Kalmasta tarttuu
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Ailment caught from the grave (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Loitsut (Loitsut) › Tautiloitsut |
|---|---|
| Runot | 142 |
| Säkeet | 2 341 |
| Keruupaikat | 63 |
| Kerätty | 1780–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Heikki Meriläinen · Kaarle Krohn · Samuli Paulaharju · Sakari Jouhki · Zacharias Topelius · Väinö Salminen · M. Nurmio · E. F. Rautell · Hannikainen ja Vinter · Nasti Lesonen |
| Laulajat | Ańńi Lehtońi (5) · Miina Huovinen (5) · Juhana Putkuri (3) · Feodor Tsannikka (2) · Jehkimä Put'une (2) · Kustaa Vuorenmaa (2) · Loviisa Asikainen (2) · M. Filipakka (2) · Matti Kyllönen (2) · Savastei Ivanoff (2); yhteensä 84 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 17. runo, säkeet 167–494
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Kalmasta tarttuneen taudin loitsut jakauvat kahteen perustyyppiin. Ensimmäinen, tyypillisesti pitkä loitsutyyppi koostuu taudin alkuperän tiedusteluista, tietäjän avunpyynnösitä, kipu- ja uhraussanoista sekä mittavista karkotuksista, joissa kalma lähetetään takaisin synnyinsijoilleen, esim. kalmalaisen karsinaan ja kuolleen kotiin. Toinen, lyhyempi loitsutyyppi on kalman tervehdys, jossa sanat osoitetaan useimmiten selkeästi taudinaiheuttajiksi tulkituille vainajille. Näissä tervehdyksissä kalmaa tai vainajia lepytetään anteeksipyynnöin ja tervehdyksin. Paikoin loitsujen ideat risteytyvät: ensimmäinen tyyppi voi koostua myös lyhyehköstä karkotusaihelmasta, jossa vainajaa kehotetaan viemään aiheuttamansa sairauden Tuonelaan.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Vuokkiniemi (13)
- Kitee (9)
- Pohjois-Pohjanmaa (8)
- Suistamo (8)
- Suomussalmi (8)
- Pudasjärvi (5)
- Kontokki (4)
- Porajärvi (4)
- Kuhmo (3)
- Kärsämäki (3)
- Paavola (3)
- Salmi (3)
- Sotkamo (3)
- Uhtua (3)
- Hailuoto (2)
- Hämeenkyrö (2)
- Kangasniemi (2)
- Kiestinki (2)
- Korpilahti (2)
- Korpiselkä (2)
- Kortesjärvi (2)
- Kuusamo (2)
- Nurmes (2)
- Perho (2)
- Pihtipudas (2)
- Rääkkylä (2)
- Sulkava (2)
- Suojärvi (2)
- Tohmajärvi (2)
- Ylihärmä (2)
- Alatornio (1)
- Eräjärvi (1)
- Haukipudas (1)
- Impilahti (1)
- Juuka (1)
- Juva (1)
- Kaavi (1)
- Kainuu (1)
- Kajaani (1)
- Karvia (1)
- Keitele (1)
- Kempele (1)
- Kihniö (1)
- Kivijärvi (1)
- Kurikka (1)
- Lestijärvi (1)
- Muhos (1)
- Oravainen (1)
- Oulu (1)
- Oulujoki (1)
- Paltamo (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pistojärvi (1)
- Pulkkila (1)
- Pyhäjärvi Ol. (1)
- Reisjärvi (1)
- Ruskeala (1)
- Tyrnävä (1)
- Täräntö (1)
- Töysä (1)
…ja vielä 3 paikkaa
- Veteli (1)
- Viitasaari (1)
- Vuoksela (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1780-luku | 1 |
| 1800-luku | 2 |
| 1810-luku | 1 |
| 1820-luku | 3 |
| 1830-luku | 2 |
| 1840-luku | 1 |
| 1870-luku | 2 |
| 1880-luku | 56 |
| 1890-luku | 20 |
| 1900-luku | 15 |
| 1910-luku | 25 |
| 1920-luku | 10 |
| 1930-luku | 3 |
| vuotta ei merkitty | 1 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Puun löyly, kivosen lämmin SKVR I4 548. — Vuokkiniemi
- Hyvä Kalma, kaunis Kalma, SKVR VII4 loitsut 1996. — Kitee
- Mist' on pulmat puuttununna? SKVR XII2 5258. — Pohjois-Pohjanmaa
- Sohvia oil valio vaimo, SKVR VII4 loitsut 1987. — Suistamo
- Mistä on pulma puuttununna, SKVR I4 599. — Suomussalmi
- Tie, totuus ja elämä, SKVR XII2 5608. — Pudasjärvi
- Kuin lienet tullun' kuollehen koista, SKVR I4 600. — Kontokki
- Kalman isännät SKVR II 823. — Porajärvi
- Kyröläisen Kyntö-piiska, SKVR XII2 5590. — Kuhmo
- Veden akka, veden ukko, SKVR XII2 5583. — Kärsämäki
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
| Tyyppi | Yhteisiä runoja |
|---|---|
| Vesi vanhin veljeksistä | 8 |
| Kalman synty | 7 |
| Kalman nostatus | 6 |
| Vedestä tarttuu | 4 |
| Kylvetyssanoja | 3 |
| Kirkkomaan väki nostetaan | 3 |
| Kipusanoja | 2 |
| Silmätauti | 2 |
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Karkotussanoja (Banishment charms)
- Taudin alkuperän tiedustelu (Inquiring the origin of disease)
- Vedestä tarttuu (Ailment caught from water)
- Löylyn synty (Origin of Sauna Steam)
- Erilaisia parannusloitsuja (Various healing charms)
- Hammastauti (Toothache charm)
- Riisi (Rickets charm)
- Räähkä (Sin)
- Kitumaan noidutun lehmän parantaminen (Healing a bewitched wasting cow)
- Riiden synty (Origin of rickets (riisi))
- Kirkkomaan väki nostetaan (Raising the churchyard spirits)
- Kylvetyssanoja (Sauna bathing charms)
- Metsästä tarttuu (Forest contagion)
- Painajainen (Nightmare)
- Kirkkomaan väki karkotetaan (Driving Away the Churchyard Spirits)
- Raani (Skin Affliction Charm)
- Lapsen itkettäjä (Child crying charm)
- Löylyn luku (Sauna steam charm)
- Kaatumatauti (Epilepsy Charm)
- Maito tai piimä estetään venymästä (Preventing Milk from Going Ropy)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.