Ähkyn synty
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Origin of colic (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Loitsut (Loitsut) › Syntyloitsut |
|---|---|
| Runot | 137 |
| Säkeet | 2 487 |
| Keruupaikat | 82 |
| Kerätty | 1700–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Kaarle Krohn · K. A. Gottlund · A. I. Arwidsson · L. Kaukamaa · E. F. Rautell · T. Pohjankanervo · J. Tyyskä · Viljo Alanen · P. A. Paldani · E. Keränen |
| Laulajat | Aleksanteri Ahlgrén (2) · Eerik Kettu (2) · Eerikka Hyvönen (2) · Elina Moisio (2) · Emanuel Snäll (2) · Matti Hentiläinen (2) · Siina Keskinen (2); yhteensä 88 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 45. runo, säkeet 23–176
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Ähkyn syntyaihelmat ovat lähinnä lyhyitä mainintoja tai luetteloja ähkytaudin aineksista, joilla ei ole selkeää, muihin syntyihin profiloituvaa luonnetta. Ähkyn syntyyn on yhdistetty Pistoksen syntyihin nivoutuvat kertovat aihelmat Yhdeksän taudin synty (VI, VII, IX, XII) sekä 3 pahan poikaa ja pistosnuolten ammunta (VII, XII). Yleisimmät ähkytaudin syntyainekset ovat sysipuut, kekäleet, hiilet ja puun kuoret tai kosken kuohut ja meren vaahto (I, VI, VII, VII5M, IX, X, XI, XII). Aineksina tai vanhempina voidaan mainita esim. äimän kärköset (IX, XI, XII), suo ja maa (VII, IX, XI, XII), teräs, vaski ja noki (X, XI), naisen tai hevosen genitaalit tai eläinten ulosteet (VI, VII5M, X, XI). Ähkytaudin "ruumiinosien" ainekset voidaan myös luetella pitkinä, Käärmeen synnyssä tyypillisinä luetteloina (IX, X, XI, XIV). Ainesten eriytymättömyyttä kuvaa hyvin se, että luetteloa voidaan jatkaa lyriikan Ihmetupa-aihelman assosiaatiolla (XI). Satunnaisesti ähky voidaan mainita Syöjättären synnyttämäksi tai hänen luotaan löytyneeksi (VI, XII).
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Ikaalinen (6)
- Karvia (6)
- Eräjärvi (4)
- Ilomantsi (3)
- Jalasjärvi (3)
- Karstula (3)
- Kivijärvi (3)
- Kuusjärvi (3)
- Parkano (3)
- Pohjois-Pohjanmaa (3)
- Pyhäntä (3)
- Etelä-Savo (2)
- Iisalmi (2)
- Ilmajoki (2)
- Isojoki (2)
- Juva (2)
- Kankaanpää (2)
- Kihniö (2)
- Kiiminki (2)
- Kiuruvesi (2)
- Kortesjärvi (2)
- Kurikka (2)
- Kärsämäki (2)
- Längelmäki (2)
- Perho (2)
- Pihtipudas (2)
- Piippola (2)
- Pohjois-Savo (2)
- Puolanka (2)
- Reisjärvi (2)
- Siikainen (2)
- Teuva (2)
- Töysä (2)
- Viitasaari (2)
- Virrat (2)
- Ylikiiminki (2)
- Östmark (2)
- Brandval (1)
- Gräsmark (1)
- Haapavesi (1)
- Heinävesi (1)
- Honkajoki (1)
- Hämeenkyrö (1)
- Impilahti (1)
- Juuka (1)
- Keitele (1)
- Kempele (1)
- Kesälahti (1)
- Kontokki (1)
- Korpiselkä (1)
- Kuhmoinen (1)
- Kuru (1)
- Laihia (1)
- Lapinlahti (1)
- Lapua (1)
- Laukaa (1)
- Lavia (1)
- Metsäsuomalaisten alue (1)
- Multia (1)
- Mäntyharju (1)
…ja vielä 22 paikkaa
- Nilsiä (1)
- Oulainen (1)
- Pieksämäki (1)
- Pomarkku (1)
- Pyhäjoki (1)
- Rautalampi (1)
- Rautavaara (1)
- Ruovesi (1)
- Sippola (1)
- Sotkamo (1)
- Suistamo (1)
- Suojärvi (1)
- Säfsnäs (1)
- Sääminki (1)
- Teisko (1)
- Tohmajärvi (1)
- Tyrnävä (1)
- Uhtua (1)
- Vehkalahti (1)
- Veteli (1)
- Viljakkala (1)
- Ylihärmä (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1700-luku | 4 |
| 1780-luku | 1 |
| 1810-luku | 8 |
| 1820-luku | 5 |
| 1830-luku | 2 |
| 1840-luku | 3 |
| 1850-luku | 7 |
| 1860-luku | 2 |
| 1880-luku | 38 |
| 1890-luku | 22 |
| 1900-luku | 13 |
| 1910-luku | 10 |
| 1920-luku | 2 |
| 1930-luku | 19 |
| vuotta ei merkitty | 1 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Ähky äyrin poika, SKVR X2 3837. — Ikaalinen
- Ähkä puhka ähkyriäinen, SKVR X2 3846. — Karvia
- Ähkynen mäyrynen SKVR X2 3860. — Eräjärvi
- Ähky poika äimeröinen, SKVR VII4 loitsut 3176. — Ilomantsi
- Ähkä poika ähmeröinen, SKVR XI 1111. — Jalasjärvi
- Ähky puhku pummeroinen, SKVR IX4 640. — Karstula
- Ähky poika ämperöinen, SKVR IX4 648. — Kivijärvi
- Pohjolan paha emäntä SKVR VII4 loitsut 3165. — Kuusjärvi
- Yhky, ähky, äyrin poika, SKVR X2 3854. — Parkano
- Ähky Poika ähvärickö, SKVR XII2 6364. — Pohjois-Pohjanmaa
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
| Tyyppi | Yhteisiä runoja |
|---|---|
| Ähky | 119 |
| Ähky eläimessä | 21 |
| Pistos | 4 |
| Pistoksen synty | 2 |
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Ähky (Colic charm)
- Ähky eläimessä (Colic Charm for Animals)
- Tautien synty (Origin of Diseases)
- Pistoksen synty (Origin of the Sharp Pain)
- Kohtaus (Sudden attack charm)
- Päänsärky (Headache charm)
- Vatsatauti (Stomach Ailment Charm)
- Raanin synty (Origin of raani affliction)
- Riiden synty (Origin of rickets (riisi))
- Kohtauksen synty (Origin of seizure)
- Pistos (Stabbing pain charm)
- Raani (Skin Affliction Charm)
- Korpin synty (Origin of the Raven)
- Korpin sanat (Raven charm)
- Erilaisia parannusloitsuja (Various healing charms)
- Tietäjän apurin synty (Origin Charm of the Shaman's Helper)
- Riisi (Rickets charm)
- Rikkeet (Hex-caused illnesses)
- Häkämyrkytys (Charcoal fume poisoning charm)
- Erilaisia syntyjä (Various origin incantations)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.