-Inkerin inkeroisilla, muualla usein hajoaa eri tavoin yhdistyviksi aihelmiksi. Kiinteimpiä motiiveja on hiusten leikkaus.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Narvusi (70)
- Soikkola (41)
- Moloskovitsa (24)
- Tyrö (16)
- Vuole (16)
- Kaprio (12)
- Toksova (11)
- Lempaala (10)
- Serepetta (9)
- Sakkola (8)
- Uusikirkko Vpl. (8)
- Kurkijoki (5)
- Liissilä (5)
- Venjoki (5)
- Kattila (4)
- Keltto (4)
- Juva (3)
- Kanneljärvi (3)
- Kupanitsa (3)
- Pyhäjärvi Vpl. (3)
- Soanlahti (3)
- Etelä-Karjala (2)
- Hietamäki (2)
- Hiitola (2)
- Koprina (2)
- Markkova (2)
- Metsäpirtti (2)
- Rautu (2)
- Skuoritsa (2)
- Ilomantsi (1)
- Impilahti (1)
- Jaakkima (1)
- Joroinen (1)
- Keski-Inkeri (1)
- Kesälahti (1)
- Koivisto (1)
- Korpiselkä (1)
- Parikkala (1)
- Rautjärvi (1)
- Ristiina (1)
- Savitaipale (1)
- Seiskari (1)
- Spankkova (1)
- Tohmajärvi (1)
- Viipuri mlk (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1810-luku | 5 |
| 1820-luku | 1 |
| 1830-luku | 1 |
| 1840-luku | 32 |
| 1850-luku | 83 |
| 1860-luku | 8 |
| 1870-luku | 5 |
| 1880-luku | 72 |
| 1890-luku | 31 |
| 1900-luku | 43 |
| 1910-luku | 6 |
| 1920-luku | 1 |
| 1930-luku | 6 |
| vuotta ei merkitty | 1 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Katri kuuluisa kuningas, SKVR III1 4. — Narvusi
- La laulan mokoman virren SKVR III1 243. — Soikkola
- Nut tulloo suruinen syksy, SKVR IV1 1166. — Moloskovitsa
- Voi mein poikia omia, SKVR IV1 459. — Tyrö
- Ei siitte sisot sivele, SKVR V1 892. — Vuole
- Laulo lintu rekko rinta, SKVR IV1 829. — Kaprio
- Eletäm̄e pojat hyväst, SKVR V1 876. — Toksova
- Kuoli meiltä kunnon rouva, SKVR V1 887. — Lempaala
- Eläkät pojat hyväst, SKVR IV1 1387. — Serepetta
- Jalo herra Jaakko Puntus, SKVR XIII1 1029. — Sakkola
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Sotamiehenä olon surkeus (The Wretchedness of Soldiering)
- Hyvä on sotahan kuolla (Good it is to die in war)
- Vello vieremässä (My brother roaming afar)
- Mitä me tytöt suremme (What do we girls grieve)
- Sota Narvan tienoilla (War around Narva)
- Sodan kuvaus (Description of war)
- Petri kuuluisa kuningas (Petri the Famous King)
- Mitä työ tytöt surette, saatte sulhasen surematta (Why grieve, girls? You'll get a groom without grieving)
- Sotasanomat (War tidings)
- Jaakko Pontus
- Paennut vanki (The escaped prisoner)
- Paavo päälliköksi (Paavo as the Chief)
- Tulkaa virttä kuulemaan? (Come and hear a song)
- Se on lello, kell on vello (Blessed is she who has a brother)
- Lohikäärme ja neito (Dragon and maiden)
- Naisen valitus pojan (miehen) viemisestä sotaan (Woman's Lament over Son Taken to War)
- Kasvoin miirun mieltä myöten - vallan poikien varaksi (Grew to suit the mir, for the lords' sons)
- Suomen linna suotta tehty (Finland's Fortress Built in Vain)
- Pojat joudumme sotaan, neidot suremaan (Boys off to war, maidens to mourning)
- Suomen pojat miekka vyöllä (Finnish Boys with Sword at Belt)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.