Harakka istui aidalla - luki niitä näitä - viisitoista kymmentä
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Magpie on the fence counting (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lastenrunot (Lastenrunot) › Leikit ja leikkilaulut |
|---|---|
| Runot | 156 |
| Säkeet | 648 |
| Keruupaikat | 50 |
| Kerätty | 1690–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Perä-Pohjolan ja Lapin Kotiseutuyhdistys · A. J. Vallinmäki · Eljas Raussi · M. Tuokko · Hämeenlinnan alakansakouluseminaari · T. E. Okkola · Eemeli Vihervaara · E. F. Rautell · Aili Paulaharju · Hilda Puranen |
| Laulajat | yhteensä 20 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Loru ja leikkiselostus: Tähän on koottu loruja, joita on käytetty siten, että niiden tahdissa lorun lukija vetää viivoja esim. seinään tai paperille (sana/tavu per viiva). Viivoja syntyy näin lorun lupaamat 15 tms. Lorutyyppejä: 1) (yleisin) Harakka / varis / kukko / ukko / akka / hiiri / kissa / isä / tikka tms istui aidalla / orrella, luki niitä näitä / kauranpäitä / hakkasi puita / tappoi täitä tms. Niitä pitää tuleman viisitoista (muutamista teksteistä puuttuu tämä idea). 2) Yks, kaks, kahdeksan, raudan haavaa yhdeksän, toivon viittätoista 3) Yks, viks, viistoist, ken ei usko lukekaa! 4) Vippaa vappaa viistoista, tule katsomaan! 5) Nikkaa, nakkaa naulan kantaan, viisitoista.
Leikinaloitusloruihin on sijoitettu ne tekstit, joissa loru loppuu leikinaloitusloruille tyypillisesti pois-sanaan, nonsense-aihelmaan, pois lasketaan numeroilla (esim. 15. joutuu pois) tai kontekstitiedossa kerrotaan lorua käytetyn leikkiä aloitettaessa.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Alatornio (46)
- Kemi (24)
- Tornio (12)
- Turtola (8)
- Kolari (7)
- Laihia (5)
- Etelä-Karjala (3)
- Heinävesi (2)
- Kemijärvi (2)
- Kiiminki (2)
- Mäntsälä (2)
- Pori (2)
- Rovaniemi (2)
- Räisälä (2)
- Ylitornio (2)
- Alastaro (1)
- Elimäki (1)
- Hailuoto (1)
- Hattula (1)
- Hämeenkyrö (1)
- Isokyrö (1)
- Juva (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kokemäki (1)
- Kontiolahti (1)
- Kortesjärvi (1)
- Kurkijoki (1)
- Kymi (1)
- Lappee (1)
- Lehtimäki (1)
- Luumäki (1)
- Maaninka (1)
- Myrskylä (1)
- Mäntyharju (1)
- Nurmes (1)
- Oripää (1)
- Pieksämäki (1)
- Pielavesi (1)
- Polvijärvi (1)
- Porvoo (1)
- Puumala (1)
- Pyhäjoki (1)
- Ruovesi (1)
- Sodankylä (1)
- Sulva (1)
- Sääminki (1)
- Tampere (1)
- Uukuniemi (1)
- Vihanti (1)
- Viipuri mlk (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1690-luku | 1 |
| 1850-luku | 3 |
| 1880-luku | 3 |
| 1890-luku | 5 |
| 1900-luku | 7 |
| 1910-luku | 99 |
| 1920-luku | 31 |
| 1930-luku | 7 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Akka istui aidan alla, SKVR XII1 2317. — Alatornio
- Vares istu kerran aitan katolla, SKVR XII1 2541. — Kemi
- Harakka istu aidan päällä, SKVR XII1 2492. — Tornio
- Harakka istui aitan katolla, SKVR XII1 2562. — Turtola
- Harakka istui aidan päällä, SKVR XII1 2574. — Kolari
- Harakka istuu SKVR XI 401. — Laihia
- Harakka istu pirtin päällä, SKVR XIII3 7631. — Etelä-Karjala
- Harakka istu aijalla, SKVR VI1 2360. — Heinävesi
- Nilkku, nalkku, nurkan päällä, SKVR XII1 2572. — Kemijärvi
- Varis istuu aijan päällä, SKVR XII2 8315. — Kiiminki
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
| Tyyppi | Yhteisiä runoja |
|---|---|
| Verensulku | 5 |
| Harakka istui aidan päällä | 4 |
| Harakka istui orrella - pesässä 10 poikaa | 2 |
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Harakka istui aidan päällä (Magpie Sat on the Fence)
- Kirvesmiesten arpasanoja (Carpenters' lot-drawing rhymes)
- Minä menin navettaan (I went to the cowshed)
- Äidin pieni sokerirotta (Mother's little sugar rat)
- Hyt, hyt, hätän koirat (Shoo, shoo, dogs of distress)
- Nikka (Hiccup charm)
- Varis istui aidan päällä - räknäs yhtä, räknäs kahta (A crow sat on the fence — counted one, counted two)
- Kello yks - muna kyps (One O'Clock, the Egg Is Done)
- Yksi, kaksi, kahdeksan, raudan haavaa yhdeksän (One, two, eight, nine wounds of iron (iron charm))
- Kissa istui aidan päällä - tappoi täitä (Cat on the fence, killing lice)
- Mikä yksi? (What Is One?)
- Kuulin siellä kellon lyövän (I Heard a Bell Ringing There)
- Kaks oli karjas (Two were out herding)
- Hakkaan hakkaan. Millä mä hakkaan? (I chop, I chop—what do I chop with?)
- Yks kaks kolme istu isän polveen (One two three, sit on father's knee)
- Oravia, käräviä (Squirrels and quarrels (rhyming refrain))
- Nari (Creaking-wrist charm)
- Heikki helisevä kontissa koliseva (Jingling Heikki, rattling in the basket)
- Ykötin tokotin toukon loukon - vippu vappu - härkä juomaan (Ykötin tokotin counting-out rhyme: ox to drink)
- Kirkollisten tekstien väännelmiä (Church text parodies)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.