Karhun metsästys
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Bear hunting (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Loitsut (Loitsut) › Metsästysloitsut |
|---|---|
| Runot | 174 |
| Säkeet | 5 216 |
| Keruupaikat | 57 |
| Kerätty | 1670–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Samuli Paulaharju · Kaarle Krohn · Elias Lönnrot · Heikki Meriläinen · A. A. Borenius · D. E. D. Europaeus · K. A. Gottlund · I. K. Inha · K. Karjalainen · David Böök |
| Laulajat | Jeremias Seppänen (7) · Herman Oikarinen (6) · Antti Huttunen (4) · Hovatta Lesońi (3) · Iivana Malińe (3) · Arhippa Perttuńe (2) · Juhana Kemppainen (2) · Jyrkińi Huotari, Perttusia (2) · Martiska Karjalaińi (2) · Matti Kemppainen (2) · Olli Huttunen (2) · Ontreińi Jyrki (2) · Samppa Riiko (2) · Yrjö Sorsa (2); yhteensä 99 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 14. runo, säkeet 23–49; 14. runo, säkeet 153–216; 46. runo, säkeet 47–144
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Karhunpyytäjän sanat koostuvat pitkälti metsästysloitsujen yleisistä aihelmista, ja muistuttavat siten esim. ryhmää Metsälle lähtiessä. Tyypillisiä ovat hiihtäjän varustautumisen ja hiihdon kuvaukset, avunpyynnöt saaliseläimen haltioille, kerskaukset jne. Karhunpyytäjän sanat alkavat kuitenkin eriytyä omaksi ryhmäkseen sanoissa, jotka on esitetty karhun pesällä ennen tappoa: karhua tervehditään ja herätellään. Puhe karhulle jatkuu tapon jälkeen, kun metsästäjän vakuuttaa omaa viattomuuttaan tappoon. Karhu - tai karhun talja - kuljetetaan tappopaikalta kotiin laulaen kuljetuslaulua, jossa kuvataan kuljettua tietä ja puhutellaan metsän haltioita. Ryhmään kuuluu myös erilaisia lyhyitä karhuntappoon liittyviä tervehdyksiä, varauksia jne. - ks. myös vertailuryhmät.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Vuokkiniemi (35)
- Suomussalmi (15)
- Ristijärvi (10)
- Iisalmi (7)
- Kontokki (7)
- Pistojärvi (7)
- Juva (6)
- Uhtua (6)
- Sotkamo (5)
- Viena (5)
- Hyrynsalmi (4)
- Nurmes (4)
- Sonkajärvi (4)
- Impilahti (3)
- Pohjois-Pohjanmaa (3)
- Ilomantsi (2)
- Kaavi (2)
- Kestilä (2)
- Kiuruvesi (2)
- Korpiselkä (2)
- Metsäsuomalaisten alue (2)
- Parikkala (2)
- Piippola (2)
- Pohjois-Karjala (2)
- Rääkkylä (2)
- Simo (2)
- Jaakkima (1)
- Joutsa (1)
- Kainuu (1)
- Kangaslampi (1)
- Kesälahti (1)
- Kieretti (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kuhmo (1)
- Lempaala (1)
- Leppävirta (1)
- Metsäpirtti (1)
- Mäntyharju (1)
- Nivala (1)
- Pielavesi (1)
- Pudasjärvi (1)
- Pyhäntä (1)
- Rantasalmi (1)
- Rautalampi (1)
- Reisjärvi (1)
- Repola (1)
- Salmi (1)
- Soanlahti (1)
- Suistamo (1)
- Sulkava (1)
- Suojärvi (1)
- Suonenjoki (1)
- Utajärvi (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
- Viitasaari (1)
- Virolahti (1)
- Östmark (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1670-luku | 1 |
| 1750-luku | 1 |
| 1780-luku | 3 |
| 1800-luku | 1 |
| 1810-luku | 7 |
| 1820-luku | 5 |
| 1830-luku | 15 |
| 1840-luku | 11 |
| 1850-luku | 1 |
| 1870-luku | 17 |
| 1880-luku | 46 |
| 1890-luku | 26 |
| 1900-luku | 6 |
| 1910-luku | 30 |
| 1930-luku | 3 |
| vuotta ei merkitty | 1 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Mieleni minun tekisi, SKVR I4 1095. — Vuokkiniemi
- Hiihata hihasta miestä, SKVR XII2 6478. — Suomussalmi
- Tuolta se korpi kuumottavi, SKVR XII2 6475. — Ristijärvi
- Kun minä sukseni sulitan, SKVR VI2 4890. — Iisalmi
- Nouse pois, nokinen neiti, SKVR I4 1201. — Kontokki
- Mie olen mieš poloińen poika, SKVR I4 1192. — Pistojärvi
- Miehin mänty on mätälle SKVR VI2 4884. — Juva
- Toisin entiset eläjät SKVR I4 1127. — Uhtua
- Voi minua poloinen poika, SKVR XII2 6468. — Sotkamo
- Lähen miehistä metsälle, SKVR I4 1196. — Viena
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Metsälle lähtiessä (Setting out to hunt)
- Karhunpeijaiset (Bear ceremonial feast)
- Karhunkalloriitti (Bear Skull Ritual)
- Karhua vastaan (Against the bear)
- Karhun synty (Origin of the Bear)
- Saukon metsästys (Otter Hunting)
- Oravan metsästys (Squirrel Hunting)
- Jäniksen metsästys (Hare hunting)
- Ketun metsästys (Fox Hunting)
- Ohtoni on metsän omena (Bear is the forest's apple)
- Ei tiedä kotoiset vaimot, missä miehet mellakoivat (The wives at home know not where the men carouse)
- Kuolleet on oravikoirat, metsämiehet vanhenneet (The squirrel-dogs are dead, the huntsmen grown old)
- Kukku siulla, kukku miulla (A cuckoo for you, a cuckoo for me)
- Joisin joka pikarin, jos ei kukkaro kuluisi (I'd drain every goblet, if the purse held out)
- Ansalla pyytäjän sanoja (Trapper's Snare Charm)
- Ennen pyysin suurilla saloilla, nykyiset miehet lähimetsissä (Once I hunted great wilds, men now the near woods)
- Taikinan kohotus (Dough-Rising Charm)
- Karhun pureman parantaminen karjasta (Healing a bear bite on livestock)
- Saavat pyyt pyhän piteä (The grouse may keep holiday)
- Koiran synty (Origin of the dog)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.