← RunoVerse

Mikä tuolla näkyy?

Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa

Englanniksi: What can be seen there? (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)

Arkiston luokituksessaLastenrunot (Lastenrunot) › Ketjurunot
Runot270
Säkeet6 447
Keruupaikat98
Kerätty1810–1930-luvuilla
KerääjätVihtori Alava · Volmari Porkka · J. Fr. Ruotsalainen · D. E. D. Europaeus · Kaarle Krohn · Väinö Salminen · H. A. Reinholm · Esko Aaltonen · Elias Lönnrot · Fanny M. Pajula
LaulajatAnna Ivanovna (2) · Anni Iivanantytär Vornanen (2) · Anni Parta (2) · Ańńi Bogdanoff (2) · Houri Sachariouna (2) · Juho Malja (2) · Larin Paraske (2) · Malańie Mitrofanoff (2); yhteensä 146 nimeltä tunnettua laulajaa

Avaa tyyppi laulutyyppisivulla

Arkiston kuvaus

SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.

Kysymys-vastaus -muotoinen ketjuaihelma, jossa kuvataan joko maa- tai järvi/meri -maisemaa Esim. Mikä tuolla näkyy?- Talo tuolla näkyy. Mikä talon takana? Tammi talon takana. Tammessa aitta. jne tai Mitkä nuo merellä uivat? - Sorsat. Mitä sorsan siiven alla? - Kätkyt? Mitä kätkyessä? jne. Esiintyy useimmiten jonkin kertovan aihelman yhteydessä, usein Neljän neidon runon, kultakangasta kutovan neidon (Kultalangan katkeaminen) johdantona. Jatkona usein aihelma veljestä/pojasta, jonka kirveestä singonneen lastun paikalle rakennetaan kirkko.

Mistä tämän tyypin runoja on kerätty

Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.

…ja vielä 38 paikkaa

Milloin tämän tyypin runoja on kerätty

VuosikymmenRunoja
1810-luku2
1820-luku2
1830-luku6
1840-luku22
1850-luku38
1860-luku5
1870-luku7
1880-luku44
1890-luku52
1900-luku46
1910-luku37
1920-luku3
1930-luku5
vuotta ei merkitty1

Esimerkkirunot

Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.

Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu

Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.

TyyppiYhteisiä runoja
Neljän neidon runo52
Kultalangan katkeaminen28
Oma ja vieras emo20
Kyynelten vierintä16
Kolme käkeä9
Pakeneva8
Rikoilla kuuntelija3
Löysin kultaisen omenan - kukon tappo3
Kukon tappo3
Emon pään karsiminen3
Kalervo ja Untamo3
Laivaretki3

Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit

Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.

  1. Kultalangan katkeaminen (Breaking of the golden thread)
  2. Läksin suolle sotkuilleni, kolkutin kodan ovea (I set out to the bog on my errands, knocked at the hut's door)
  3. Nuorena sotaan viety veli (Brother taken to war young)
  4. Kyynelten vierintä (Rolling tears)
  5. Kuuttaret kutojina (Moon Maidens as Weavers)
  6. Kolme käkeä (Three Cuckoos)
  7. Hanhi kadonnut (The lost goose)
  8. Hiiri metsähän menevi (Mouse goes to the forest)
  9. Neljän neidon runo (Song of four maidens)
  10. Jalka kiveen (Foot Struck on a Stone)
  11. Kirkko tehdään, minne lastut lankeavat (The church rises where the chips fall)
  12. Uni näkyy tulevan (Sleep seems to be coming)
  13. Kullan kutsut (The darling's invitation)
  14. Löysin kultaisen omenan - kukon tappo (Found a Golden Apple — Killing the Rooster)
  15. Kukon tappo (Killing of the rooster)
  16. Turkin sattuneen sanat (Charm for a skin ailment)
  17. Emon pään karsiminen (Combing the mother's hair)
  18. Tupahokki ja Sauna-Heikki (Tupahokki and Sauna-Heikki)
  19. Panin kiuluni kivelle - kukko ja kana knoppasi (I set my bucket on a stone — rooster and hen knocked it)
  20. Isä kirjailee kirvesvartta, äiti kutoo, sisko kerii (Father carves the axe-haft, mother weaves, sister winds yarn)

Avaa samankaltaisuusselaimessa

Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.