Kuoharin sanat
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Gelder's charm (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Loitsut (Loitsut) › Karjan taudit |
|---|---|
| Runot | 180 |
| Säkeet | 2 829 |
| Keruupaikat | 97 |
| Kerätty | 1700–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Kaarle Krohn · Samuli Paulaharju · Toivo Kaukoranta · Elias Lönnrot · A. I. Arwidsson · Christfrid Ganander · K. A. Gottlund · Heikki Meriläinen · D. E. D. Europaeus · K. Ekberg |
| Laulajat | Aleksanteri Ahlgrén (3) · Anna Liisa Remunen (2) · Juhana Heikki Repo (2) · Loviisa Suuronen (2) · Mikko Jauhiainen (2) · Nikolai Lindfors (2) · Pekka Makkonen (2) · Varpulan majatalon isäntä (2); yhteensä 100 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 9. runo, säkeet 347–352; 15. runo, säkeet 337–372; 15. runo, säkeet 393–486
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Hevosta (joskus myös sonnia - I, IX) kuohitessa luettiin kuoharin sanat. Tyypillisiä aineksia ovat puukon kuvaus ("Puukko pilvistä putosi... jolla mulkkuja mutelen"), verensulkusanat, suonten sanat, erilaiset parannus-ja tietäjän sanat (avunpyynnöt, kipusanat, tulen sanat, voiteen sanat), raudan sanat sekä kateen sanat. Kuohari voi myös pyytää haltioilta lupaa ja maata toimilleen sekä nimetä itsensä ja kuohittavan ("Ruuna nimes"). Kirjallisperäisenä kehystyksenä esiintyy runo Väinämöisen veljenpoika (I, VI, IX, XII). Myös yhteyksiä seksuaalirunouteen on (X, XI). Kuoharin sanat ovat tyypillisesti lyhyitä, yksinomaan puukko-aihelmasta tai verensulkusanoista koostuvia loitsuja mutta toisinaan hyvinkin pitkiä moniaineksisia ketjuja, joissa tematisoidaan useita kuohittavaa eläintä uhkaavia vaaroja.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Saarijärvi (8)
- Pohjois-Pohjanmaa (5)
- Iisalmi (4)
- Karstula (4)
- Konginkangas (4)
- Kuusamo (4)
- Puolanka (4)
- Suonenjoki (4)
- Vuokkiniemi (4)
- Eräjärvi (3)
- Etelä-Savo (3)
- Heinävesi (3)
- Joroinen (3)
- Kainuu (3)
- Kangasniemi (3)
- Karttula (3)
- Kesälahti (3)
- Kontokki (3)
- Maaninka (3)
- Mäntyharju (3)
- Nurmes (3)
- Pielisjärvi (3)
- Pihtipudas (3)
- Pohjois-Savo (3)
- Etelä-Karjala (2)
- Heinola mlk (2)
- Kaavi (2)
- Kirvu (2)
- Kittilä (2)
- Kivijärvi (2)
- Kolari (2)
- Korpilahti (2)
- Kuhmo (2)
- Lemi (2)
- Leppävirta (2)
- Pieksämäki (2)
- Pohjois-Karjala (2)
- Puumala (2)
- Reisjärvi (2)
- Sahalahti (2)
- Savonlinna (2)
- Sonkajärvi (2)
- Suojärvi (2)
- Anjala (1)
- Haapavesi (1)
- Hartola (1)
- Ilomantsi (1)
- Impilahti (1)
- Inkoo (1)
- Juuka (1)
- Juva (1)
- Jyväskylä mlk (1)
- Karunki (1)
- Keitele (1)
- Kerimäki (1)
- Keuruu (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kontiolahti (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Kuopio (1)
…ja vielä 37 paikkaa
- Kyyjärvi (1)
- Lappee (1)
- Laukaa (1)
- Lestijärvi (1)
- Liperi (1)
- Längelmäki (1)
- Muhos (1)
- Muuruvesi (1)
- Njebelitsa (1)
- Orimattila (1)
- Parikkala (1)
- Perho (1)
- Pistojärvi (1)
- Pudasjärvi (1)
- Pulkkila (1)
- Pyhäntä (1)
- Rantasalmi (1)
- Rautalampi (1)
- Rautu (1)
- Ristiina (1)
- Simo (1)
- Sodankylä (1)
- Somerniemi (1)
- Sotkamo (1)
- Sysmä (1)
- Säyneinen (1)
- Sääksmäki (1)
- Taivalkoski (1)
- Toholampi (1)
- Toksova (1)
- Uhtua (1)
- Vehkalahti (1)
- Vieremä (1)
- Viitasaari (1)
- Virtasalmi (1)
- Vittanki (1)
- Ylikiiminki (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1700-luku | 1 |
| 1780-luku | 7 |
| 1800-luku | 1 |
| 1810-luku | 9 |
| 1820-luku | 6 |
| 1830-luku | 12 |
| 1840-luku | 7 |
| 1850-luku | 4 |
| 1860-luku | 2 |
| 1870-luku | 1 |
| 1880-luku | 36 |
| 1890-luku | 19 |
| 1900-luku | 11 |
| 1910-luku | 26 |
| 1920-luku | 14 |
| 1930-luku | 24 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Väinämöisen veljenpoika SKVR IX4 1211. — Saarijärvi
- Etelätär Neiti nuori, SKVR XII2 7443. — Pohjois-Pohjanmaa
- En koske omin käsin, SKVR VI2 5307. — Iisalmi
- "Puukko pilvistä putosi SKVR IX4 1219. — Karstula
- Puukko pilvistä putosi, SKVR IX4 1207. — Konginkangas
- Elä, poika, potki polviasi, SKVR XII2 7471. — Kuusamo
- Otan orriin tallista, SKVR XII2 7460. — Puolanka
- Seiso verj niinkun seinä, SKVR VI2 5292. — Suonenjoki
- Minä lujaxi lupoan, SKVR I4 1713. — Vuokkiniemi
- Seiso veri niinkuin seinä, SKVR X2 4076. — Eräjärvi
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Verensulku (Blood stopping charm)
- Raudan sanat (Iron charm)
- Vitsari ja Kööpeli (Vitsari and Kööpeli)
- Sikoja salvettaessa (When Castrating the Pigs)
- Päästä piru pinteestä (Free the devil from his predicament)
- Raudan synty (Origin of iron)
- Tulen sanat (Fire charm)
- Lapsia pelotellaan (Frightening Children)
- Eläimen verensulkusanat (Blood-stopping charm for animals)
- Kateen sanat (Envy incantation)
- Polvenhaava (Knee wound)
- Raudan lumous (Iron enchantment)
- Tuolta tulevat kuoharit (Here Come the Gelders)
- Nenän vuodossa (Nosebleed Charm)
- Lehmän potkimisen estäminen lypsettäessä (Preventing the Cow from Kicking While Milking)
- Valtuutus (Words of Authority)
- Melkein on meressä vettä (There's Plenty of Water in the Sea)
- Elättiketun kadehtijaa vastaan (Against the Envier of the Pet Fox)
- Vuoresta veden synty (Origin of Water from the Mountain)
- Tulen synty (Origin of fire)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.