Kultapyörätammi
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Golden wheel oak (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lyriikka (Lyriikka) › Laulut laulusta |
|---|---|
| Runot | 229 |
| Säkeet | 6 114 |
| Keruupaikat | 62 |
| Kerätty | 1700–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Kaarle Krohn · Iivo Härkönen · D. E. D. Europaeus · Eino Kemppainen · A. D. Neovius · Hj. Basilier · Fanny M. Pajula · Elias Lönnrot · A. E. Ahlqvist · Vihtori Alava |
| Laulajat | Iivana Onoila (8) · Larin Paraske (6) · Andrei Onoila (4) · Pessa Iivanaine (4) · Iivana Härkönen-Heroila (3) · Iivana Shemeikka (3) · Jehkimä Put'une (3) · Juhana Puhakka (3) · Mat'oi Plattonen (3) · Pedri Shemeikka (3) · Anni Iivanantytär Vornanen (2) · Emilia Kuparinen, o. s. Karvanen (2) · Iivana Lösönen (2) · Juhana Pöyhönen (2) · Ontto Borissa (2); yhteensä 129 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 29. runo, säkeet 153–164; 44. runo, säkeet 183–194
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Laulaja kerskaa laulavansa tanhualle tammen, siihen tasaiset oksat, oksille omenat, omenille kultapyörät, kultapyörille käet. Käen/käkien suusta valuu kultaa ja hopeaa kultaiseen kuppiin. Kannaksella (V, XIII) käki kukkuu, ja sitä kuunnellessa sydän syttyy palamaan (vrt. >Kolmen käen kukunta). Joskus tammesta valuu olutta ja viinaa samoin kuin Laulan tähän taloon-runon tammesta, johon Kultapyörätammi onkin eteläisillä alueilla usein yhdistynyt. Pohjoisessa (II, VII) runo kytkeytyy usein >Ison tammen runoon ja >Pistoksen loitsuun. Kaikkialla Kultapyörätammi esiintyy myös itsenäisenä laulajan kerskauksena.
§§§Kultapyörätammen alkusäkeet - Laulan tammen tanhualle, tammelle tasaiset oksat jne. - on laajalti levinnyt formula, joka epiikassa esiintyy esim. Saaresta kosinnan ja Tuonelta kosinnan ansiotyönä (III 1199, 1224, 1926, 2048), lyriikassa Laulan tähän taloon -kiitosrunossa.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Suistamo (34)
- Suojärvi (27)
- Korpiselkä (15)
- Lempaala (12)
- Vuole (11)
- Ilomantsi (9)
- Porajärvi (7)
- Joroinen (6)
- Rautu (6)
- Sakkola (6)
- Juva (5)
- Kaavi (4)
- Pielisjärvi (4)
- Repola (4)
- Soanlahti (4)
- Etelä-Savo (3)
- Keltto (3)
- Liperi (3)
- Metsäpirtti (3)
- Pohjois-Pohjanmaa (3)
- Pälkjärvi (3)
- Toksova (3)
- Venjoki (3)
- Hietamäki (2)
- Kankaanpää (2)
- Kiihtelysvaara (2)
- Nilsiä (2)
- Nurmes (2)
- Rautavaara (2)
- Räisälä (2)
- Sonkajärvi (2)
- Tohmajärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Tuupovaara (2)
- Etelä-Karjala (1)
- Hyrynsalmi (1)
- Iisalmi (1)
- Jäppilä (1)
- Jääski (1)
- Kaprio (1)
- Kerimäki (1)
- Kontiolahti (1)
- Kontokki (1)
- Kupanitsa (1)
- Kurkijoki (1)
- Liminka (1)
- Narvusi (1)
- Pieksämäki (1)
- Rantasalmi (1)
- Rautalampi (1)
- Reisjärvi (1)
- Salmi (1)
- Savitaipale (1)
- Savonranta (1)
- Serepetta (1)
- Skuoritsa (1)
- Soikkola (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
- Varkaus (1)
- Varpaisjärvi (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1700-luku | 2 |
| 1780-luku | 2 |
| 1810-luku | 4 |
| 1820-luku | 4 |
| 1830-luku | 7 |
| 1840-luku | 14 |
| 1850-luku | 14 |
| 1860-luku | 3 |
| 1870-luku | 2 |
| 1880-luku | 70 |
| 1890-luku | 42 |
| 1900-luku | 33 |
| 1910-luku | 20 |
| 1920-luku | 6 |
| 1930-luku | 6 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Istuistsen ilokivelle, SKVR VII1 148 a. — Suistamo
- Isakoi sulho sullervo SKVR VII1 241. — Suojärvi
- Min kerta käki kukahti, SKVR VII2 1601. — Korpiselkä
- Läksin suolle sotkulleni, SKVR V1 32. — Lempaala
- Laulelen tähän talloon, SKVR V1 104. — Vuole
- Kun olutta tuotasihin SKVR VII2 1519. — Ilomantsi
- Tuopo kasvo kaunis tammi, SKVR II 403. — Porajärvi
- Nyt me rupen runoix, SKVR VI1 516. — Joroinen
- Laulan tähän talloon, SKVR XIII1 1867. — Rautu
- Mie laulan tähän talluon SKVR XIII1 500. — Sakkola
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Laulan tähän taloon (I sing into this house)
- Laulan yheksän yötä (I Sing Nine Nights)
- Monta on muoria minulla - en tiedä ketä kumarran (Many old women, don't know whom to bow to)
- Laulaminen ja sankarit (Singing and Heroes)
- Minä laulan liirittelen (I Sing and Trill)
- Laulan meret mesiksi (I sing the seas into honey)
- Kestitalon kiitos (Thanks to the feasting house)
- Avioitumisajan tiedustelu käeltä (Asking the cuckoo about marriage time)
- Kolme putkea puhuu (Three Taps Speak)
- Käki jos olisin (If I Were a Cuckoo)
- Laulan laukun viilekkeitä (I sing the slits of the bag)
- Kilpalaulanta (Song competition)
- Laulajan lopetussanoja (Singer's closing words)
- Näin ennen eukko, isä lauloi (As mother and father once sang)
- Laulajan alkusanoja (Singer's opening words)
- Kolme käkeä (Three Cuckoos)
- Kävin tietä terhollista (I Walked the Acorn Road)
- Virret vilussa - pahassa paikassa (Songs in the Cold, in a Bad Place)
- Päänpesu porolla ja lipeällä (Washing the head with ash and lye)
- Pilvilampi (Cloud Pond)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.