Mikä tuolla näkyy?
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: What can be seen there? (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lastenrunot (Lastenrunot) › Ketjurunot |
|---|---|
| Runot | 270 |
| Säkeet | 6 447 |
| Keruupaikat | 98 |
| Kerätty | 1810–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Vihtori Alava · Volmari Porkka · J. Fr. Ruotsalainen · D. E. D. Europaeus · Kaarle Krohn · Väinö Salminen · H. A. Reinholm · Esko Aaltonen · Elias Lönnrot · Fanny M. Pajula |
| Laulajat | Anna Ivanovna (2) · Anni Iivanantytär Vornanen (2) · Anni Parta (2) · Ańńi Bogdanoff (2) · Houri Sachariouna (2) · Juho Malja (2) · Larin Paraske (2) · Malańie Mitrofanoff (2); yhteensä 146 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Kysymys-vastaus -muotoinen ketjuaihelma, jossa kuvataan joko maa- tai järvi/meri -maisemaa Esim. Mikä tuolla näkyy?- Talo tuolla näkyy. Mikä talon takana? Tammi talon takana. Tammessa aitta. jne tai Mitkä nuo merellä uivat? - Sorsat. Mitä sorsan siiven alla? - Kätkyt? Mitä kätkyessä? jne. Esiintyy useimmiten jonkin kertovan aihelman yhteydessä, usein Neljän neidon runon, kultakangasta kutovan neidon (Kultalangan katkeaminen) johdantona. Jatkona usein aihelma veljestä/pojasta, jonka kirveestä singonneen lastun paikalle rakennetaan kirkko.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Narvusi (24)
- Kaprio (10)
- Soikkola (9)
- Suistamo (9)
- Korpiselkä (8)
- Lappee (8)
- Toksova (8)
- Tyrö (8)
- Viipuri mlk (8)
- Vuole (8)
- Kupanitsa (7)
- Moloskovitsa (7)
- Tyrvää (7)
- Lempaala (5)
- Sakkola (5)
- Serepetta (5)
- Suojärvi (5)
- Säkkijärvi (5)
- Uhtua (5)
- Vuokkiniemi (5)
- Impilahti (4)
- Sortavala (4)
- Virolahti (4)
- Juva (3)
- Laihia (3)
- Mouhijärvi (3)
- Pöytyä (3)
- Uusikirkko Vpl. (3)
- Asikkala (2)
- Ilomantsi (2)
- Kattila (2)
- Keltto (2)
- Kiestinki (2)
- Kivijärvi (2)
- Kuusjoki (2)
- Liissilä (2)
- Loppi (2)
- Luumäki (2)
- Marttila (2)
- Porajärvi (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Sammatti (2)
- Soanlahti (2)
- Venjoki (2)
- Ylihärmä (2)
- Etelä-Karjala (1)
- Etelä-Savo (1)
- Hailuoto (1)
- Hauho (1)
- Hausjärvi (1)
- Hietamäki (1)
- Hirvensalmi (1)
- Häme (1)
- Ilmajoki (1)
- Inkoo (1)
- Joutseno (1)
- Jukkasjärvi (1)
- Kauhava (1)
- Kerimäki (1)
- Kiimaisjärvi (1)
…ja vielä 38 paikkaa
- Koprina (1)
- Kuhmalahti (1)
- Kuortane (1)
- Kurikka (1)
- Kurkijoki (1)
- Kuru (1)
- Lammi (1)
- Lemi (1)
- Markkova (1)
- Metsäpirtti (1)
- Mietoinen (1)
- Nakkila (1)
- Novasolkka (1)
- Paattinen (1)
- Parikkala (1)
- Perniö (1)
- Porvoo mlk (1)
- Punkalaidun (1)
- Puumala (1)
- Pälkjärvi (1)
- Rautjärvi (1)
- Reisjärvi (1)
- Ruovesi (1)
- Rymättylä (1)
- Räisälä (1)
- Sahalahti (1)
- Satakunta (1)
- Skuoritsa (1)
- Spankkova (1)
- Tammela (1)
- Tarvasjoki (1)
- Teuva (1)
- Tuutari (1)
- Uusikaupunki (1)
- Viipuri (1)
- Viitasaari (1)
- Virrat (1)
- Yläne (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1810-luku | 2 |
| 1820-luku | 2 |
| 1830-luku | 6 |
| 1840-luku | 22 |
| 1850-luku | 38 |
| 1860-luku | 5 |
| 1870-luku | 7 |
| 1880-luku | 44 |
| 1890-luku | 52 |
| 1900-luku | 46 |
| 1910-luku | 37 |
| 1920-luku | 3 |
| 1930-luku | 5 |
| vuotta ei merkitty | 1 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Heläytin heinämaalla, SKVR III1 841. — Narvusi
- Mikä tuoalla näkyy? SKVR IV1 588. — Kaprio
- Ken tuuvalla tulloo? SKVR III1 488. — Soikkola
- Mitkä nuo merellä uijah, oi, oi, oi? SKVR VII3 3951. — Suistamo
- Mitkäs nuo merellä uivat? SKVR VII3 3960. — Korpiselkä
- Mikä tuolta näkyy? SKVR VI1 400. — Lappee
- Mikä tuuall' näkkyy, SKVR V1 344. — Toksova
- Mitkä tuoll meroissa uivat? SKVR IV1 471. — Tyrö
- Mikä tuolta näkyy? SKVR XIII2 6513. — Viipuri mlk
- Mikä tuualt näkkyy? SKVR V1 350. — Vuole
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Kultalangan katkeaminen (Breaking of the golden thread)
- Läksin suolle sotkuilleni, kolkutin kodan ovea (I set out to the bog on my errands, knocked at the hut's door)
- Nuorena sotaan viety veli (Brother taken to war young)
- Kyynelten vierintä (Rolling tears)
- Kuuttaret kutojina (Moon Maidens as Weavers)
- Kolme käkeä (Three Cuckoos)
- Hanhi kadonnut (The lost goose)
- Hiiri metsähän menevi (Mouse goes to the forest)
- Neljän neidon runo (Song of four maidens)
- Jalka kiveen (Foot Struck on a Stone)
- Kirkko tehdään, minne lastut lankeavat (The church rises where the chips fall)
- Uni näkyy tulevan (Sleep seems to be coming)
- Kullan kutsut (The darling's invitation)
- Löysin kultaisen omenan - kukon tappo (Found a Golden Apple — Killing the Rooster)
- Kukon tappo (Killing of the rooster)
- Turkin sattuneen sanat (Charm for a skin ailment)
- Emon pään karsiminen (Combing the mother's hair)
- Tupahokki ja Sauna-Heikki (Tupahokki and Sauna-Heikki)
- Panin kiuluni kivelle - kukko ja kana knoppasi (I set my bucket on a stone — rooster and hen knocked it)
- Isä kirjailee kirvesvartta, äiti kutoo, sisko kerii (Father carves the axe-haft, mother weaves, sister winds yarn)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.