Painajainen
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Nightmare (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Loitsut (Loitsut) › Tautiloitsut |
|---|---|
| Runot | 169 |
| Säkeet | 1 037 |
| Keruupaikat | 85 |
| Kerätty | 1700–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Kaarle Krohn · Herman Brandt · Samuli Paulaharju · M. Nurmio · E. F. Rautell · J. ja Ranni Gummerus · S. Korpela · Juho Kotkanen · J. W. Kotikoski · L. Kaukamaa |
| Laulajat | Amalia Brandt (3) · Kaisa Vilhuinen (3) · Anna Juliaana Heinonen (2) · Anna Pakkanen (2) · Anna Perskari (2) · H. Muuriaisniemi (2) · Kreeta Järvirova (2) · Leena Arola (2) · Maijaliisa Riihelä (2) · Maria Koskinen (2) · Maria Liisa Finni (2) · Serafiia Saari (2); yhteensä 111 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Kuten lapsen itkettäjää, painajaista voidaan pitää sekä itsenäisenä tautina että unettomuuden ja itkun aiheuttajana. Osa painajaisen loitsuista muodostavatkin selkeästi lapsen itkettäjän loitsun rinnakkaisryhmän: molemmat ryhmät ovat heterogeenisia. Toisin kuin itkettäjää, painajaista parannettiin kuitenkin myös aikuisista. Painajainen tulkittiin usein pahansuovan ihmisen lähettämiksi kiroiksi ja toisinaan myös (esim. pahansuovan ihmisen lähettämän) pahan unen näkemiseksi. Etelä-Pohjanmaalla taudin toisintonimiä ovat rahko ja paine. Painajainen voitiin käsittää myös karjan taudiksi.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Laihia (19)
- Pihtipudas (13)
- Juva (6)
- Kivijärvi (5)
- Korpilahti (5)
- Teuva (5)
- Östmark (5)
- Jalasjärvi (4)
- Karvia (4)
- Karstula (3)
- Koivisto (3)
- Paavola (3)
- Vuokkiniemi (3)
- Evijärvi (2)
- Ilmajoki (2)
- Jurva (2)
- Keuruu (2)
- Kolari (2)
- Kortesjärvi (2)
- Kärsämäki (2)
- Liminka (2)
- Marttila (2)
- Merikarvia (2)
- Perho (2)
- Pomarkku (2)
- Pyhäjärvi Ol. (2)
- Reisjärvi (2)
- Sonkajärvi (2)
- Sulkava (2)
- Urjala (2)
- Enontekiö (1)
- Etelä-Pohjanmaa (1)
- Etelä-Savo (1)
- Hailuoto (1)
- Halikko (1)
- Honkajoki (1)
- Jaakkima (1)
- Jokioinen (1)
- Joroinen (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kaavi (1)
- Kalajoki (1)
- Kempele (1)
- Kihniö (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kivennapa (1)
- Kuru (1)
- Kuusamo (1)
- Längelmäki (1)
- Maaninka (1)
- Merimasku (1)
- Multia (1)
- Mäntyharju (1)
- Nakkila (1)
- Noormarkku (1)
- Nordkapp (1)
- Nurmes (1)
- Orivesi (1)
- Piippola (1)
- Pistojärvi (1)
…ja vielä 25 paikkaa
- Pohjois-Pohjanmaa (1)
- Porvoo (1)
- Pulkkila (1)
- Pyhäjoki (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Pyhäntä (1)
- Rantasalmi (1)
- Rantsila (1)
- Rautu (1)
- Sievi (1)
- Siikainen (1)
- Sodankylä (1)
- Suonenjoki (1)
- Sysmä (1)
- Sääksmäki (1)
- Taivassalo (1)
- Turtola (1)
- Tyrnävä (1)
- Töysä (1)
- Veteli (1)
- Viljakkala (1)
- Virrat (1)
- Vuole (1)
- Ylihärmä (1)
- Ylikiiminki (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1700-luku | 1 |
| 1780-luku | 2 |
| 1800-luku | 2 |
| 1810-luku | 1 |
| 1830-luku | 1 |
| 1850-luku | 1 |
| 1870-luku | 2 |
| 1880-luku | 65 |
| 1890-luku | 31 |
| 1900-luku | 15 |
| 1910-luku | 18 |
| 1920-luku | 14 |
| 1930-luku | 16 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Pönkörö on puoni alla, SKVR XI 963. — Laihia
- Mikä on pahin piruista? SKVR IX4 490. — Pihtipudas
- Mitä jauhat? SKVR VI2 4733. — Juva
- "Panin minä painaisen pahtaaseen, SKVR IX4 485. — Kivijärvi
- Mene tuonne, kunne käsken, SKVR IX3 486. — Korpilahti
- Sakarias Kristus, SKVR XI 942. — Teuva
- Säkki alla, säkki piällä, SKVR VII5 Metsäs. 246. — Östmark
- Tuu mun kans einehellen, SKVR XI 946. — Jalasjärvi
- Pois painop_painamasta, SKVR X2 3920. — Karvia
- mää pois kotiis, mitä sinä minun lastani itketät! SKVR IX4 367. — Karstula
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
| Tyyppi | Yhteisiä runoja |
|---|---|
| Painajaisen synty | 3 |
| Painajainen lehmässä ja hevosessa | 3 |
| Lapsen itkettäjä | 2 |
| Kierosilmäisyys ja päätauti | 2 |
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Karkotussanoja (Banishment charms)
- Maate mennessä (Going to bed)
- Lapsen itkettäjä (Child crying charm)
- Painajainen lehmässä ja hevosessa (Nightmare Charm for Cattle and Horses)
- Kalmasta tarttuu (Ailment caught from the grave)
- Kirot (Curses)
- Vainajat, kalma, kirkonväki (The dead, death, and churchyard spirits)
- Lapsen päästäminen kiroista (Freeing a Child from Curses)
- Maanhaltian lepytys (Appeasing the earth spirit)
- Erilaisia parannusloitsuja (Various healing charms)
- Varautuminen vieraita vastaan (Protection against strangers)
- Rikkeistä päästetään (Freeing from hexed illness)
- Hammastauti (Toothache charm)
- Kipusanoja (Pain charms)
- Kylvetyssanoja (Sauna bathing charms)
- Kalman nostatus (Raising from the realm of death)
- Kohtauksen historiola (Seizure historiola)
- Maan tervehtiminen (Greeting the earth)
- Pilauksesta päästetään (Freed from spoiling)
- Rutto (Plague)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.