← RunoVerse

Kalmasta tarttuu

Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa

Englanniksi: Ailment caught from the grave (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)

Arkiston luokituksessaLoitsut (Loitsut) › Tautiloitsut
Runot142
Säkeet2 341
Keruupaikat63
Kerätty1780–1930-luvuilla
KerääjätHeikki Meriläinen · Kaarle Krohn · Samuli Paulaharju · Sakari Jouhki · Zacharias Topelius · Väinö Salminen · M. Nurmio · E. F. Rautell · Hannikainen ja Vinter · Nasti Lesonen
LaulajatAńńi Lehtońi (5) · Miina Huovinen (5) · Juhana Putkuri (3) · Feodor Tsannikka (2) · Jehkimä Put'une (2) · Kustaa Vuorenmaa (2) · Loviisa Asikainen (2) · M. Filipakka (2) · Matti Kyllönen (2) · Savastei Ivanoff (2); yhteensä 84 nimeltä tunnettua laulajaa

Avaa tyyppi laulutyyppisivulla

Vuoden 1849 Kalevalassa: 17. runo, säkeet 167–494

Arkiston kuvaus

SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.

Kalmasta tarttuneen taudin loitsut jakauvat kahteen perustyyppiin. Ensimmäinen, tyypillisesti pitkä loitsutyyppi koostuu taudin alkuperän tiedusteluista, tietäjän avunpyynnösitä, kipu- ja uhraussanoista sekä mittavista karkotuksista, joissa kalma lähetetään takaisin synnyinsijoilleen, esim. kalmalaisen karsinaan ja kuolleen kotiin. Toinen, lyhyempi loitsutyyppi on kalman tervehdys, jossa sanat osoitetaan useimmiten selkeästi taudinaiheuttajiksi tulkituille vainajille. Näissä tervehdyksissä kalmaa tai vainajia lepytetään anteeksipyynnöin ja tervehdyksin. Paikoin loitsujen ideat risteytyvät: ensimmäinen tyyppi voi koostua myös lyhyehköstä karkotusaihelmasta, jossa vainajaa kehotetaan viemään aiheuttamansa sairauden Tuonelaan.

Mistä tämän tyypin runoja on kerätty

Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.

…ja vielä 3 paikkaa

Milloin tämän tyypin runoja on kerätty

VuosikymmenRunoja
1780-luku1
1800-luku2
1810-luku1
1820-luku3
1830-luku2
1840-luku1
1870-luku2
1880-luku56
1890-luku20
1900-luku15
1910-luku25
1920-luku10
1930-luku3
vuotta ei merkitty1

Esimerkkirunot

Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.

Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu

Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.

TyyppiYhteisiä runoja
Vesi vanhin veljeksistä8
Kalman synty7
Kalman nostatus6
Vedestä tarttuu4
Kylvetyssanoja3
Kirkkomaan väki nostetaan3
Kipusanoja2
Silmätauti2

Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit

Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.

  1. Karkotussanoja (Banishment charms)
  2. Taudin alkuperän tiedustelu (Inquiring the origin of disease)
  3. Vedestä tarttuu (Ailment caught from water)
  4. Löylyn synty (Origin of Sauna Steam)
  5. Erilaisia parannusloitsuja (Various healing charms)
  6. Hammastauti (Toothache charm)
  7. Riisi (Rickets charm)
  8. Räähkä (Sin)
  9. Kitumaan noidutun lehmän parantaminen (Healing a bewitched wasting cow)
  10. Riiden synty (Origin of rickets (riisi))
  11. Kirkkomaan väki nostetaan (Raising the churchyard spirits)
  12. Kylvetyssanoja (Sauna bathing charms)
  13. Metsästä tarttuu (Forest contagion)
  14. Painajainen (Nightmare)
  15. Kirkkomaan väki karkotetaan (Driving Away the Churchyard Spirits)
  16. Raani (Skin Affliction Charm)
  17. Lapsen itkettäjä (Child crying charm)
  18. Löylyn luku (Sauna steam charm)
  19. Kaatumatauti (Epilepsy Charm)
  20. Maito tai piimä estetään venymästä (Preventing Milk from Going Ropy)

Avaa samankaltaisuusselaimessa

Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.