← RunoVerse

Tietoja RunoVersesta

RunoVersea koskevissa kysymyksissä voit kirjoittaa osoitteeseen veskis.kaarel@gmail.com

Mitä tällä sivulla esitellään

Tämä esittelysivu on koko RunoVersen käsikirja. Se kuvaa neljä lähdekorpusta (SKVR, JR, KR, ERAB), koko aineiston tilastot (439 000 lemmaa, 15,3 miljoonaa sanetta, 292 000 runoa) sekä lemmatisoinnin ja tekoälyannotoinnin menetelmät.

Tämän sivun osat

Lähdekorpukset — kunkin kokoelman kuvaus ja runomäärä pylväskaavioineen.
Sanaston tilastot — lemmojen, sananmuotojen, saneiden, sukulaissanaparien, käännös- ja etymologiavarmuuden sekä selitteiden kattavuuden luvut.
Aineistolähteet – selittää kolme lähdeluokkaa (Vain korpus, Molemmat lähteet, Vain DeepSeek) sekä sen, mitä värikoodatut sananmuodot ja yhtenevyysmerkinnät tarkoittavat.
Samankaltaisuus — kuvaa kaikki 5 runotason ja 5 säetason samankaltaisuusalgoritmia, niiden perustan ja kattavuuden.
Sanakirjaselitteet — luettelee kaikki 9 sanakirjalähdettä (EMS, EKSS, IMS, ERLA, VMS, Seto, SMS, KKS, VKS).
Lemmatisointi — kuvaa vironkielisen (EstNLTK) ja suomenkielisen (Omorfi/Voikko/Stanza) käsittelyketjun sekä DeepSeekin tekoälyannotointikerroksen.

Sivukortit

Alla olevat kortit vievät RunoVersen tärkeimmille sivuille (sivuja on kaikkiaan yli 70). Jokainen kortti antaa sivun lyhyen kuvauksen. Pidemmät selitykset löytyvät viidestä aihekohtaisesta oppaasta (sanasto, samankaltaisuus, poetiikka, kieltenvälinen analyysi, korpus).

Sivustolla liikkuminen

Ylävalikosta pääsee pääsivuille (sanasto, lukunäkymä, samankaltaisuus, tietoja). Pudotusvalikko Lisää avaa kaikki muut sivut. Sivukartta järjestää kaikki sivut 11 luokkaan. Yleiskatsaus tarjoaa visuaalisen lähtökohdan aineistoon tutustumiseen: keskeiset luvut ja oppaan tutkimuskysymysten muodostamiseen.

Huomaa, että RunoVerse on yhä kehitteillä. Historiallisten murreaineistojen lemmatisointi on väistämättä likimääräistä, ja tekoälyn tuottamia yleiskielisiä asuja (lukunäkymän Yleiskielinen-kerros), käännöksiä, etymologisia analyyseja ja samankaltaisuusmittoja on pidettävä kokeellisina. Tilastot ja luvut voivat muuttua aineiston tarkentuessa. RunoVerse on tarkoitettu tutkimusta tukevaksi apuvälineeksi, ei lopulliseksi hakuteokseksi.

▼ Miten viitata

Jos käytät RunoVersea tieteellisessä työssä, viittaa näin:

Veskis, K. (2026). RunoVerse: A Digital Explorer for Finnic Runosong Corpora (Version 1.0) [Web application]. Estonian Folklore Archives of the Estonian Literary Museum. https://runoverse.org/
BibTeX-tietue 
@misc{veskis2026runoverse,
  author = {Veskis, Kaarel},
  title = {{RunoVerse}: A Digital Explorer for Finnic Runosong Corpora},
  year = {2026},
  publisher = {Estonian Folklore Archives of the Estonian Literary Museum},
  url = {https://runoverse.org/},
  note = {Version 1.0. Accessed: }
}

BibLaTeXin käyttäjät voivat suosia tyyppiä @online (BibLaTeXin perustyyppi, jossa ovat kentät url ja urldate) tai tyyppiä @software (vaatii paketin biblatex-software). Tässä käytetään tyyppiä @misc, koska se toimii kaikissa BibTeX-käsittelijöissä.

Yksittäiseen runoon viitataan lukunäkymässä runon otsikon vieressä olevalla Viittaa-painikkeella; se muodostaa viitteen, jossa mainitaan ensin lähdekorpus tai arkisto ja sitten RunoVerse käyttöympäristönä. Muotoa reader.html?poem=<id> olevat suorat linkit ovat pysyviä ja niitä voi käyttää viitteissä.

Mikä tämä on?

RunoVerse on itämerensuomalaisten runolaulukorpusten tutkimusympäristö. Se kokoaa neljästä kokoelmasta runotekstit, niiden lemmatisoidun sanaston, sanakirjaselitykset ja käännökset, niin että itämerensuomalaista runolauluperinnettä voi lukea, hakea, vertailla ja kartoittaa yhtenä kokonaisuutena kielestä ja korpuksesta riippumatta.

439 746
Lemmaa
15,3 milj.
Sanetta
292 089
Runoa
4
Korpusta
9
Sanakirjaa
4,3 milj.
Säettä

Lähdekorpukset

Kokoelma Kieli Kuvaus
SKVR suomi, karjala, inkeroinen, vatja Suomen Kansan Vanhat Runot – Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) julkaisema runolaulukokoelma. 89 247 runoa.
JR suomi, karjala, inkeroinen, vatja, lyydi, vepsä Julkaisemattomat Runot – SKS:n kansanrunousarkiston julkaisematonta runoaineistoa. 85 607 runoa.
ERAB viro (myös seto); vähän inkerinsuomea Eesti regilaulude andmebaas – vironkielisten runolaulujen tietokanta. Viron kirjallisuusmuseon Viron kansanrunousarkisto. 108 969 runoa.
KR suomi, karjala, viro Kirjalliset Runot – tekijänoikeuksista vapaisiin lähteisiin perustuva kirjallisten runojen korpus, mukana Kalevala (1849), Wanha Kalevala (1835), Kanteletar, Kalevipoeg ja muita julkaistuja teoksia. Koonnut Sakari Korpikallio (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS) FILTER- ja REFOP-hankkeissa (Suomen Akatemia). CC BY 4.0. 10 544 runoa.

KR-korpus poikkeaa luonteeltaan kolmesta muusta. Sen nimi Kirjalliset Runot viittaa aineiston alkuperään: korpuksen kalevalamittainen runous on säilynyt käsikirjoituksissa ja painetuissa lähteissä, eikä sitä ole tallennettu kenttätyössä suoraan esittäjiltä. Kuten Kati Kallio (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) on osoittanut, näin säilynyt säe esiintyy pääosin lyhyinä katkelmina muiden tekstien sisällä: sananlaskuissa, loitsuissa, omistuskirjoituksissa sekä onnittelu- ja surunvalittelurunoissa. Korpukseen kuuluvat myös 1800-luvun laajat kirjalliset teokset, kuten Kalevala, Kanteletar ja Kalevipoeg. Taustaksi ks. Kallion tutkimus kirjallisesta kalevalamittaisesta runoudesta: folklore.ee/folklore/vol67/kallio.pdf.

Myös kolmen arkistokorpuksen aineisto on pääosin runolaulua, mutta ei lajiltaan yhtenäistä. Runolaulujen ohella niissä on loitsuja (ne muodostavat huomattavan osan luokitelluista suomenkielisistä runoista), siirtymämuotoisia ja loppusointuisia uudempia lauluja, tanssi- ja lastenlauluja sekä muuta samoihin kokoelmiin tallennettua perinneaineistoa. RunoVerse pitää tämän aineiston koossa ja kutsuu kokonaisuutta yleistäen runolauluksi; näkymä Genreselain näyttää vironkielisen korpuksen jakauman perinnelajeittain.

Kumpikaan korpusryhmä ei ole yksikielinen. SKVR ja JR ovat pääosin suomenkielisiä, mutta niissä on runsaasti karjalaista (myös livviä) ja inkeriläistä (inkeroista ja inkerinsuomea) aineistoa, vähemmän vatjalaisia, lyydiläisiä ja vepsäläisiä runoja sekä yksittäisiä saamelaisia ja virolaisia tekstejä; keruupaikan murrealueen mukaan noin kolmannes SKVR:n ja neljännes JR:n runoista on tallennettu Inkerissä ja Karjalassa. ERAB kattaa pohjois- ja eteläviron runolauluperinteen setolaiset laulut mukaan lukien sekä muutaman sadan Inkerissä ja suomenkielisissä siirtokunnissa kerätyn laulun. KR on enimmäkseen suomen- ja karjalankielinen, ja lisäksi siinä on virolainen Kalevipoeg. Korpustunnukset FI ja ET tarkoittavat siis kahta korpusryhmää, eivät kahta kieltä; Paikat-sivun murrekerros näyttää, missä kukin kielimuoto on tallennettu.

Sanaston tilastot

Mittari Määrä Huomautukset
Eri lemmoja 439 746 Eri perusmuodot kaikissa korpuksissa (ml. 183 137 vain DeepSeekistä)
Eri sananmuotoja 1 480 455 Eri sananmuodot kaikissa runoteksteissä
Sananmuoto–lemma-vastaavuudet 2 083 995 Taivutusmuotojen ja lemmojen vastaavuuksia yhteensä (yksi sananmuoto voi viitata useaan lemmaan)
Saneita yhteensä 15 264 640 Sanaesiintymiä lähdeteksteissä yhteensä
Runoja 292 089 Eri runoja, joiden koko teksti on nähtävissä lukunäkymässä (lähdekorpuksissa yhteensä 294 367; osa puuttuu säetekstin puuttumisen vuoksi)
Vain suomenkieliset lemmat 206 518 Lemmat vain suomenkielisistä korpuksista (SKVR ja JR)
Vain vironkieliset lemmat 100 835 Lemmat vain vironkielisestä korpuksesta (ERAB)
Yhteiset (itämerensuomalaiset) lemmat 1 240 Lemmat, jotka esiintyvät sekä suomen- että vironkielisissä lähteissä
Sukulaissanaparit (ET↔FI) 4 748 Automaattisesti löydetyt viron ja suomen sukulaissanaparit käännösten päällekkäisyyden, etymologisten kantojen ja kirjoitusasun samankaltaisuuden perusteella (186 yhteistä muotoa, 2 013 lähes tarkkaa, 2 714 käännöksen kautta yhdistettyä; lisäksi 72 samanasuista paria on arvioitu vähemmän luotettaviksi eikä niitä näytetä)
Käännösvarmuus 192 236 Lemmat, joilla on DeepSeekin käännöksen johdonmukaisuuspistemäärä (8 446 vahva, 11 069 hyvä, 41 650 kohtalainen, 131 071 heikko; 113 502 ilman tietoa)
Etymologiavarmuus 211 919 Lemmat, joilla on DeepSeekin etymologian johdonmukaisuuspistemäärä (11 748 vahva, 13 183 hyvä, 46 078 kohtalainen, 140 910 heikko; 93 819 ilman tietoa)
Selitteiden kattavuus 91,3 % Englanninkielisen käännöksen saaneet sananmuodot (1 344 094 / 1 472 442), ml. 11 423 Claude Opusin lisäselitettä
Esiintymät korpuksissa 15 264 640 SKVR: 4 522 811 · JR: 3 398 967 · KR: 1 389 200 · ERAB: 7 341 908

Tilastot kuvaavat lemmatisoidun aineiston nykytilaa ja voivat muuttua lemmatisoinnin tarkentuessa.

Aineistolähteet ja lähdesuodatin

Jokainen sanaston lemma on luokiteltu yhteen kolmesta lähdeluokasta sen mukaan, miten se on tunnistettu. Päänäkymän pudotusvalikossa oleva lähdesuodatin suodattaa tietueet näiden luokkien mukaan:

Lähde Lemmat Merkitys
Vain korpus 5 217 Lemman on tunnistanut korpuksen lemmatisointiketju. Yhdistämisvaiheessa yhdellekään tämän lemman sananmuodolle ei löytynyt vastinetta DeepSeekin annotoinneista. Lemma itse voi silti esiintyä DeepSeekin aineistossa sananmuotona, joten myös joillakin ”vain korpus” -tietueilla voi olla A–Z-selauksessa näkyvä tekoälykäännös.
Molemmat lähteet 251 392 Lemma tulee korpuksen lemmatisointiketjusta, ja vähintään yksi sen sananmuoto esiintyy myös DeepSeekin annotoinneissa (mahdollisesti toisen lemman alla). Näissä tietueissa on yleensä tekoälyn tuottamia käännöksiä ja joskus myös ristiviitteitä (dsLemma) vaihtoehtoisiin lemmatisointeihin. Luokan ”molemmat lähteet” sananmuodot on värikoodattu: vihreä tarkoittaa, että järjestelmät antavat saman lemman; oranssi, että DeepSeek antaa toisen lemman; harmaa, että sananmuotoa ei ole DeepSeekin aineistossa.
Vain DeepSeek 183 137 Lemma esiintyy vain DeepSeekin annotoinneissa. Taustalla olevat sananmuodot esiintyvät korpuksessa usein toisten lemmojen alla (96 % tapauksista), mutta juuri tämä lemmatisointi on peräisin yksinomaan tekoälyanalyysistä.

Lähdeluokat kuvaavat kahden lemmatisointijärjestelmän päällekkäisyyttä sananmuotojen tasolla, eivät sitä, onko tietueella käännös. Koska korpusketju ja DeepSeek lemmatisoivat samoja sananmuotoja toisinaan eri tavoin, sananmuoto voi kuulua ”vain korpus” -lemman alle ja esiintyä samalla DeepSeekin aineistossa itsenäisesti toisen lemman alla. Luokka ”molemmat lähteet” kattaa tietueet, joiden sananmuodot molemmat järjestelmät ovat tunnistaneet.

DeepSeek-välilehden yhtenevyysmerkintä esittää tuloksen muodossa ”30/35 samaa +15 ei tietoa”: 35:stä DeepSeekin annotoimasta sananmuodosta 30 on molemmissa järjestelmissä saman lemman alla, ja lisäksi 15 sananmuotoa puuttuu DeepSeekin aineistosta. Koko erittelyn näkee viemällä osoittimen merkinnän päälle.

DeepSeekin tekoälyannotointi

Osa korpuksesta on annotoitu erikseen DeepSeek-kielimallilla täydentävää kielianalyysia varten. Tekoälyannotointi sisältää seuraavat tiedot:

Mittari Määrä Huomautukset
DeepSeekin saneet 5 962 070 Tekoälyllä annotoidut saneet (ET: 2 867 388 + FI: 3 094 682)
Vain DeepSeekin lemmat 183 137 Lemmat, jotka esiintyvät vain tekoälyanalyysissä
Englanninkieliset käännökset 241 141 Tekoälyannotoinneista poimitut englanninkieliset vastineet, selattavissa aakkosittain (yhteensä 1 252 781 vastaavuutta)
Ristiviitteet 91 754 Tietueet, jotka yhdistävät korpuksen ja DeepSeekin eri lemmatisoinnit

Tekoälyn tuottamat annotoinnit ovat lisäaineistoa, eikä niitä ole tarkistettu käsin. Niihin on suhtauduttava varauksella, erityisesti etymologisten väitteiden ja harvinaisten murremuotojen käännösten osalta.

Samankaltaisuus- ja vektoriaineistot

Sananmuotojen välisten yhteyksien tarkasteluun sanastossa on kaksi sanatason samankaltaisuusjärjestelmää:

Runojen samankaltaisuus

Viisi runotason samankaltaisuusalgoritmia löytää toisiinsa liittyviä runoja noin 290 000 runon joukosta. Tulokset näkyvät lukunäkymän paneelissa ”Liittyvät runot” (Runojen lukunäkymä) ja omalla sivullaan (Samankaltaisuusselain), jossa on rinnakkaisnäkymä, verkkokaaviot sekä maantieteellinen ja ajallinen analyysi.

Algoritmi Perusta Kuvaus
TF-IDF lemmojen mukaan lemmataso Kosinisamankaltaisuus lemmatisoitujen runotekstien TF-IDF-vektorien välillä. Tunnistaa aihepiiriltään samankaltaisia runoja yhteisen sanaston perusteella ja painottaa sanoja niiden merkittävyyden mukaan koko korpuksessa. Enintään 50 lähinaapuria runoa kohti.
Sananmuotojen päällekkäisyys (Jaccard) täsmälleen samat sananmuodot Jaccardin indeksi (|A∩B| / |A∪B|) käsittelemättömien sananmuotojoukkojen välillä. Löytää runoja, joissa on täsmälleen samoja sananmuotoja; sopii toistuvien säkeiden ja suorien tekstivastaavuuksien tunnistamiseen.
Temaattinen (Translation) kieltenvälinen Boolen IDF-kosinisamankaltaisuus DeepSeekin annotoinneista johdettujen englanninkielisten käännösten välillä; kattavuuden parantamiseksi käytetään varamenetelmänä lemmatason vertailua. Mahdollistaa erikielisten runojen vertailun yhteisessä merkitysavaruudessa. Enintään 50 lähinaapuria runoa kohti.
Kohdistus merkki-n-grammit Säejärjestyksen kohdistus merkkibigrammien kosinisamankaltaisuuden ja Wagner–Fischer-algoritmin dynaamisen ohjelmoinnin avulla; peräisin FILTER-hankkeesta (Janicki, Kallio & Sarv 2023). Kattaa 256 970 runoa korpuksista SKVR, JR, KR ja ERAB. Tunnistaa rakenteellista samankaltaisuutta: runot saavat korkean pistemäärän, jos niiden säkeet etenevät samassa järjestyksessä. Parhaista osumista näytetään kohdistettujen säeparien katkelmia. Enintään 50 lähinaapuria runoa kohti.
Säetason RRF säetason yhdistäminen Laskee kullekin menetelmälle runoparin pistemäärän säkeiden parhaiden osumien keskiarvona ja yhdistää viiden säetason menetelmän (Jaccard, TF-IDF, käännöspohjainen, merkkibigrammipohjainen ja lausevektoripohjainen) tulokset RRF-menetelmällä (k=60) yhdeksi runotason järjestykseksi. Algoritmien osuudet esitetään tunnuksilla T/J/Tr/C/Se.

Samankaltaisuusselain näyttää BOTH-merkinnän, kun runo esiintyy usean algoritmin tuloksissa, sekä ET↔FI-merkinnän korpustenvälisille osumille käännöspohjaisen algoritmin, kohdistusalgoritmin ja säetason RRF-algoritmin tuloksissa.

Säkeiden samankaltaisuus

Viisi algoritmia (Jaccard, TF-IDF, käännöspohjainen, merkkibigrammeihin perustuva, lausevektoreihin perustuva) toimii yksittäisen säkeen tasolla ja kattaa 4,32 miljoonaa säe-esiintymää. Jokaista säettä verrataan kaikkiin muiden runojen säkeisiin, ja kutakin algoritmia kohti tallennetaan enintään 20 lähinaapuria.

Mittari Arvo
Indeksoituja säkeitä yhteensä 4 316 744
Runoja, joissa on säeaineisto 289 702
Eri säetyyppejä (hakuindeksi) 2 906 535
Säeklusterit 200

Tutustu RunoVerseen

Aihekohtaiset oppaat

RunoVersessa on yli 30 toisiinsa kytkeytyvää työkalua itämerensuomalaisen runolauluperinteen tutkimiseen. Nämä oppaat kuvaavat kunkin työkalun tarkemmin – mitä se näyttää, mihin aineistoon se perustuu ja miten sitä käytetään.

Sanasto ja sanakirjat
Pääsanasto, sanojen vertailu, kattavuusanalyysi, luokat, yleisyys ja monitulkintaisuus
Runojen ja säkeiden samankaltaisuus
Runojen lukunäkymä, viisi samankaltaisten runojen tulosluetteloa, säehaku, verkkokaaviot, reitinhaku, säeklusterit
Poeettinen rakenne ja tyyli
Alkusointu, kerto, runomitta, fraasit, kollokaatit ja tunnesanasto
Kieltenvälinen analyysi
Sukulaissanat, etymologia, yhteinen sanasto, murteet, käsitteet ja aihepiirit
Korpus ja maantiede
Tilastot, taajuusjakaumat, alueellinen kartta, aikajana ja kerääjäselain

Keskeiset toiminnot

Sanakirjaselitteet

Sanatietueita täydentävät selitteet Virossa ja Suomessa laadituista sanakirjoista:

Lemmatisointi

Vironkieliset tekstit lemmatisoitiin EstNLTK-analysaattorin morfologisella analyysillä. Täydentäviä aineistoja ja menetelmiä olivat Tarton yliopiston murrekorpus (Lindström, Lippus & Tuisk 2019), Kristiina Rossin annotoimat runolaulujen sanaluettelot (Ross & Lohk 2017), useat leksikaaliset lähteet (EMS, EKSS, VES, ERLA ym.), asiantuntijan käsin tekemät annotoinnit (37 % korpuksesta) sekä toistuvat automaattiset korjauskierrokset.

Suomenkieliset tekstit on lemmatisoitu useilla analysaattoreilla: ensin Omorfi, sitten Voikko ja Stanza – seuraava otetaan käyttöön, jos edellinen ei tuota analyysia; lisäksi apuna ovat sanakirjat Suomen murteiden sanakirja (SMS), Karjalan kielen sanakirja (KKS) ja Vanhan kirjasuomen sanakirja (VKS).

Lisäksi noin 290 000 runoa on annotoitu erikseen suurella kielimallilla DeepSeek-R1, jota ajettiin LUMI-supertietokoneella. Annotoinnin teki Lidia Pivovarova (Helsingin yliopisto) menetelmällä, jonka laskennalliset kielitieteilijät ja folkloristit kehittivät yhdessä kielimallin kehotteiden laatimista varten (Pivovarova et al., 2025). Tekoälyanalyysi tuotti jokaiselle saneelle lemman, englanninkielisen käännöksen, morfologisen kuvauksen ja etymologisen kannan. Annotoinnin tuloksena saatiin 183 137 lisälemmaa, joita korpuksen käsittelyketjussa ei ollut. Niihin tietueisiin, joiden sananmuodot molemmat lemmatisointijärjestelmät olivat tunnistaneet, lisättiin ristiviitteet järjestelmien välille.

Lähteet ja kiitokset

RunoVerse pohjautuu FILTER-hankkeeseen (Formulaic Intertextuality, Thematic Networks and Poetic Variation across Regional Cultures of Finnic Oral Poetry), jonka korpusinfrastruktuuri ja säkeiden kohdistusmenetelmät muodostavat useiden RunoVersen samankaltaisuuskerrosten perustan. Runoregi on FILTERin oma käyttöliittymä itämerensuomalaisen suullisen runouden runojen ja säkeiden samankaltaisuuden tarkasteluun; se tarjoaa lukijalle toisen, riippumattoman työkalun samojen tekstien tarkasteluun RunoVersen rinnalla.

Korpukset

Paikkojen koordinaatit

Paikat-kartan taso ”Kylät, kunnat ja muut paikat” sisältää 6 279 tarkempaa keruupaikkaa – kyliä, kuntia, kartanoita, asutuksia – ja kattaa 124 001 niistä 130 757 tietueesta (94,8 %), joissa tällainen kohde mainitaan. Koordinaatit ovat peräisin alla luetelluista rekistereistä. Merkki on sijoitettu rekisterin viitepisteeseen, ei paikan mitattuun keskipisteeseen; rekisterikoordinaatit ovat likimääräisiä, ja niiden tarkkuus on suunnilleen kylän halkaisijan luokkaa.

Noin 850 näistä paikoista on sijoitettu käsin yksitellen eikä automaattisella täsmäytyksellä. Useimmat perustuvat edellä mainittuihin rekistereihin; muutama kymmenen perustuu yhteen erikseen mainittuun lähteeseen – pitäjänhistoriaan, vuoden 1905 volostiluetteloon tai karttapalveluun – ja lähde ilmoitetaan kunkin tällaisen paikan ponnahdusikkunassa.

Lemmatisointityökalut

Leksikaaliset lähteet

Oikeudet ja uudelleenkäyttö

Runo- ja tarinatekstien käyttöön sovelletaan niiden lähdekokoelmien ehtoja (ks. korpusviitteet edellä: SKVR ja KR on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssillä; JR:n ja ERABin aineistot kuuluvat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle ja Viron kansanrunousarkistolle). Annotointikerrosten tekijyys on kuvattu edellä: tekoälyn tuottamat lemmatisoinnit, englanninkieliset käännökset sekä morfologiset ja etymologiset analyysit ovat peräisin DeepSeek-R1-annotoinnista, jonka teki Lidia Pivovarova (Helsingin yliopisto) Pivovarovan ym. (2025) menetelmää noudattaen, ja niitä on pidettävä kokeellisina. RunoVerse-kokonaisuuden itsensä – sivuston, sen hakemistojen ja visualisointien – tekijänoikeus: © Kaarel Veskis. RunoVersen käyttö tutkimuksessa ja opetuksessa on tervetullutta, kun lähde mainitaan; muuta käyttöä varten ota yhteyttä. Tämä lupa ei kata aineistotiedostojen (annotointikerrosten, hakemistojen ja käännösten) laajamittaista uudelleenkäyttöä eikä edelleen jakamista; niihin tarvitaan tekijän ennakkosuostumus.

Yhteystiedot

RunoVersea koskevissa kysymyksissä voit kirjoittaa osoitteeseen veskis.kaarel@gmail.com

← Takaisin sanastoon