Nari
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Creaking-wrist charm (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Loitsut (Loitsut) › Tautiloitsut |
|---|---|
| Runot | 273 |
| Säkeet | 749 |
| Keruupaikat | 114 |
| Kerätty | 1850–1930-luvuilla |
| Kerääjät | L. Kaukamaa · Niilo Kallio · Eemeli Vihervaara · Martti Mattila · V. J. Kallio · Vilho Saariluoma · Aukusti Salo · T. Pohjankanervo · Mimmi Hakalehto · K. V. Pettersson |
| Laulajat | Karoliina Hjerppe (4) · Efraim Nummelin (2) · Esaias Itävaara (2) · Freedriika Fimperi (2) · Gustava Gustafsson (2) · Gustava Pavén (2) · Johan Fredrik Enkel (2) · Juho Pukkila (2) · Karoliina Rekola (2) · Klaara Johansson (2) · Kustaa Ranta (2) · Sofia Mikkola (2) · T. V. Iitu (2); yhteensä 173 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Narin (nurrin, narun, närin, narrin), ranteen kipeytymistä ja nivelten narinaa aiheuttavan taudin loitsu on tyypillisesti kaikilla alueilla samanlainen. Lyhyt dialogiloitsu noudattaa kaavaa "Mitä hakkaat? - Naria hakkaan". Naria hakataan, poltetaan, tapetaan, nostetaan, salvetaan jne. Mahdollisia lisiä ovat narille suunnatut kehotuksen poistua (koska kartano palaa). Loitsu voi olla myös lyhyt kuvaus tiellä juoksevasta narista.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Karvia (15)
- Kankaanpää (10)
- Kokemäki (8)
- Somero (7)
- Mouhijärvi (6)
- Vihti (6)
- Viljakkala (6)
- Isojoki (5)
- Kuru (5)
- Noormarkku (5)
- Perniö (5)
- Saarijärvi (5)
- Askainen (4)
- Eurajoki (4)
- Kauvatsa (4)
- Koivisto (4)
- Pihtipudas (4)
- Pori (4)
- Uskela (4)
- Uusikirkko Vpl. (4)
- Halikko (3)
- Korpilahti (3)
- Kärkölä (3)
- Laihia (3)
- Loppi (3)
- Piikkiö (3)
- Pyhäranta (3)
- Ruovesi (3)
- Virrat (3)
- Yläne (3)
- Alastaro (2)
- Angelniemi (2)
- Askola (2)
- Hankasalmi (2)
- Hattula (2)
- Hauho (2)
- Helsinki (2)
- Honkajoki (2)
- Hämeenkyrö (2)
- Hämeenlinna (2)
- Ikaalinen (2)
- Ilmajoki (2)
- Kalvola (2)
- Keuruu (2)
- Kuhmoinen (2)
- Kuorevesi (2)
- Lapinjärvi (2)
- Lehtimäki (2)
- Lieto (2)
- Längelmäki (2)
- Merikarvia (2)
- Merimasku (2)
- Muurla (2)
- Narvusi (2)
- Paimio (2)
- Parkano (2)
- Perho (2)
- Pertteli (2)
- Pusula (2)
- Rautalampi (2)
…ja vielä 54 paikkaa
- Salo (2)
- Sammatti (2)
- Siikainen (2)
- Soini (2)
- Somerniemi (2)
- Sääksmäki (2)
- Tammela (2)
- Teuva (2)
- Tottijärvi (2)
- Tyrvää (2)
- Uusikirkko Tl. (2)
- Velkua (2)
- Veteli (2)
- Ylöjärvi (2)
- Halsua (1)
- Harjavalta (1)
- Heinola (1)
- Huittinen (1)
- Iitti (1)
- Isokyrö (1)
- Jalasjärvi (1)
- Jokioinen (1)
- Joutsa (1)
- Jyväskylä (1)
- Jämijärvi (1)
- Kauhava (1)
- Kaustinen (1)
- Kiikala (1)
- Kiikka (1)
- Kiukainen (1)
- Kivennapa (1)
- Konginkangas (1)
- Koski Hl (1)
- Kustavi (1)
- Laitila (1)
- Lammi (1)
- Lappee (1)
- Maaria (1)
- Marttila (1)
- Moloskovitsa (1)
- Mynämäki (1)
- Nakkila (1)
- Nastola (1)
- Orimattila (1)
- Oripää (1)
- Pielavesi (1)
- Pihlajavesi (1)
- Pyhäjärvi Ul (1)
- Renko (1)
- Suomusjärvi (1)
- Teisko (1)
- Tuulos (1)
- Vesanto (1)
- Vuoksenranta (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1850-luku | 1 |
| 1870-luku | 1 |
| 1880-luku | 28 |
| 1890-luku | 31 |
| 1900-luku | 41 |
| 1910-luku | 102 |
| 1920-luku | 16 |
| 1930-luku | 53 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Menep_poih nari, SKVR X2 3547. — Karvia
- "Narin kerä, SKVR X2 3532. — Kankaanpää
- "Mitäs nostat?" SKVR X2 3510. — Kokemäki
- Poltan poltan SKVR IX3 337. — Somero
- "Mitäs hakkaat?" SKVR X2 3524. — Mouhijärvi
- "Hakkaan, hakkaan. SKVR XIV 2363. — Vihti
- Nari juoksee pitkin tietä SKVR X2 3544. — Viljakkala
- Mitäs hakkaat? SKVR XI 895. — Isojoki
- Mitäs poltat? SKVR X2 3569. — Kuru
- Mitä suljet? Narria SKVR X2 3495. — Noormarkku
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
| Tyyppi | Yhteisiä runoja |
|---|---|
| Niukahduksen historiola | 2 |
| Niukahdus | 2 |
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Näärännäppy (Eye stye charm)
- Hakkaan hakkaan. Millä mä hakkaan? (I chop, I chop—what do I chop with?)
- Harakka istui aidalla - luki niitä näitä - viisitoista kymmentä (Magpie on the fence counting)
- Paise (Boil charm)
- Kipusanoja (Pain charms)
- Painajainen (Nightmare)
- Karjan suojeleminen noidilta (Protecting cattle from witches)
- Hammastauti (Toothache charm)
- Syylä (Wart charm)
- Verensulku (Blood stopping charm)
- Raudan synty (Origin of iron)
- Leini lehmän utareissa (Leini in the cow's udders)
- Paran omistajan rankaiseminen (Punishing the para spirit's owner)
- Pillintekijän toivotus (Pipe Maker's Blessing)
- Tontuille (For the household sprites)
- Kierto- eli punatauti (Gripes or Dysentery)
- Riihitonttu (Threshing barn spirit)
- Rupi (Scab healing charm)
- Sulane puid raiumas (Farmhand chopping wood)ERABin tyyppi
- Pandi paju raiuma (Sent to Chop Willows)ERABin tyyppi
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.