Kukon ja kanan saunamatka
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Rooster and hen's sauna trip (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lastenrunot (Lastenrunot) › Ketjurunot |
|---|---|
| Runot | 239 |
| Säkeet | 10 575 |
| Keruupaikat | 116 |
| Kerätty | 1850–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Esko Aaltonen · Aukusti Salo · Eemeli Vihervaara · Halikon Toijalan kansakoulu · Vilho Saariluoma · Moision kansakoulu · Eemil Saarimaa · Reino Ollila · Jenny Maria Tallgren · Laina Hänninen |
| Laulajat | Edvard Laine (2) · Liatta (Lietsa) (2); yhteensä 147 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Satutyyppi: ATU 2021 The Rooster and the Hen (mahdollinen yhteys kielimallin arvion mukaan)
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Ketjuruno on hyvin samanlainen kaikilla alueilla sekä rakenteeltaan että sisällöltään. Yleisimmin runon alussa perustellaan vedenhakutarve: Kukko ja kana menevät saunaan eikä ole vettä. Vettä tarvitaan myös janoon (VIII) tai siksi, että kukko oli tukehtua, kun luu meni kurkkuun (X,1 2426). Joskus puuttuu vihta (XIV 1521). Kukko tai kana lähtee hakemaan vettä. Seuraa pyyntö- ja kielto- sekä anto- ja saantiketju, ks. myös Pakeneva. Kukko tai kana tuo vettä, mutta toinen on kuollut tai pyörtynyt. Voi päättyä myös onnellisesti: päästään kylpemään, pyörtynyt virkoaa tms.
Esimerkki tyypillisestä toisinnosta (VI2 6961): Kana mäni saunaan: Hyvä sauna, kaunis sauna, Anna mulle löylyä. En anna en anna ennenkuin tuot mulle vettä. Pyyntö ja kielto-, anto ja saanti -ketju: kaivolle ämpäri, trenkille rihmat, neitsyelle kengät, suutarille harjaksia, sialle mäskiä, prykärille jyviä, pellolle lantaa, tunkiolle hakoja, metsälle kirves, sepälle rautaa, Ruotsi hänelle rautaa anto. Ketju purkautuu: Kaivo hänelle vettä anto. Veden hän saunaan vei. Sauna hänelle löylyn anto. Siit kana meni kylpömään ja kuoli kiukaalle.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Hattula (11)
- Loppi (11)
- Tammela (8)
- Uskela (8)
- Hausjärvi (6)
- Pöytyä (6)
- Vihti (6)
- Asikkala (5)
- Jokioinen (5)
- Lempäälä (5)
- Nurmijärvi (5)
- Halikko (4)
- Hauho (4)
- Koski Hl (4)
- Laitila (4)
- Tuusula (4)
- Tyrvää (4)
- Askainen (3)
- Huittinen (3)
- Hämeenkyrö (3)
- Janakkala (3)
- Kokemäki (3)
- Nousiainen (3)
- Perniö (3)
- Pori (3)
- Renko (3)
- Salo (3)
- Sammatti (3)
- Vahto (3)
- Alastaro (2)
- Kuusjoki (2)
- Kylmäkoski (2)
- Laihia (2)
- Längelmäki (2)
- Merimasku (2)
- Mynämäki (2)
- Mäntsälä (2)
- Noormarkku (2)
- Pusula (2)
- Ruovesi (2)
- Sippola (2)
- Taivassalo (2)
- Tampere (2)
- Ylihärmä (2)
- Yläne (2)
- Anjala (1)
- Eräjärvi (1)
- Etelä-Karjala (1)
- Eurajoki (1)
- Harjavalta (1)
- Hollola (1)
- Honkajoki (1)
- Humppila (1)
- Hämeenlinna (1)
- Iitti (1)
- Ilmajoki (1)
- Inkoo (1)
- Joroinen (1)
- Jämsä (1)
- Kalvola (1)
…ja vielä 56 paikkaa
- Kankaanpää (1)
- Karjala Tl. (1)
- Karuna (1)
- Kauhava (1)
- Kiikka (1)
- Korpilahti (1)
- Korpiselkä (1)
- Kullaa (1)
- Kuorevesi (1)
- Kurikka (1)
- Kustavi (1)
- Lammi (1)
- Lavia (1)
- Lemi (1)
- Lohja (1)
- Lokalahti (1)
- Luvia (1)
- Maaria (1)
- Merikarvia (1)
- Mouhijärvi (1)
- Muurla (1)
- Myrskylä (1)
- Nakkila (1)
- Nilsiä (1)
- Oripää (1)
- Orivesi (1)
- Paattinen (1)
- Paimio (1)
- Parkano (1)
- Pukkila (1)
- Punkalaidun (1)
- Pyhämaa (1)
- Pyhäranta (1)
- Rauma (1)
- Rautu (1)
- Ristiina (1)
- Rymättylä (1)
- Sahalahti (1)
- Sauvo (1)
- Siikainen (1)
- Simo (1)
- Sääksmäki (1)
- Teuva (1)
- Tottijärvi (1)
- Turku (1)
- Tyrväntö (1)
- Urjala (1)
- Uusikirkko Tl. (1)
- Valkeasaari (1)
- Vanaja (1)
- Vehmaa (1)
- Vesilahti (1)
- Viipuri mlk (1)
- Virrat (1)
- Ylöjärvi (1)
- Ypäjä (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1850-luku | 5 |
| 1880-luku | 16 |
| 1890-luku | 26 |
| 1900-luku | 28 |
| 1910-luku | 136 |
| 1920-luku | 12 |
| 1930-luku | 16 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Kuks kukko kylpöön! SKVR IX1 2214. — Hattula
- Kuts kukko kylpömään, SKVR IX1 2233. — Loppi
- Kuts kukko kylpömään SKVR IX1 2199. — Tammela
- Kana pyysi piialta vettä. SKVR VIII 3311. — Uskela
- Kukko meni kylpömään, SKVR IX1 2244. — Hausjärvi
- Kukko ja kana meni vihtomaan, SKVR VIII 3326. — Pöytyä
- Kuts kukko kylpömään, SKVR XIV 1522. — Vihti
- Kukko meni kylpömään, SKVR IX1 2259. — Asikkala
- "Kukko ja kana meni kylpömään, SKVR IX1 2194. — Jokioinen
- Kana ja kukko meni saunaan SKVR X1 1449. — Lempäälä
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Samuli (Samel, Samppu) (Samuli (Samel, Samppu) — a man's name (Samuel))
- Pakeneva (The fleeing one)
- Pukin paimentaminen (Herding the billy goat)
- Tuu, tuu, tupakkirulla (Tuu, tuu, tobacco roll (lullaby))
- Suutari, tee minulle kengät - menen naimaan (Shoemaker, make me shoes — I'm off to marry)
- Kurki kyntämässä (Crane Plowing)
- Mikä kirkko? - Ryssän kirkko. (What Church? — The Russian's Church)
- Kukko hyppäsi saunan lauteelle (Rooster Jumped on the Sauna Bench)
- Isäntä hirressä, emäntä orressa (Master on the gallows, mistress on the roost)
- Hämeen ihmeet (Wonders of Häme)
- Anopin kylvettäminen (Bathing the mother-in-law)
- Suutari ja räätäli (The cobbler and the tailor)
- Lapsen maitohampaan lähtiessä (When the child loses a milk tooth)
- Eläinten pidot (Animals' feast)
- Ihmemaa (Wonderland)
- Ihmetupa (House of wonders)
- Kuts läks karja (The dog went with the herd)ERABin tyyppi
- Kuts karja (The dog goes herding)ERABin tyyppi
- Koer läheb karja (The Dog Goes to Herd)ERABin tyyppi
- Meijän kylä oli sievä (Our Village Was Pretty)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.