RunoVersen aineistot ja niiden lähteet
RunoVerse kokoaa neljästä kokoelmasta noin 290 000 itämerensuomalaista runolaulutekstiä (regilaul, runosong) sekä noin 6 200 virolaista aarretarinaa. Teksteihin sovelletaan niiden haltijoiden asettamia ehtoja. Tällä sivulla kerrotaan, mistä kukin kokoelma on peräisin ja millä ehdoilla sitä saa käyttää, mitä RunoVerse on teksteihin lisännyt ja miten niihin viitataan.
Lähdekokoelmat
| Kokoelma | Haltija | Runoja | Vuodet |
|---|---|---|---|
| SKVR Suomen Kansan Vanhat Runot | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) | 89 247 | 1564–1939 |
| JR Julkaisemattomat runot | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) | 85 607 | 1653–1971 |
| KR Kirjalliset Runot | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) | 10 544 | 1658–1908 |
| ERAB Eesti regilaulude andmebaas | Viron kirjallisuusmuseon kansanrunousarkisto | 108 969 | 1644–1957 |
Luvut kertovat kokoelmien koon sellaisina kuin RunoVerse ne sai. Itse sivustolla runoja on hieman vähemmän, koska sivustoa koottaessa osa tietueista jätettiin pois, muun muassa kaksoiskappaleet.
Kokoelmien käyttöehdot
SKVR. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee SKVR:n SKVR-verkkopalvelussaan ja on avannut palvelun aineiston käyttöön Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssillä (CC BY 4.0). Palveluun pyydetään viittaamaan näin: SKVR-verkkopalvelu 2024–. Toimittaneet Jukka Saarinen, Niklas Alén, Maria Niku, Kati Kallio ja Eija Stark. Helsinki: SKS. (käyttöehdot ja viittausohjeet).
JR. Samassa verkkopalvelussa on myös JR-korpus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston runolaulut, jotka jäivät painetun SKVR:n ulkopuolelle. Siihen pyydetään viittaamaan näin: JR-korpus. SKVR-verkkopalvelu 2024–. Toimittaneet Jukka Saarinen, Niklas Alén, Maria Niku, Kati Kallio ja Eija Stark. Helsinki: SKS. Palvelun lisenssimaininta koskee palvelun aineistoa mutta ei mainitse JR:ää, joten muista käyttöehdoista kannattaa kysyä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta.
KR. Kirjalliset Runot -korpuksen on koonnut Sakari Korpikallio Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa FILTER- ja REFOP-hankkeissa; siinä on kirjallisista ja painetuista lähteistä peräisin olevia runoja, muun muassa Kalevalasta, Kantelettaresta ja Kalevipojasta. Korpuksen kuvauksen (github.com/sks190/KR) mukaan korpusta saa käyttää Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssillä (CC BY 4.0) sillä ehdolla, että korpuksen alkuperäisinä kokoajina mainitaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä FILTER- ja REFOP-hankkeet.
ERAB. Virolaisten runolaulujen tietokantaa (Eesti regilaulude andmebaas) ylläpitää Viron kirjallisuusmuseon kansanrunousarkisto. Tietokannan esittelysivu ei mainitse avointa lisenssiä. Sen mukaan lauluja painettuna tai verkossa julkaisevan on mainittava lähteenä Viron kansanrunousarkisto ja liitettävä jokaiseen lauluun sen arkistoviite. Lisäksi arkistoon pyydetään ottamaan yhteyttä (era@folklore.ee) ennen laajemman tietokantaan perustuvan aineiston julkaisemista. Tietokantaan pyydetään viittaamaan näin: Eesti regilaulude andmebaas. Eesti Kirjandusmuuseumi Eesti Rahvaluule Arhiiv. Tartu, 2003-2026.
Aarretarinat. Virolaisia aarretarinoita on noin 6 200, ja ne on merkitty muistiin vuosina 1866–1994 (osasta vuosi puuttuu). Jokaisen tarinan yhteydessä on sen arkistoviite, ja teksteihin sovelletaan niitä säilyttävän arkiston ehtoja. Tarinoiden motiivityypit numeroineen (P 1, P 2 jne.) ja nimineen noudattavat Mare Kaldan virolaisten aarretarinoiden tyyppiluetteloa: Mare Kalda. Jututüübid peidetud varandustest eesti rahvaluules. Aineloend. Tartu: Eesti Kirjandusmuuseumi Teaduskirjastus, 2024.
Mitä RunoVerse lisää
Kaikki sivuston annotaatio, myös perusmuodot, on automaattista ja kokeellista: se on lukemisen apuväline, ei lähdeteos.
- Kielimallin annotaatio. Lidia Pivovarova (Helsingin yliopisto) annotoi noin 290 000 runoa DeepSeek-R1-kielimallilla artikkelissa Pivovarova ym. (2025) kuvatun menetelmän mukaan. Annotaatio sisältää jokaisen sanan perusmuodon, englanninkielisen käännöksen, morfologisen kuvauksen ja etymologisen kannan.
- Perusmuodot (lemmat). RunoVersen omat automaattiset perusmuodot: virolaisissa teksteissä EstNLTK:n avulla, tukena murre- ja runolaulusanastot sekä asiantuntijoiden annotaatiot; suomalaisissa teksteissä Omorfin, Voikon ja Stanzan avulla, tukena kolme sanakirjaa.
- Sanakirjat. Sana-artikkelit linkittyvät yhdeksään viron, suomen ja karjalan sanakirjaan, jotka luetellaan Tietoja-sivulla; niiden teksteihin sovelletaan kunkin julkaisijan ehtoja.
- Paikat. Paikkojen koordinaatit sekä historiallisten pitäjien ja kuntien rajat ovat peräisin rekistereistä ja kartoista, jotka luetellaan Tietoja-sivulla.
- RunoVersen oma työ. Tekijänoikeus kuuluu Kaarel Veskisille (© Kaarel Veskis). Tämä koskee itse sivustoa, sen hakemistoja ja visualisointeja sekä sivustoa varten tuotettua aineistoa, kuten laulutyyppien englanninkielisiä nimiä sekä klusteroinnin ja samankaltaisuuslaskelmien tuloksia.
Uudelleenkäyttö
Teksteihin ja kielimallin annotaatioon sovelletaan edellä kerrottuja lähteiden ehtoja. RunoVersen oman työn käyttö tutkimuksessa ja opetuksessa lähde mainiten on tervetullutta; muuta käyttöä varten ota yhteyttä (veskis.kaarel@gmail.com). RunoVersen omien datatiedostojen laajamittainen uudelleenkäyttö tai levittäminen edellyttää tekijän ennakkosuostumusta. Ehdot ovat kokonaisuudessaan Tietoja-sivun kohdassa ”Oikeudet ja uudelleenkäyttö”.
Miten viitata
RunoVerse. RunoVerseen pyydetään viittaamaan näin (BibTeX-merkintä on Tietoja-sivulla):
Veskis, K. (2026). RunoVerse: A Suite of Tools for Exploring Finnic Runosong Corpora (Version 1.0) [Web application]. https://runoverse.org/
Yksittäinen runo. Lukunäkymässä runon otsikon vieressä oleva viittauspainike antaa viitteen, jossa ensin mainitaan lähdekokoelma tai arkisto ja RunoVerse paikkana, jossa runo luettiin. Muotoa reader.html?poem=… olevat linkit ovat pysyviä.
Kokoelmat. Niin kuin niiden haltijat pyytävät (ks. edellä).
Luettelotietueet
RunoVerse on kuvattu myös näissä luetteloissa:
- LINDAT/CLARIAH-CZ (CLARIN): https://hdl.handle.net/11372/LRT-6312
- Wikidata: https://www.wikidata.org/wiki/Q141343271
- SSH Open Marketplace: https://marketplace.sshopencloud.eu/tool-or-service/WI4970