← RunoVerse

Jäniksen metsästys

Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa

Englanniksi: Hare hunting (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)

Arkiston luokituksessaLoitsut (Loitsut) › Metsästysloitsut
Runot311
Säkeet3 485
Keruupaikat110
Kerätty1700–1930-luvuilla
KerääjätKaarle Krohn · K. A. Gottlund · Christfrid Ganander · L. Kaukamaa · Samuli Paulaharju · Ahti Rytkönen · Heikki Meriläinen · Kerttu Luukkonen · Väinö Kaukonen · Aura Sievänen
LaulajatAnania Savolainen (3) · Olli Timonen (3) · Aaro Väänänen (2) · Eerikka Kuittinen (2) · Heikki Rissanen (2) · Jegor Jormalainen (2) · Matti Sallinen (2) · Niilo Virveli (2) · Olli Ovaskalainen (2) · Pekka Hämäläinen (2) · Pentti Väisäinen (2) · Risto Ryynänen (2) · Tuomas Partanen (2); yhteensä 197 nimeltä tunnettua laulajaa

Avaa tyyppi laulutyyppisivulla

Vuoden 1849 Kalevalassa: 14. runo, säkeet 167–216

Arkiston kuvaus

SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.

Jäniksen pyytäjän sanat sisältävät runsaasti erilaisia metsästysloitsujen yleisiä kliseitä ja aihelmia. Runsaimpia, pisimpiä ja selkeimpiä loitsut ovat Savossa sekä Raja- ja Pohjois-Karjalassa (VI, VII). Tyypillisiä aihelmia ovat jäniksen kehottaminen juoksuun (Ota vitsa viidakosta), jäniksen houkuttelu ansaan (Tule vinttura vipuuni, pyyräsilmä pyydykseen; Jänis jäppä juppaniska, juokse kohti...), ansan kuvaus (kombinoituneena Ukon pilvennosto-aihelmaan), varautuminen kateita vastaan sekä lupautuminen pirulle (Minä pirulle, jänis minulle - VII, IX, X, XI, XII). Jänistä voidaan myös kuvailla ja kehottaa juoksuun.

Mistä tämän tyypin runoja on kerätty

Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.

…ja vielä 50 paikkaa

Milloin tämän tyypin runoja on kerätty

VuosikymmenRunoja
1700-luku1
1780-luku10
1810-luku13
1820-luku3
1830-luku3
1840-luku4
1850-luku3
1860-luku2
1870-luku4
1880-luku136
1890-luku49
1900-luku13
1910-luku21
1920-luku9
1930-luku39
vuotta ei merkitty1

Esimerkkirunot

Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.

Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu

Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.

TyyppiYhteisiä runoja
Metsälle lähtiessä7
Metsästäjän varautuminen kateita vastaan7
Jänis neuvoi poikiansa3
Ketun metsästys2

Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit

Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.

  1. Linnunpyytäjän sanoja (Bird catcher's charms)
  2. Metsälle lähtiessä (Setting out to hunt)
  3. Ketun metsästys (Fox Hunting)
  4. Ansalla pyytäjän sanoja (Trapper's Snare Charm)
  5. Karhun metsästys (Bear hunting)
  6. Metsästysonnen hankkiminen (Obtaining hunting luck)
  7. Peuran metsästys (Wild Reindeer Hunting)
  8. Karjan päästäminen metsänpeitosta (Freeing cattle from the forest's cover)
  9. Pyydys varataan (Charming the Trap)
  10. Ennen päivän nousemista (Before the sunrise)
  11. Suden nostattaminen toisen karjaan (Sending a wolf against another's herd)
  12. Jänis neuvoi poikiansa (The hare advises her young)
  13. Kärpän metsästys (Ermine Hunt)
  14. Poron synty (Origin of the Reindeer)
  15. Ennen pyysin suurilla saloilla, nykyiset miehet lähimetsissä (Once I hunted great wilds, men now the near woods)
  16. Jäniksellä on pitkät sääret (The hare has long legs)
  17. Metsästä tarttuu (Forest contagion)
  18. Oravan metsästys (Squirrel Hunting)
  19. Pahantekijälle kostetaan (Revenge upon the evildoer)
  20. Sateen toivotus (Rain wish)

Avaa samankaltaisuusselaimessa

Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.