Ison kotona ja miehelässä
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: At father's home and husband's (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Häärunot (Häärunot) › Morsiamen kotona |
|---|---|
| Runot | 153 |
| Säkeet | 6 707 |
| Keruupaikat | 43 |
| Kerätty | 1830–1930-luvuilla |
| Kerääjät | J. Fr. Ruotsalainen · Väinö Salminen · Lauri Laiho · Volmari Porkka · Elias Lönnrot · Vihtori Alava · Frans Kärki · D. E. D. Europaeus · A. D. Neovius · Aili Laiho |
| Laulajat | Maria Nyrhi (5) · Larin Paraske (4) · Helena Mulli (3) · Anna Ivanovna (2) · Jerlan Oute (2) · Katri Harju (2) · Lukeri Melikova (2) · Mari Suutari (2) · Maria Jantunen (2) · Rikon Sonja (2) · Ristiina Lahtela (2); yhteensä 84 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Morsianta itketetään vertaamalla hyvää isänkotia huonoon miehenkotiin. Aihesikermä on yleinen sekä hää- että naistenlauluissa. Kaikki häärunoesiintymät pyritty poimimaan tähän, mutta erottelu lyyrisistä paikoin hyvin vaikeaa. Esim. XIII-osassa on häärunoina julkaistu runsaasti tekstejä, joista puuttuu eksplisiittinen hääkonteksti; nämä on sijoitettu lyriikkaan..
Monia aiheita esitetään myös omissa otsikoissaan (>).
ISON KOTONA: Olit kuin omenankukka; Pidit poskea punaista, käsivartta valkiaista; Teit työtä vähemmän muita, makasit enemmän muita (III); Ei pitäneet pystyaijat; Isän kotona paistoi palmikkosi kuin kasarivaski; Kasvoit kuin putki puuta vasten; Kävit kukkana kujassa; Kysymättä kävit kylässä, Olit kuin orihevonen; Olit putrolta punainen (IV); Voille haisi vuotehesi. Myös yleistäviä väitteitä, esim.: Sinis ehtoista emoa/eloa kuin eloa emon luona (III 2344, myös muita äidinylistyksiä); Se oli polvutta parasta mi ikä isän kotona (III 4278-4279).
MIEHEN KOTONA: Muutut mustaksi siaksi, käännyt kärsän kantajaksi (IV, V, XIII); Ei ole voilla voitajaa (XIII); Teet työtä enemmän muita, makaat vähemmän muita (III); Et osaa ovissa käydä; Toisin tuolla toiselassa.
VERTAILUJA: Isä kutsui kukkaseksi - appi haukkuu ahkioksi; Kotona maksoit paljon, nyt et mitään maksa; äiti hellitteli, vieras ajaa töihin (Nuorikon aamuherätys; Nuorikon töihin ajo).
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Narvusi (19)
- Lempaala (9)
- Liissilä (9)
- Sakkola (8)
- Koprina (7)
- Metsäpirtti (7)
- Etelä-Karjala (6)
- Lavansaari (6)
- Hiitola (5)
- Moloskovitsa (5)
- Rautu (5)
- Serepetta (5)
- Vuole (5)
- Hietamäki (4)
- Seiskari (4)
- Spankkova (4)
- Tyrö (4)
- Kattila (3)
- Kupanitsa (3)
- Kurkijoki (3)
- Pyhäjärvi Vpl. (3)
- Jaakkima (2)
- Kanneljärvi (2)
- Kaprio (2)
- Rautjärvi (2)
- Räisälä (2)
- Soikkola (2)
- Tuutari (2)
- Heinjoki (1)
- Ilomantsi (1)
- Järvisaari (1)
- Kaavi (1)
- Keltto (1)
- Korpiselkä (1)
- Kuusamo (1)
- Käkisalmi (1)
- Ruokolahti (1)
- Savitaipale (1)
- Säkkijärvi (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
- Venjoki (1)
- Viipuri mlk (1)
- Vuoksenranta (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1830-luku | 6 |
| 1840-luku | 12 |
| 1850-luku | 10 |
| 1870-luku | 1 |
| 1880-luku | 11 |
| 1890-luku | 29 |
| 1900-luku | 42 |
| 1910-luku | 16 |
| 1920-luku | 2 |
| 1930-luku | 24 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- En miä voi ilotta olla, SKVR III1 870. — Narvusi
- Kyl se huntu huolta tuopi, SKVR V2 1358. — Lempaala
- Morsian, miu sissoini, SKVR IV3 3220. — Liissilä
- Kottoo mä kylää läksin, SKVR XIII2 3733. — Sakkola
- Morsian, sisarueni, SKVR IV2 2581. — Koprina
- Nyt likehel on siul liitto, SKVR XIII2 3516. — Metsäpirtti
- Kova koulu käyäksesi, SKVR XIII2 3800. — Etelä-Karjala
- Kui olit sie enne kotona, SKVR XIII1 2407. — Lavansaari
- Niin mie vierin veikostani, SKVR XIII2 3655. — Hiitola
- Morsia sie sissoin, SKVR IV1 1278. — Moloskovitsa
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Ison kotona ja toiselassa (At father's home and at the in-laws')
- Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet (Pet names for a girl, insulting names for a daughter-in-law)
- Anopin susilla syötän (I feed my mother-in-law to wolves)
- Olin kuin orihevonen (I was like a stallion)
- Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa (I was one, I cost two — now I'm worth nothing)
- Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen (I visited unasked, now I ask leave)
- Kotona oli voissa vuoteheni (At Home My Bed Was in Butter)
- Niin tyttö isän kotona - niin miniä miehelässä (Daughter at home, bride at husband's)
- Missä istuin, maa iloitsi (Where I sat, the earth rejoiced)
- Toisin tuolla toiselassa (Different things in different places)
- Kysymättä kävit kylässä (You went visiting without asking)
- Appi ei anna hevosta (Father-in-law won't give a horse)
- Ei pitäneet pystyaidat (The standing fences did not hold)
- Olit kuin orihevonen (You were like a stallion)
- Kävit kukkana kujassa (You walked as a flower in the lane)
- Tytön "surut": kortin lyönti, kahvin juonti, lohen päiden lohkominen (A girl's "sorrows": cards, coffee, splitting salmon heads)
- Oman ja/tai vieraan emon aamuherätys (Morning Waking by Own or Stepmother)
- Missä istuit, maa iloitsi - missä istut, maakin itkee (Where you sat the earth rejoiced, where you sit even the earth weeps)
- Istut viimeistä iltaasi (You Sit Your Last Evening)
- Kun tulee tora taloon (When Strife Comes to the House)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.