Metsälle lähtiessä
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Setting out to hunt (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Loitsut (Loitsut) › Metsästysloitsut |
|---|---|
| Runot | 284 |
| Säkeet | 6 580 |
| Keruupaikat | 81 |
| Kerätty | 1780–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Kaarle Krohn · Elias Lönnrot · D. E. D. Europaeus · K. A. Gottlund · A. A. Borenius · O. Relander · J. Fr. Cajan · A. E. Ahlqvist · Heikki Meriläinen · Eino Kemppainen |
| Laulajat | Iivana Malińe (4) · Miina Huovinen (4) · Arhippa Perttuńe (3) · Larin Paraske (3) · Lauri Kaikkonen (3) · Nikolai Kallio (3) · Olli Timonen (3) · Pentti Väisäinen (3); yhteensä 126 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 12. runo, säkeet 233–252; 14. runo, säkeet 23–78; 14. runo, säkeet 105–230
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Metsälle lähtiessä -ryhmään on sijoitettu loitsut, joiden kontekstiksi on ilmoitettu metsälle lähtö, ja joiden saaliseläintä tai tarkempaa funktiota ei ole spesifioitu. Jos itse loitsutekstin merkittävä osa koostuu vain yhden saaliseläimen puhuttelusta tai maanittelusta, on ko. teksti sijoitettu myös saaliseläimen metsästysloitsujen ryhmään. Loitsut, joiden tarkoitus on parantaa yleisesti metsästysonnea (esim. uhrit metsästyksen jälkeen), on sijoitettu muualle (ks. vertailuryhmät). Kuten SKVR:ssä, ryhmään kuuluu myös sellaisia yleisistä aihelmista ja kliseista koostuvia metsästysloitsuja, joiden esitysyhteyttä tai funktiota ei voida määrittää.
Metsälle lähtiessä luetut loitsut ovat moniaihelmaisia ja ne koostuvat metsästysloitsujen yleisistä aihelmista ja kliseistä. Keskeisiä ovat erilaiset metsänhaltiain puhuttelut, pyynnöt ja hyvittelyt, saaliseläinten maanittelut, metsästäjän kerskaukset, metsäkoiran kuvaukset, hiihdon ja erämetsän kuvaukset, varaukset kateita vastaan, uhrisanat sekä saaliittomuuden valitukset.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Vuokkiniemi (35)
- Ilomantsi (24)
- Juva (17)
- Suistamo (13)
- Korpiselkä (12)
- Uhtua (11)
- Kontokki (10)
- Suomussalmi (8)
- Etelä-Savo (7)
- Kitee (7)
- Repola (6)
- Impilahti (5)
- Nurmes (5)
- Kiimaisjärvi (4)
- Lempaala (4)
- Pielisjärvi (4)
- Suojärvi (4)
- Tohmajärvi (4)
- Varpaisjärvi (4)
- Vuole (4)
- Kaavi (3)
- Maaninka (3)
- Pieksämäki (3)
- Pohjois-Karjala (3)
- Pohjois-Pohjanmaa (3)
- Porajärvi (3)
- Rantasalmi (3)
- Sonkajärvi (3)
- Sotkamo (3)
- Tuusniemi (3)
- Hyrynsalmi (2)
- Kerimäki (2)
- Kesälahti (2)
- Kiihtelysvaara (2)
- Kittilä (2)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (2)
- Leppävirta (2)
- Mikkeli (2)
- Mäntyharju (2)
- Pielavesi (2)
- Pistojärvi (2)
- Ruskeala (2)
- Rääkkylä (2)
- Heinävesi (1)
- Iisalmi (1)
- Joroinen (1)
- Juuka (1)
- Kainuu (1)
- Kalajoki (1)
- Kangasniemi (1)
- Kaprio (1)
- Kestilä (1)
- Kiestinki (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kuhmo (1)
- Kuopio (1)
- Kuopio mlk (1)
- Kuusjärvi (1)
- Norra Finnskoga (1)
- Nyskoga (1)
…ja vielä 21 paikkaa
- Oulujoki (1)
- Paanajärvi (1)
- Parikkala (1)
- Piippola (1)
- Pohjois-Savo (1)
- Pudasjärvi (1)
- Puumala (1)
- Pyhäntä (1)
- Rovaniemi (1)
- Räisälä (1)
- Salmi (1)
- Savitaipale (1)
- Soikkola (1)
- Suomenniemi (1)
- Säkkijärvi (1)
- Toksova (1)
- Tulemajärvi (1)
- Tuupovaara (1)
- Utajärvi (1)
- Viena (1)
- Vihanti (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1780-luku | 5 |
| 1810-luku | 14 |
| 1820-luku | 11 |
| 1830-luku | 29 |
| 1840-luku | 40 |
| 1850-luku | 12 |
| 1860-luku | 3 |
| 1870-luku | 14 |
| 1880-luku | 72 |
| 1890-luku | 35 |
| 1900-luku | 15 |
| 1910-luku | 15 |
| 1920-luku | 8 |
| 1930-luku | 10 |
| vuotta ei merkitty | 1 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Työnnän mieheni metsälle, SKVR I4 1094. — Vuokkiniemi
- En minä sinua kiitä SKVR VII2 2761. — Ilomantsi
- Minä hiihän hipsuttelen SKVR VI2 4830. — Juva
- Muut ne hiihtävät hikeh, SKVR VII5 loitsut 3237. — Suistamo
- Virkki nuori Joukamoinen: SKVR VII1 169. — Korpiselkä
- Neiti musta, pää keritty, SKVR I4 1126. — Uhtua
- Hoi Ańńi, Tapivon neiti, SKVR I4 1084. — Kontokki
- Lähtenen mie metsälle, SKVR I4 1091. — Suomussalmi
- Minä hiihän hipsuttelen SKVR VI2 4818. — Etelä-Savo
- Vaka vanha Väinämöinen, SKVR VII5 loitsut 3274. — Kitee
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Karhun metsästys (Bear hunting)
- Oravan metsästys (Squirrel Hunting)
- Jäniksen metsästys (Hare hunting)
- Ansalla pyytäjän sanoja (Trapper's Snare Charm)
- Ketun metsästys (Fox Hunting)
- Peuran metsästys (Wild Reindeer Hunting)
- Saukon metsästys (Otter Hunting)
- Karhunpeijaiset (Bear ceremonial feast)
- Linnunpyytäjän sanoja (Bird catcher's charms)
- Metsästysonnen hankkiminen (Obtaining hunting luck)
- Karhua vastaan (Against the bear)
- Koirasta hyvä metsäkoira (Making a Good Hunting Dog)
- Karhun kiertäminen (Circling the Bear)
- Metsästäjän varautuminen kateita vastaan (Hunter's protection against envy)
- Minä mies metsänkävijä (I, a man of the forest)
- Metsästä tarttuu (Forest contagion)
- Hirvisillä (Playing Elk)
- Koira päästetään pilauksesta (Dog Released from a Hex)
- Hiiden hirven hiihdäntä (Pursuit of Hiisi's Elk)
- Haltiain lepyttäminen karjaa laitumelle laskiessa (Appeasing spirits when sending cattle to pasture)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.