Ihmemaa
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Wonderland (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Sekalaisia runoja (Sekalaisia runoja) |
|---|---|
| Runot | 190 |
| Säkeet | 5 888 |
| Keruupaikat | 91 |
| Kerätty | 1810–1930-luvuilla |
| Kerääjät | D. E. D. Europaeus · Volmari Porkka · Kaarle Krohn · A. E. Ahlqvist · Fr. A. Saxbäck · A. D. Neovius · H. A. Reinholm · Vihtori Alava · Fanny M. Pajula · Laina Hänninen |
| Laulajat | Larin Paraske (3) · Joosefiina Jokinen (2) · Mari Ohvo (2) · Sohvi Horju (2); yhteensä 106 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 29. runo, säkeet 579–582
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Ydinaihe värimaan kuvaus: puut punaiset, maat siniset, keltaiset petäjän kerkät jne. Formulamainen ilmaus, joka voi kasvaa myös laajaksi kuvaukseksi, itsenäiseksikin runoksi.
Ihmemaa esiintyy yleisimmin Pakenevan päätöksessä pakopaikkana yhdeksän meren takana (tähän jaksoon kuuluu muutenkin metallivärien kuvausta: tyttäret tinasiloissa, vanhat akat vaskivyöllä jne), jonkin verran muissakin ketjurunoissa. Muuten se on vaihtelevissa yhteyksissä esim. erilaisten soutamisten määränpäänä (erit. III-V, XIII), runon minän kotina (kylärunot, epiikka ym.), vieraana maana (lyriikka) ym.
Yhdistyy usein samantyyppisiin Metsät mettä täynnä- ja Ihmetupa- aiheisiin. Ruokamaiden (mesimetsän lisäksi esim. Laulan meret mesiksi; Meidän maat meelle haisoo) ja värimaan säkeet sekoittuvat helposti. - Metsästysloitsuissa on paljon kullan ja hopean kuvia. Ihmemaan tapaisia mielikuvia: 1) kuuna paistoi kuusen oksat, päivänä petäjän kerkät, 2) siell on kuuset kultavöissä, hongat hopeavöissä jne. Näiden kuvien jatkona joskus samoja säkeitä kuin ihmemaassa.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Tyrö (9)
- Uusikirkko Vpl. (9)
- Sakkola (8)
- Vuole (8)
- Narvusi (7)
- Lempaala (6)
- Serepetta (6)
- Toksova (6)
- Kaprio (5)
- Pyhäjärvi Vpl. (5)
- Ilomantsi (4)
- Joroinen (4)
- Karvia (4)
- Kivijärvi (4)
- Rautu (4)
- Juva (3)
- Parikkala (3)
- Pöytyä (3)
- Suomussalmi (3)
- Askainen (2)
- Hiitola (2)
- Hirvensalmi (2)
- Jaakkima (2)
- Keltto (2)
- Kontokki (2)
- Kärsämäki (2)
- Lappajärvi (2)
- Liissilä (2)
- Metsäpirtti (2)
- Moloskovitsa (2)
- Mäntyharju (2)
- Pielavesi (2)
- Piippola (2)
- Puumala (2)
- Soikkola (2)
- Sulkava (2)
- Enontekiö (1)
- Etelä-Karjala (1)
- Evijärvi (1)
- Heinjoki (1)
- Hietamäki (1)
- Huittinen (1)
- Hyrynsalmi (1)
- Iisalmi (1)
- Joutsa (1)
- Kangasniemi (1)
- Karjala Tl. (1)
- Kerimäki (1)
- Keski-Inkeri (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kiiminki (1)
- Kittilä (1)
- Kontiolahti (1)
- Kuopio (1)
- Kurkijoki (1)
- Laitila (1)
- Lapinlahti (1)
- Lemi (1)
- Lokalahti (1)
…ja vielä 31 paikkaa
- Mynämäki (1)
- Nilsiä (1)
- Nurmes (1)
- Nyskoga (1)
- Paavola (1)
- Paltamo (1)
- Peräseinäjoki (1)
- Porajärvi (1)
- Pyhäjoki (1)
- Pyhämaa (1)
- Pyhäranta (1)
- Rantasalmi (1)
- Rautjärvi (1)
- Rukajärvi (1)
- Räisälä (1)
- Sahalahti (1)
- Savitaipale (1)
- Savonranta (1)
- Seiskari (1)
- Skuoritsa (1)
- Spankkova (1)
- Suojärvi (1)
- Suomusjärvi (1)
- Taivassalo (1)
- Tuutari (1)
- Tyrvää (1)
- Uhtua (1)
- Uukuniemi (1)
- Uusikirkko Tl. (1)
- Venjoki (1)
- Vuokkiniemi (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1810-luku | 3 |
| 1830-luku | 2 |
| 1840-luku | 22 |
| 1850-luku | 29 |
| 1860-luku | 2 |
| 1870-luku | 3 |
| 1880-luku | 49 |
| 1890-luku | 26 |
| 1900-luku | 19 |
| 1910-luku | 22 |
| 1920-luku | 6 |
| 1930-luku | 7 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Velloin on venosen seppä, SKVR IV1 484. — Tyrö
- Käin mä päivän, vestin lauvan, SKVR XIII1 210. — Uusikirkko Vpl.
- Neito kasvo Saksan moassa SKVR XIII1 207. — Sakkola
- Aij on meitä veljeksiä, SKVR V1 108. — Vuole
- Jumala venoja vesti, SKVR III1 727. — Narvusi
- Läksin höyty höytymää, SKVR V1 13. — Lempaala
- Tuo veno moni tapainen, SKVR IV1 1348. — Serepetta
- Onkos poikia omia, SKVR V1 285. — Toksova
- Luulin lumen pitävän, SKVR IV1 826. — Kaprio
- Läkkä höyhe höytämeää, SKVR XIII1 209. — Pyhäjärvi Vpl.
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Iso härkä (The great ox)
- Hämeen ihmeet (Wonders of Häme)
- Ihmetupa (House of wonders)
- Juvalle meno (Journey to Juva)
- Venepuun etsintä (Search for boat timber)
- Löysin kultaisen omenan - kukon tappo (Found a Golden Apple — Killing the Rooster)
- Kurki kyntämässä (Crane Plowing)
- Pakeneva (The fleeing one)
- Olin nokka nuorra miessä (When I Was a Young Lad)
- Isäntä hirressä, emäntä orressa (Master on the gallows, mistress on the roost)
- Tuuti lasta Tuonelaan (Rock the child to Tuonela)
- Pentin linna (Pentti's castle)
- Kiusasin kivelle uida (I Tried Swimming on a Rock)
- Souda laiva Suomeen (Row the Ship to Finland)
- Oli meitä ennen paljon (There were many of us before)
- Emäntäni - tee mulle kakkarainen (Mistress of the house, make me a little cake)
- Luulin lumpehen pitävän (I thought the waterlily would hold)
- Tule tehdyille teloille (Come to the Ready Slipways)
- Meill ei kastu kaita kenkä (Our Narrow Shoes Stay Dry)
- En meroa kiitä, nielee miehet (I praise not the sea, it swallows men)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.