Tiiri liiri linnun poika, missä linnulla pesä
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Tiiri liiri, bird's chick — where is the bird's nest (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Erilaisissa tilanteissa (Erilaisissa tilanteissa) › Kehtolaulut |
|---|---|
| Runot | 205 |
| Säkeet | 1 166 |
| Keruupaikat | 99 |
| Kerätty | 1850–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Eemeli Vihervaara · Moision kansakoulu · Vilho Saariluoma · Niilo Kallio · Vihtori Alava · Samuli Paulaharju · S. Pennanen · Eemil Saarimaa · Perä-Pohjolan ja Lapin Kotiseutuyhdistys · Veikko Ruoppila |
| Laulajat | Auno Ohtonen (2) · L. Marjanen (2) · Maria Viljanen (2) · Vappu Suni (2); yhteensä 121 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Tiirin liirin linnun poika (tii tii tiainen, vati kuti varpunen; kiuru liuru linnukkainen jne.), missä sulla pesä on? Heinikossa ruohikossa, kukkakuusen alla; Kuivan kuusen oksalla, lahokannon päässä jne.
Varsinais-Suomessa (VIII) vastauksena esiintyy yleisesti: Taivaan kirkkaan kannen alla, siellä rikkaat riitelevät, talonpojat tappelevat, miehet miekoil, vaimot tankoil, piiat pienil vitsasilla, lapset laikka lastusilla.
Metsä-Suomessa (VII5) ja Pohjois-Hämeessä (IX2) kysymyksen sijasta esiintyy toteamus: Kyllä tiijän pesäis paikan, mäen alla männikössä, kuivan kuusen kukkuralla. Tuules on tupais, korves on kotis, kalliol on kartanois -säkeiden kautta aihe vertautuu >Nuku nuku nurmilintu -aiheeseen.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Uskela (24)
- Tyrvää (8)
- Somero (6)
- Kuusjoki (5)
- Pöytyä (5)
- Sammatti (5)
- Somerniemi (5)
- Tammela (5)
- Muurla (4)
- Nurmes (4)
- Perniö (4)
- Vihti (4)
- Yläne (4)
- Askainen (3)
- Halikko (3)
- Inkoo (3)
- Kattila (3)
- Kontiolahti (3)
- Loppi (3)
- Mäntsälä (3)
- Paimio (3)
- Salo (3)
- Östmark (3)
- Hankasalmi (2)
- Humppila (2)
- Janakkala (2)
- Kaavi (2)
- Karuna (2)
- Kemi (2)
- Kirvu (2)
- Lappee (2)
- Loimaa (2)
- Pertteli (2)
- Pori (2)
- Pusula (2)
- Pälkjärvi (2)
- Sauvo (2)
- Uusikirkko Vpl. (2)
- Vuole (2)
- Alastaro (1)
- Alatornio (1)
- Angelniemi (1)
- Asikkala (1)
- Enonkoski (1)
- Eura (1)
- Hattula (1)
- Hausjärvi (1)
- Heinävesi (1)
- Hiitola (1)
- Ii (1)
- Iisalmi (1)
- Ilmajoki (1)
- Ilomantsi (1)
- Jokioinen (1)
- Joroinen (1)
- Jurva (1)
- Juuka (1)
- Jämijärvi (1)
- Kaarina (1)
- Kajaani (1)
…ja vielä 39 paikkaa
- Kangasala (1)
- Kangasniemi (1)
- Karjala Tl. (1)
- Kemijärvi (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kiikoinen (1)
- Kittilä (1)
- Koivisto (1)
- Kuusamo (1)
- Laihia (1)
- Lemi (1)
- Marttila (1)
- Merimasku (1)
- Mouhijärvi (1)
- Mynämäki (1)
- Narvusi (1)
- Noormarkku (1)
- Nousiainen (1)
- Paattinen (1)
- Pieksämäki (1)
- Polvijärvi (1)
- Porvoo mlk (1)
- Punkalaidun (1)
- Rautalampi (1)
- Rovaniemi (1)
- Ruskeala (1)
- Rusko (1)
- Räisälä (1)
- Saarijärvi (1)
- Satakunta (1)
- Siikainen (1)
- Sonkajärvi (1)
- Suomusjärvi (1)
- Suoniemi (1)
- Säkkijärvi (1)
- Södra Finnskoga (1)
- Turtola (1)
- Uukuniemi (1)
- Vehkalahti (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1850-luku | 2 |
| 1880-luku | 6 |
| 1890-luku | 10 |
| 1900-luku | 39 |
| 1910-luku | 115 |
| 1920-luku | 15 |
| 1930-luku | 18 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Tii, tii tiane, SKVR VIII 1913. — Uskela
- Viivii virpunen, SKVR X1 1093. — Tyrvää
- Tii tii tihane(n), SKVR IX1 464. — Somero
- Tii tii tianen SKVR VIII 1945. — Kuusjoki
- "Tii tii tianen, SKVR VIII 1955. — Pöytyä
- Tii tii tiaanen, SKVR XIV 1397. — Sammatti
- Vaa vaa varpunen, SKVR IX1 1079. — Somerniemi
- Vaa vaa vareksenpoika SKVR IX1 1090. — Tammela
- Tii, tii, tianen SKVR VIII 1938. — Muurla
- Aa, aa, allin poika, SKVR VII2 3350. — Nurmes
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
| Tyyppi | Yhteisiä runoja |
|---|---|
| Aa aa allin lasta | 5 |
| Tii tii tiainen | 4 |
| Tii tii tikanpoika teki tielle nauriin | 4 |
| Ken söi kesävoin? | 2 |
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Tii tii tiainen (Tii tii, little titmouse)
- Tii tii tiainen - konttis on niin karvaiset (Chirp Chirp Titmouse, Your Legs So Hairy)
- Tii tiainen laulaa (Chirp, titmouse sings)
- Pii pii pieni lintu, paleltaako jalkojasi (Peep, peep, little bird, are your feet cold?)
- Nuku, nuku, nurmilintu (Sleep, sleep, meadow bird (lullaby))
- Aa aa allin lasta (Lullaby for the duck's child)
- Tuomittu katti (The Condemned Cat)
- Varpusen olut (Sparrow's Beer)
- Tii tii tikanpoika teki tielle nauriin (Tii tii, the young woodpecker grew a turnip by the road)
- Lintu tuopi liinapaidan (The bird brings a linen shirt)
- Tii, tii tigane (Tii, tii (refrain), little snail)ERABin tyyppi
- Tii, tii, tihane (Tii, tii, titmouse (bird song))ERABin tyyppi
- Luuli, luuli, lasta (Luuli, luuli, the child (lullaby refrain))
- Kissan surma (Death of the cat)
- Tuu, tuu, tupakkirulla (Tuu, tuu, tobacco roll (lullaby))
- Läksin linnaan likaksi (Gone to the castle as a servant)
- Ammuin vuodessa tiaisen (I shot a titmouse in a year)
- Ampiaisen nostatus (Wasp summoning charm)
- Eläinten pidot (Animals' feast)
- Kusti (Kusti (Gustav))
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.