Tuuti, tuuti, tuomenkukka, eipä tiiä emo rukka
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Tuuti, tuuti, bird-cherry blossom — the poor mother knows not (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Erilaisissa tilanteissa (Erilaisissa tilanteissa) › Kehtolaulut |
|---|---|
| Runot | 124 |
| Säkeet | 774 |
| Keruupaikat | 65 |
| Kerätty | 1840–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Vihtori Alava · Olavi Pennanen · Toini Kohvakka · Samuli Paulaharju · A. D. Neovius · Toini Kantele · Sulo Haltsonen · A. O. Väisänen · Väinö Salminen · Kerttu Luukkonen |
| Laulajat | Charlotta Lipponen (2) · Eeva Sokura (2) · Katri Ravakko, o.s. Valkonen (2) · Mari Lötjönen (2) · Ohvimja Vottonen (2); yhteensä 87 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Tuuti tuuti tuomenkukka (Tuonen tukka), eipä tiedä emo rukka, missä lapset lauleloovat. Jatkosäkeinä joskus (VI, XII) lorumaista sanaleikittelyä: meren rannalla, kiven päällä, sukka putos, kenkä katos, mene mamma etsimään; joskus >Kelle tuutinen tytärtä, kelle poikaa -aihelmia (V, VII, XIII). Alkusäkeinä toisinaan muita kehtolaulukliseitä: Mie laulan lapselleni; Nuku nuku nurminukka.
* Ainoastaan alkusäe tai sen kehitelmä (Tuuti tuuti tuomenkukka, pellol on petäjän kukka, mesimarja meijän kukka ym), jolloin hyvin lähellä >Nuku, nuku nurmennukka -aihetta.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Rautu (8)
- Lemi (5)
- Luumäki (5)
- Kiuruvesi (4)
- Koprina (4)
- Metsäpirtti (4)
- Mäntyharju (4)
- Räisälä (4)
- Savitaipale (4)
- Suistamo (4)
- Joroinen (3)
- Kontokki (3)
- Kurkijoki (3)
- Lappee (3)
- Nurmes (3)
- Joutseno (2)
- Kangasniemi (2)
- Kontiolahti (2)
- Kymi (2)
- Lempaala (2)
- Liissilä (2)
- Maaninka (2)
- Nilsiä (2)
- Puumala (2)
- Soanlahti (2)
- Suojärvi (2)
- Taipalsaari (2)
- Uusikirkko Vpl. (2)
- Anttola (1)
- Enonkoski (1)
- Hartola (1)
- Heinjoki (1)
- Heinola (1)
- Hietamäki (1)
- Ilomantsi (1)
- Impilahti (1)
- Jaakkima (1)
- Joutsa (1)
- Juuka (1)
- Jääski (1)
- Kaavi (1)
- Kittilä (1)
- Korpiselkä (1)
- Kuopio (1)
- Liperi (1)
- Mikkeli (1)
- Moloskovitsa (1)
- Pieksämäki (1)
- Pielavesi (1)
- Polvijärvi (1)
- Rantasalmi (1)
- Rautjärvi (1)
- Ristiina (1)
- Rääkkylä (1)
- Saarijärvi (1)
- Sakkola (1)
- Sippola (1)
- Sortavala (1)
- Spankkova (1)
- Uukuniemi (1)
…ja vielä 5 paikkaa
- Valtimo (1)
- Vihti (1)
- Viipuri mlk (1)
- Vitele (1)
- Ylitornio (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1840-luku | 1 |
| 1850-luku | 1 |
| 1870-luku | 1 |
| 1880-luku | 9 |
| 1890-luku | 29 |
| 1900-luku | 10 |
| 1910-luku | 30 |
| 1920-luku | 10 |
| 1930-luku | 33 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Tuuti, tuuti tuomenkukka, SKVR XIII2 5213. — Rautu
- Till lill, lilli, liina-mekko, SKVR VI1 1251. — Lemi
- Tillin, lillin, tietä käyvä, SKVR VI1 1248. — Luumäki
- Tuuti lasta, tuomenkukka, SKVR VI1 1275. — Kiuruvesi
- Tuutin, tuutin, tuomen kukka, SKVR IV3 3352. — Koprina
- Tuuti, tuuti tuomenkukka, SKVR XIII2 5719. — Metsäpirtti
- Tui tui, tui tui, tuomen kukka, SKVR VI1 1256. — Mäntyharju
- Tuuti, tuuti tuomen kukka, SKVR XIII2 5732. — Räisälä
- Heija, houva, Hermikkiä, SKVR VI1 1039. — Savitaipale
- Tule nukku nuaburista, SKVR VII2 3592 a. — Suistamo
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Nuku, nuku, nurmennukka (Sleep, sleep, little meadow-flower (lullaby))
- Makaa marja, lepää lintu (Sleep, my berry; rest, my bird (lullaby))
- Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi (Mother knows not where her child sings)
- Ei tiedä tekijä vaimo, mikä lapsesta tulee (The mother knows not what the child will become)
- Suvun surja, heimon herja (Bane of the family, disgrace of the clan)
- Tuuti tuuti tuomenmarja (Lullaby, bird cherry berry)
- Tule tuutuhun unonen (Come, little sleep, to the cradle)
- Laulan lapselleni, lirittelen linnulleni (I sing to my child, I trill to my little bird)
- Kun poika (piika) pahoin - hyvin tekee (When Son or Daughter Does Ill or Well)
- Käsi on lyöty kätkyessä (Deal struck in the cradle)
- Nuku, nuku, nurmilintu (Sleep, sleep, meadow bird (lullaby))
- Laulelen lahoissa näissä (Singing in these rotten ruins)
- Makaa uni makia (Sleep a sweet sleep)
- Kelle tuutinen tytärtä, mihin poikaa (For whom I rock my daughter, where my son)
- Tuuti tuuti tukkapäätä (Lull the tousle-headed child)
- Kis kis kippurahäntä (Here Kitty, Curly-Tail)
- Kuret soilla, miehet mailla, kälykset kananmunilla (riitelevät) (Cranes on the bogs, men afield, in-laws quarreling over eggs)
- Tuttima tuttima mamma rukka (Tuttima Tuttima, Poor Mother)
- Laulan liki kotia (I sing close to home)
- Näin kerran mieki unta (Once I too had a dream)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.