Läävämato
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Barn worm charm (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Loitsut (Loitsut) › Karjan taudit |
|---|---|
| Runot | 231 |
| Säkeet | 3 690 |
| Keruupaikat | 86 |
| Kerätty | 1700–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Kaarle Krohn · Heikki Meriläinen · Samuli Paulaharju · Elias Lönnrot · D. E. D. Europaeus · M. A. Castrén · Nasti Lesonen · A. I. Arwidsson · Iivana Marttini · E. F. Rautell |
| Laulajat | Ananias Savolainen (2) · Anni Peipponen (2) · Eeva Kurtti (2) · Lassi Heikkinen (2) · Maria Huovinen (2) · Paavo Seppänen (2) · Paraske Hukka (2) · Risto Ryynänen (2); yhteensä 137 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 26. runo, säkeet 633–706
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Läävämadon (talvikon) jälkeä parannettiin karjasta käärmeen sanoja muistuttavilla sanoilla, joiden keskeisiä aineksia ovat läävämadon puhuttelut, elinympäristön ja ulkonäön kuvaukset, syntyaihelmat, sekä kehotukset parantaa aiheuttamansa paha. Loitsuissa esiintyy myös erilaisia parannussanoja. Läävämadon runsaat toisintonimet liittävät eläimen myös esim. tarhakäärmeeseen.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Kontokki (19)
- Ilomantsi (14)
- Suomussalmi (13)
- Vuokkiniemi (10)
- Suistamo (9)
- Juva (7)
- Sotkamo (7)
- Iisalmi (5)
- Pielisjärvi (5)
- Pohjois-Pohjanmaa (5)
- Sodankylä (5)
- Kiihtelysvaara (4)
- Korpiselkä (4)
- Nurmes (4)
- Repola (4)
- Soanlahti (4)
- Suojärvi (4)
- Etelä-Savo (3)
- Ii (3)
- Kaavi (3)
- Kemi (3)
- Kiimaisjärvi (3)
- Liissilä (3)
- Puolanka (3)
- Rääkkylä (3)
- Uhtua (3)
- Eno (2)
- Juuka (2)
- Kerimäki (2)
- Kiiminki (2)
- Kitee (2)
- Kivijärvi (2)
- Kuhmo (2)
- Kärsämäki (2)
- Paltamo (2)
- Parikkala (2)
- Pielavesi (2)
- Pudasjärvi (2)
- Rautavaara (2)
- Rovaniemi (2)
- Säräisniemi (2)
- Tohmajärvi (2)
- Tuupovaara (2)
- Varpaisjärvi (2)
- Hankasalmi (1)
- Hartola (1)
- Haukipudas (1)
- Heinävesi (1)
- Impilahti (1)
- Jukkasjärvi (1)
- Kainuu (1)
- Kajaani mlk (1)
- Keltto (1)
- Kesälahti (1)
- Kiestinki (1)
- Kolari (1)
- Kontiolahti (1)
- Kuusamo (1)
- Lappajärvi (1)
- Liminka (1)
…ja vielä 26 paikkaa
- Muonio (1)
- Oulu (1)
- Oulujoki (1)
- Paavola (1)
- Peräpohjola (1)
- Piippola (1)
- Pistojärvi (1)
- Pohjois-Karjala (1)
- Polvijärvi (1)
- Pulkkila (1)
- Puumala (1)
- Pyhäntä (1)
- Pälkjärvi (1)
- Rantasalmi (1)
- Reisjärvi (1)
- Ristijärvi (1)
- Salmi (1)
- Sonkajärvi (1)
- Säyneinen (1)
- Turtola (1)
- Täräntö (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
- Vihanti (1)
- Viitasaari (1)
- Ylikainuu (1)
- Ylikiiminki (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1700-luku | 2 |
| 1780-luku | 3 |
| 1810-luku | 7 |
| 1820-luku | 11 |
| 1830-luku | 13 |
| 1840-luku | 16 |
| 1850-luku | 4 |
| 1860-luku | 4 |
| 1870-luku | 12 |
| 1880-luku | 63 |
| 1890-luku | 36 |
| 1900-luku | 23 |
| 1910-luku | 25 |
| 1920-luku | 10 |
| 1930-luku | 2 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Istu kyhjö kynnyksellä, SKVR I4 1631. — Kontokki
- Kanaseni, kaunoseni, SKVR VII5 loitsut 4191. — Ilomantsi
- Istu kyhjä kynnyksellä, SKVR I4 1644. — Suomussalmi
- Pihan rippo, pellon rippo, SKVR I4 1652. — Vuokkiniemi
- Portto Pohjolan emäntä SKVR VII5 loitsut 4153. — Suistamo
- Leävä-mato lälleröinen, SKVR VI1 3977. — Juva
- Jouhikyy kanelin poika SKVR XII2 7232. — Sotkamo
- Jo viikon vilussa istu, SKVR VI1 3992. — Iisalmi
- Syöjätär veteen sylki, SKVR VII5 loitsut 4209. — Pielisjärvi
- Kyhjö istu kynnyksellä SKVR XII2 7212. — Pohjois-Pohjanmaa
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
| Tyyppi | Yhteisiä runoja |
|---|---|
| Läävämadon synty | 121 |
| Käärmeen sanat | 4 |
| Miekan tai keihään kuvaus | 2 |
| Nännien ajetuttua | 2 |
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Käärmeen sanat (Snake charm)
- Käärmeen synty (Origin of the snake)
- Sisiliskon sanat (Lizard charm)
- Käärmeen pureman parantaminen eläimestä (Healing a Snakebite on an Animal)
- Karhun pureman parantaminen karjasta (Healing a bear bite on livestock)
- Sisiliskon synty (Origin of the lizard)
- Käärmeen pureman historiola (Snakebite Historiola)
- Kiven vihat (Stone's wrath)
- Sammakon jälki (Frog's mark)
- Rikka silmässä (Charm for a speck in the eye)
- Ampiaisen synty (Origin of the Wasp)
- Sammakon synty (Origin of the Frog)
- Kiven synty (Origin of stone)
- Kaikki muut minua sanovat, vaan ei kaksi kappaletta (All the others scold me, and not just two of them)
- Kipujen synty (Origin of pain)
- Maasta tarttuu (Earth-caught illness charm)
- Ampumahaava (Gunshot wound charm)
- Karjan suojeleminen käärmeeltä (Protecting Cattle from Snakes)
- Maahisen synty (Origin of the earth spirit)
- Käärmeen karkotus (Snake banishing charm)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.