Tapaninpäivänä
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: On St. Stephen's Day (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Erilaisissa tilanteissa (Erilaisissa tilanteissa) › Kalendaarilaulut |
|---|---|
| Runot | 152 |
| Säkeet | 2 251 |
| Keruupaikat | 81 |
| Kerätty | 1800–1930-luvuilla |
| Kerääjät | H. A. Reinholm · Eemeli Vihervaara · Aukusti Salo · A. A. Borenius · Kalervo Groundstroem · Lauri Laiho · Esko Aaltonen · Hämeenlinnan alakansakouluseminaari · Viljo V. Knuutila · Maria Forstadius |
| Laulajat | Antti Lahtinen (2) · Eeva-Liisa Yli-Nuutila (2) · Kalle Saari (2) · Maria Leijoni (2) · Tavit Iuhaneksen poika (2); yhteensä 90 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Tapaninpäivän kiertueperinteeseen liittyvä runo, jossa yhdistyvät legenda-ainekset (ks. epiikka: Tapanin virsi, johon erotettu legenda-aiheen sisältävät tekstit), kestityksen (koosan, kousan) pyytäminen (ks. pitolaulut: Kiletoivirsi), kiitokset tai herjaukset talonväelle. Kuvauksia tapaninpukkien ulkonäöstä ja käyttäytymisestä (Tapani on takuista tehty - ks. nimipilkat: Taavetti). Nuutinpäivän runossa samoja pyytämiseen, kiittämiseen ja herjaamiseen liittyviä säkeitä. Tapaninpäivärunon tekstit sisältävät lyhyinä katkelmina muita runoaiheita, mm. >Luojan virttä, Kylvöihmettä, >Isoa tammea, Ihmetupaa. Tähtiteksteissä sellaisiakin, joissa on vain Tapanin virsi, mutta lisäksi kiertuetavan kuvausta, tai esim. Rekivirsi liitettynä Tapaninpäivään. Huom. III 1897: luetaan porstuassa Tämä kirja on kirjotettu.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Sääksmäki (10)
- Tammela (10)
- Heinola mlk (7)
- Hattula (6)
- Ikaalinen (6)
- Humppila (5)
- Jaala (4)
- Metsäpirtti (4)
- Tyrväntö (4)
- Ylöjärvi (4)
- Haapasaari (3)
- Häme (3)
- Iitti (3)
- Kauvatsa (3)
- Tampere (3)
- Hartola (2)
- Jokioinen (2)
- Kangasala (2)
- Loppi (2)
- Punkalaidun (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Pälkäne (2)
- Pöytyä (2)
- Tottijärvi (2)
- Uskela (2)
- Yläne (2)
- Akaa (1)
- Alastaro (1)
- Artjärvi (1)
- Asikkala (1)
- Eräjärvi (1)
- Etelä-Savo (1)
- Eurajoki (1)
- Hauho (1)
- Hämeenkyrö (1)
- Hämeenlinna (1)
- Kankaanpää (1)
- Karinainen (1)
- Kattila (1)
- Kiikala (1)
- Korpilahti (1)
- Koski Tl. (1)
- Kuhmalahti (1)
- Kymi (1)
- Laihia (1)
- Lappeenranta (1)
- Lavia (1)
- Lempäälä (1)
- Lieto (1)
- Luopioinen (1)
- Längelmäki (1)
- Maaninka (1)
- Marttila (1)
- Masku (1)
- Merikarvia (1)
- Messukylä (1)
- Mäntsälä (1)
- Narvusi (1)
- Nurmijärvi (1)
- Perniö (1)
…ja vielä 21 paikkaa
- Pertteli (1)
- Pori (1)
- Pusula (1)
- Puumala (1)
- Pyhämaa (1)
- Raisio (1)
- Rantasalmi (1)
- Rautu (1)
- Renko (1)
- Sahalahti (1)
- Satakunta (1)
- Soikkola (1)
- Suodenniemi (1)
- Sysmä (1)
- Sääminki (1)
- Taivassalo (1)
- Tuusniemi (1)
- Urjala (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
- Vehkalahti (1)
- Vuole (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1800-luku | 1 |
| 1820-luku | 2 |
| 1840-luku | 1 |
| 1850-luku | 6 |
| 1860-luku | 2 |
| 1870-luku | 11 |
| 1880-luku | 4 |
| 1890-luku | 13 |
| 1900-luku | 15 |
| 1910-luku | 64 |
| 1920-luku | 8 |
| 1930-luku | 13 |
| vuotta ei merkitty | 12 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Joulu se joukossa tulee SKVR IX1 245. — Sääksmäki
- "Tapani on takuista tehty, SKVR IX1 228. — Tammela
- "Tapani oli takuista tehty, SKVR IX1 281. — Heinola mlk
- Isännän mä ensin kiitän jne. SKVR IX1 259. — Hattula
- "Isännät mä ensin kiitän, SKVR X1 208. — Ikaalinen
- Tanssippa taitava tapani. SKVR IX1 238. — Humppila
- Tapani on takuist tehty, SKVR IX1 277. — Jaala
- Kyl mie tiijjän naise tauvit, SKVR XIII2 4814. — Metsäpirtti
- "pääsēkö Tapani sisälle?" SKVR IX1 255. — Tyrväntö
- Isäntää mä ensin kiitän SKVR X1 219. — Ylöjärvi
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Nuutin runo (St. Knut's Day song)
- Isäntä hirressä, emäntä orressa (Master on the gallows, mistress on the roost)
- Päivä puolessa, nälkä suolessa (Day half gone, hunger in the gut)
- Kestitalon kiitos (Thanks to the feasting house)
- Tahvo
- Heikot hongat, eivät köyhää kestä (Weak pines bear no poor man's weight)
- Tuuti lasta Tuonelaan (Rock the child to Tuonela)
- Rikas ja köyhä (The Rich and the Poor)
- Pahat tavat jäävät kotiin (Bad habits stay at home)
- Ripalassa riideltiin (Quarrel at Ripala)
- Vesitieltä pilviin viety neito (The maiden carried into the clouds on her way for water)
- Hevosta laitumelle laskettaessa (When letting the horse to pasture)
- Tulkaa pojat syömään, juomaan (Come, boys, to eat and drink)
- Mitä tuosta, jos kenkäin kulluu, kyllä suutari toiset tekee (So what if my shoes wear out, the cobbler makes more)
- Emännän ylistys (Praise of the housewife)
- Olutpidot - kupias kutsumatta (Beer feast — uninvited guest)
- Kissa kiikkuun, tupakkia piippuun (Cat to the swing, tobacco to the pipe)
- Kekrinä (At Kekri Festival)
- Laulan tähän taloon (I sing into this house)
- Hevonen talliin syksyllä (Horse to the stable in autumn)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.