← RunoVerse

Voiteen luku

Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa

Englanniksi: Salve incantation (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)

Arkiston luokituksessaLoitsut (Loitsut) › Parannusloitsut
Runot206
Säkeet3 081
Keruupaikat75
Kerätty1670–1930-luvuilla
KerääjätKaarle Krohn · Väinö Salminen · Christfrid Ganander · D. E. D. Europaeus · A. D. Neovius · Hj. Basilier · Elias Lönnrot · Eino Kemppainen · Matti Pennanen · A. R. Niemi
LaulajatLarin Paraske (5) · Maksima Jeuhtone (3) · Ofanja Tarasov (3) · Arhippaińi Miihkali (2) · Jegor Jormalainen (2) · Jussi Räisänen (2) · Sokea nainen (2) · Taavetti Kainulainen (2); yhteensä 92 nimeltä tunnettua laulajaa

Avaa tyyppi laulutyyppisivulla

Vuoden 1849 Kalevalassa: 9. runo, säkeet 417–516; 15. runo, säkeet 389–548; 45. runo, säkeet 313–362

Arkiston kuvaus

SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.

Voiteen luvut ovat parannusloitsujen tyypillistä kliseeainesta. Tyypillisiä ovat erilaiset syntyaihelmat, apurien (esim. mehiläinen) puhuttelut, joissa voiteita kehotetaan noutamaan meren takaa, taivaasta jne., sekä aihelmat, joissa voiteen voima palautetaan sen ensimmäiseen käyttöön piinatun Jeesuksen voiteena, tai joissa voiteita koetellaan ja maistellaan. Tähän ryhmään on poimittu ne tekstit, jotka on SKVR:ssä sijoitettu voiteen sanoiksi - useimmiten spesifiä käyttötarkoitusta ei ole ilmoitettu. Jos selkeä käyttötarkoitus on kuitenkin pääteltävissä tekstistä (esim. verensulku), on luku sijoitettu myös ko. vamman kohdalle. Useimmiten voiteen sanat kombinoituvat muiden yleisten parannussanojen, kipusanojen ja kylvetyssanojen kanssa. Myös muista tautiryhmistä on siirretty loitsuja voiteen lukuun, jos tekstin kontekstitiedot eivät ilmoita spesifiä käyttötarkoitusta, ja teksti koostuu (lähinnä) voiteen sanoista. Jos voiteen sanat esiintyvät muualla kuin tautiloitsuissa, on ne kerätty tähän.

Mistä tämän tyypin runoja on kerätty

Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.

…ja vielä 15 paikkaa

Milloin tämän tyypin runoja on kerätty

VuosikymmenRunoja
1670-luku2
1730-luku1
1780-luku11
1800-luku2
1810-luku6
1820-luku7
1830-luku5
1840-luku18
1850-luku7
1860-luku2
1870-luku3
1880-luku60
1890-luku36
1900-luku20
1910-luku14
1920-luku3
1930-luku5
vuotta ei merkitty4

Esimerkkirunot

Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.

Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu

Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.

TyyppiYhteisiä runoja
Voiteen synty44
Verensulku6
Raudan sanat4
Hirvi ja lähde2
Haava2
Raudan synty2
Kipusanoja2
Vitun vihat2

Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit

Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.

  1. Tulen sanat (Fire charm)
  2. Raudan sanat (Iron charm)
  3. Voiteen synty (Origin of ointment)
  4. Raudan synty (Origin of iron)
  5. Puun sanat (Tree charm)
  6. Ampiaisen sanat (Wasp Charm)
  7. Sämpsä Pellervoinen
  8. Kipusanoja (Pain charms)
  9. Kylvetyssanoja (Sauna bathing charms)
  10. Pahkan synty (Origin of the Knot (Growth))
  11. Verensulku (Blood stopping charm)
  12. Ruusu (Rose (Erysipelas Charm))
  13. Puun synty (Origin of the Tree)
  14. Ampujainen (Shooting pain charm)
  15. Löylyn synty (Origin of Sauna Steam)
  16. Kaulatauti (Neck ailment charm)
  17. Käärmeen sanat (Snake charm)
  18. Karhun vihat (The bear's harm)
  19. Niukahduksen historiola (Sprain charm historiola)
  20. Sorsa soitti kanteletta (The Duck Played the Kantele)

Avaa samankaltaisuusselaimessa

Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.