Revon valitus
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: The fox's lament (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Erilaisia pieniä runoja (Erilaisia pieniä runoja) › Eläintenpuheet |
|---|---|
| Runot | 185 |
| Säkeet | 1 661 |
| Keruupaikat | 93 |
| Kerätty | 1780–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Vihtori Alava · Esko Aaltonen · Väinö Salminen · Elias Lönnrot · Ulla Mannonen · D. E. D. Europaeus · Fr. A. Saxbäck · Fanny M. Pajula · Aukusti Salo · Toivo Kaukoranta |
| Laulajat | Ańńi Bogdanoff (3) · Katri Paavilainen (3) · Maria Sonni (2) · Ulla Kallonen (2); yhteensä 109 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Repo itkee poikiaan, joiden arvelee päätyneen turkisnahkoiksi. Jakaantuu itäiseen ja läntiseen redaktioon. Idässä: Repo itki riukutteli/reyretteli, alla vuoren voivotteli, lännessä: Kettu itki poikiaan kiven päällä kyykyllänsä. Kannaksen piirissä (XIII, V) jatkuu Liekö maalla vai merellä -arvaussäkeillä, ks.lyriikka: Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi; Missä lie miun omani).
Usein liittynyt Kettu neuvoi poikiansa -aiheeseen. Dialogi jäniksen kanssa esiintyy runossa yleisesti Savossa ja Etelä-Karjalassa sekä harvinaisina hajatapauksina muualla. Runon yhteyteen on liitetty satunnaisesti muitakin kettu-aiheisia säkeitä ja aihelmia.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Narvusi (9)
- Rautu (9)
- Toksova (7)
- Viipuri mlk (6)
- Lavansaari (5)
- Lempaala (5)
- Uusikirkko Vpl. (5)
- Vuole (5)
- Kaukola (4)
- Kirvu (4)
- Saarijärvi (4)
- Säkkijärvi (4)
- Vuokkiniemi (4)
- Östmark (4)
- Asikkala (3)
- Häme (3)
- Juva (3)
- Koivisto (3)
- Lemi (3)
- Metsäpirtti (3)
- Tammela (3)
- Alatornio (2)
- Etelä-Karjala (2)
- Ilomantsi (2)
- Joutseno (2)
- Kymi (2)
- Loppi (2)
- Punkalaidun (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Sakkola (2)
- Soanlahti (2)
- Sortavala (2)
- Suistamo (2)
- Sääksmäki (2)
- Tyrväntö (2)
- Uhtua (2)
- Anjala (1)
- Etelä-Savo (1)
- Hankasalmi (1)
- Hattula (1)
- Hauho (1)
- Hausjärvi (1)
- Hiitola (1)
- Jaakkima (1)
- Janakkala (1)
- Johannes (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Jyväskylä mlk (1)
- Jämijärvi (1)
- Kaavi (1)
- Keltto (1)
- Kestilä (1)
- Kesälahti (1)
- Kittilä (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kivijärvi (1)
- Kontokki (1)
- Korpilahti (1)
- Koski Hl (1)
- Kärkölä (1)
…ja vielä 33 paikkaa
- Kärsämäki (1)
- Lammi (1)
- Lapinlahti (1)
- Lappee (1)
- Laukaa (1)
- Nivala (1)
- Padasjoki (1)
- Pielavesi (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pirkkala (1)
- Pohjois-Karjala (1)
- Pohjois-Savo (1)
- Pukkila (1)
- Pyhäjoki (1)
- Pyhäjärvi Ul (1)
- Rautalampi (1)
- Rukajärvi (1)
- Savitaipale (1)
- Seiskari (1)
- Sonkajärvi (1)
- Suojärvi (1)
- Suomussalmi (1)
- Tottijärvi (1)
- Urjala (1)
- Varkaus (1)
- Varpaisjärvi (1)
- Vehkalahti (1)
- Vesanto (1)
- Vesilahti (1)
- Viena (1)
- Vihanti (1)
- Vihti (1)
- Virolahti (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1780-luku | 2 |
| 1810-luku | 3 |
| 1820-luku | 2 |
| 1830-luku | 6 |
| 1840-luku | 8 |
| 1850-luku | 15 |
| 1870-luku | 4 |
| 1880-luku | 14 |
| 1890-luku | 29 |
| 1900-luku | 21 |
| 1910-luku | 44 |
| 1920-luku | 7 |
| 1930-luku | 30 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Repo itki riekutteli, SKVR III1 58. — Narvusi
- Repo itki riukutteli, SKVR XIII1 1050. — Rautu
- Repo itki rellotteli: SKVR V1 1284. — Toksova
- Repo itki rillitteli, SKVR XIII1 1066. — Viipuri mlk
- Repo itki riekutteli, SKVR III1 239. — Lavansaari
- Repo itki rieskutteli, SKVR V1 1290. — Lempaala
- Repo itki rellitteli, SKVR XIII1 1056. — Uusikirkko Vpl.
- Repo itki riukutteli SKVR V1 1289. — Vuole
- Repo itki rinkutteli, SKVR XIII1 1061. — Kaukola
- Repo itki rellotteli, SKVR XIII1 1064. — Kirvu
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
| Tyyppi | Yhteisiä runoja |
|---|---|
| Kettu neuvoi poikiansa | 13 |
| Pakeneva | 9 |
| Eläinten pidot | 6 |
| Jänön jälille, revon rekeen | 5 |
| Taivaassa, tätilässä paimenena | 3 |
| Suu saattaa suen ritahan | 2 |
| Metsälle lähtiessä | 2 |
| Sorsa soitti kanteletta | 2 |
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Kettu neuvoi poikiansa (Fox Advising Her Young)
- Puurojauhoja jauhaessa (While grinding porridge flour)
- Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi (Mother knows not where her child sings)
- Kettu lapsiansa (The fox and her children)
- Piru tulee Piikkiöstä (The devil comes from Piikkiö)
- Missä lie miun omani (Where Might My Beloved Be)
- Tuuti lasta nukkumaan, suuren vuoren kukkulaan (Rock the child to sleep, onto the great mountain's crest)
- Tuolla poikani Tuonen toukoja tekevi (My son sows seeds in Tuonela)
- Taivaassa, tätilässä paimenena (As a shepherd in heaven, at auntie's place)
- Älä mene jänön jälille (Don't Follow the Hare's Tracks)
- Minä laulan lapsen kielen (I Sing in a Child's Tongue)
- Surull on susi metsässä (A sorrowful wolf in the forest)
- Souva sorsa poikiasi (Rock your ducklings, duck)
- Ei itke iso minua (Father Does Not Weep for Me)
- Leino leski (Grieving widow)
- Mikä kyykky kynnyksellä (What crouches at the threshold)
- Jänis juoksi jäätä myöten kultakuppi kainalossa (Hare ran on the ice with a golden cup under its arm)
- Ketulla on keviät kengät (The fox has light shoes)
- Ei tiedä kotoiset vaimot, missä miehet mellakoivat (The wives at home know not where the men carouse)
- Jäniksellä pitkät jäljet, ketulla keviät kengät (The hare's long tracks, the fox's light shoes)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.