Ihmetupa
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: House of wonders (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Sekalaisia runoja (Sekalaisia runoja) |
|---|---|
| Runot | 184 |
| Säkeet | 5 721 |
| Keruupaikat | 102 |
| Kerätty | 1760–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Kaarle Krohn · D. E. D. Europaeus · Elias Lönnrot · A. E. Ahlqvist · Vihtori Alava · A. D. Neovius · Perä-Pohjolan ja Lapin Kotiseutuyhdistys · Fanny M. Pajula · K. A. Gottlund · Hj. Basilier |
| Laulajat | Larin Paraske (5) · Erkki Hyvönen (2) · Erland Tähti (2); yhteensä 84 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Ihmetuvan aihelmaksi on tässä ymmärretty säesarjat, joissa kuvataan tuvan tavanomaisesta poikkeavia aineksia: oviseinät osmanluusta, karsina kalevanluusta, sivuseinä sirkun luusta, laki lahnan suomuksista jne.
Aihe on kiinnittynyt myös häärunostoon juhlatuvan (Häätupa, I-II, III) ja kehtolauluun (Tuuti lasta Tuonelaan, Länsi-Suomi) haudan kuvaukseksi. Tähän on poimittu muut vaihtelevissa yhteyksissä esiintyvät: esim. Pakeneva- ketjurunossa, lyyris-eeppisissä runoissa (esim. Kullan kutsut), eläinloruissa (esim. >Hiiren häät), loitsuissa (esim. >Löylyn sanat, Polvenhaava, Hämähäkin sanat, >Karhun vakat) ja pitolauluissa (Tanssituvan pyyntö, Tapanin virsi).
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Lempaala (8)
- Alatornio (7)
- Ilomantsi (7)
- Suojärvi (5)
- Vuole (5)
- Kivijärvi (4)
- Kymi (4)
- Hirvensalmi (3)
- Hyrynsalmi (3)
- Ikaalinen (3)
- Korpiselkä (3)
- Mäntyharju (3)
- Narvusi (3)
- Nurmes (3)
- Pyhäjärvi Vpl. (3)
- Rautu (3)
- Sakkola (3)
- Soikkola (3)
- Artjärvi (2)
- Eno (2)
- Etelä-Savo (2)
- Hietamäki (2)
- Iitti (2)
- Juva (2)
- Kirvu (2)
- Korpilahti (2)
- Kuusamo (2)
- Lapinjärvi (2)
- Lappajärvi (2)
- Liperi (2)
- Luhanka (2)
- Moloskovitsa (2)
- Parikkala (2)
- Rovaniemi (2)
- Soanlahti (2)
- Sulkava (2)
- Säkkijärvi (2)
- Toksova (2)
- Uskela (2)
- Uusikirkko Tl. (2)
- Veteli (2)
- Virolahti (2)
- Angelniemi (1)
- Anjala (1)
- Etelä-Karjala (1)
- Evijärvi (1)
- Hailuoto (1)
- Haukivuori (1)
- Heinjoki (1)
- Häme (1)
- Iisalmi (1)
- Ilmajoki (1)
- Jurva (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kaavi (1)
- Kattila (1)
- Kesälahti (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kiiminki (1)
- Kitee (1)
…ja vielä 42 paikkaa
- Koivisto (1)
- Kontokki (1)
- Kuhmo (1)
- Kupanitsa (1)
- Kärsämäki (1)
- Laihia (1)
- Lapinlahti (1)
- Lavansaari (1)
- Mynämäki (1)
- Nilsiä (1)
- Paattinen (1)
- Paltamo (1)
- Parkano (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pihtipudas (1)
- Piippola (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1)
- Porvoo mlk (1)
- Puumala (1)
- Pyhäjoki (1)
- Pyhämaa (1)
- Rantasalmi (1)
- Rautalampi (1)
- Reisjärvi (1)
- Revonlahti (1)
- Rukajärvi (1)
- Savitaipale (1)
- Skuoritsa (1)
- Sodankylä (1)
- Sortavala (1)
- Sotkamo (1)
- Säämäjärvi (1)
- Teuva (1)
- Tohmajärvi (1)
- Tuutari (1)
- Tyrvää (1)
- Uhtua (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
- Venjoki (1)
- Viipuri mlk (1)
- Viitasaari (1)
- Ylihärmä (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1760-luku | 1 |
| 1780-luku | 3 |
| 1800-luku | 1 |
| 1810-luku | 3 |
| 1820-luku | 2 |
| 1830-luku | 7 |
| 1840-luku | 17 |
| 1850-luku | 21 |
| 1860-luku | 1 |
| 1870-luku | 2 |
| 1880-luku | 48 |
| 1890-luku | 27 |
| 1900-luku | 10 |
| 1910-luku | 25 |
| 1920-luku | 7 |
| 1930-luku | 9 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Tuli vello vierahiksi SKVR V1 53 a. — Lempaala
- Taivaassa oli kultainen portti, SKVR XII1 233. — Alatornio
- Raato Pekka piennä huuhan, SKVR VII1 838. — Ilomantsi
- Neitšyt Moaria emoni, SKVR VII1 126. — Suojärvi
- Ivana Kojoisen poika, SKVR V1 274. — Vuole
- Venäläinen verikoira SKVR IX2 288. — Kivijärvi
- Missä voi? kissa söi. SKVR XIV 1553. — Kymi
- Venäläinen, vainolainen, SKVR VI1 2095. — Hirvensalmi
- Itse vanha Väinämöinen SKVR XII1 47. — Hyrynsalmi
- Minä laulan Tapanin tähän taloon. SKVR X1 211. — Ikaalinen
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Tuuti lasta Tuonelaan (Rock the child to Tuonela)
- Ihmemaa (Wonderland)
- Iso härkä (The great ox)
- Sulhanen tervehtii morsiamen kotia (Groom Greets the Bride's Home)
- Juvalle meno (Journey to Juva)
- Hämeen ihmeet (Wonders of Häme)
- Pakeneva (The fleeing one)
- Emäntäni - tee mulle kakkarainen (Mistress of the house, make me a little cake)
- Isäntä hirressä, emäntä orressa (Master on the gallows, mistress on the roost)
- Kurki kyntämässä (Crane Plowing)
- Häätupa (Wedding Hall)
- Lintujen käräjät (The birds' court)
- Vävyn virsi (Bridegroom's Song)
- Onko käynyt käki tuvassa (Has the cuckoo visited the cottage)
- Onko lankoin sillat lakeat vai onko sian tongelmia (Are the in-laws' floors smooth or pig-rooted?)
- Ajoin Kunnolan kujaan (I Rode into Kunnola's Lane)
- En tohi kotiin korven kukkasitta (I Dare Not Return Without Forest Flowers)
- Hämähäkin sanat (Spider charm)
- Tapanin virsi (St. Stephen's Day Song)
- Ihmehevonen (The wonder horse)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.