Rikka silmässä
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Charm for a speck in the eye (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Loitsut (Loitsut) › Tautiloitsut |
|---|---|
| Runot | 391 |
| Säkeet | 3 884 |
| Keruupaikat | 119 |
| Kerätty | 1780–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Kaarle Krohn · Väinö Kaukonen · K. A. Gottlund · Samuli Paulaharju · Antti Rytkönen · Väinö Salminen · Ahti Rytkönen · P. Ollilainen · Heikki Meriläinen · M. Nurmio |
| Laulajat | Antti Hartikainen (3) · Juhana Pöyhönen (3) · Juho Urpilainen (3); yhteensä 276 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Siikasen, silmään (joskus kurkkuun) tarttuvan rikan tai vihneen loitsujen tyypilliset ainekset ovat puhuttelut, syntyaihelmat ja karkotussanat. Siikasta puhutellaan pihan ja pellon rikaksi. Siikaselle tyypillisiin karkotussanoihin kuuluvat aihelmat Edessäsi salo synkkä, takanasi lieto meri sekä Kuu on noussut, päivä noussut, sinä vielä nousematta. Rikan irtoamista saatetaan vauhdittaa tyypillisesti synnytyskipujen loitsuissa esiintyvillä liukastussanoilla (Nouda kiiskeltä kinoa, mateelta nuljaskaa). Useilla alueilla esiintyy varsinaisten Siikasen sanojen lisäksi myös muunlaisia lyhyitä loitsuja, joilla on poistettu rikkoja silmästä - esimerkkinä aihelma Sika/Susi meni silmään, tule karhu nostamaan (II, III, XIII).
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Sonkajärvi (17)
- Nurmes (14)
- Pihtipudas (14)
- Kaavi (13)
- Kivijärvi (13)
- Sotkamo (12)
- Varpaisjärvi (12)
- Pielisjärvi (11)
- Rautavaara (11)
- Karstula (10)
- Kontiolahti (10)
- Saarijärvi (9)
- Kestilä (8)
- Nilsiä (8)
- Kiuruvesi (7)
- Ilomantsi (6)
- Juuka (6)
- Juva (6)
- Reisjärvi (6)
- Iisalmi (5)
- Joroinen (5)
- Paavola (5)
- Pielavesi (5)
- Pyhäjärvi Ol. (5)
- Pyhäntä (5)
- Tuupovaara (5)
- Viitasaari (5)
- Eno (4)
- Kiihtelysvaara (4)
- Kuhmo (4)
- Liperi (4)
- Paltamo (4)
- Rantasalmi (4)
- Tohmajärvi (4)
- Valtimo (4)
- Vuokkiniemi (4)
- Östmark (4)
- Brandval (3)
- Haapavesi (3)
- Heinävesi (3)
- Karttula (3)
- Kontokki (3)
- Kuusjärvi (3)
- Nyskoga (3)
- Pohjois-Pohjanmaa (3)
- Polvijärvi (3)
- Etelä-Karjala (2)
- Hankasalmi (2)
- Kiiminki (2)
- Kittilä (2)
- Kärsämäki (2)
- Leppävirta (2)
- Maaninka (2)
- Multia (2)
- Narvusi (2)
- Pieksämäki (2)
- Piippola (2)
- Rautalampi (2)
- Suonenjoki (2)
- Säyneinen (2)
…ja vielä 59 paikkaa
- Tolmačču (2)
- Tuusniemi (2)
- Uusikirkko Vpl. (2)
- Etelä-Savo (1)
- Fryksände (1)
- Grue Finnskog (1)
- Haukipudas (1)
- Helsinki (1)
- Häme (1)
- Ii (1)
- Impilahti (1)
- Jyväskylä (1)
- Kainuu (1)
- Kangasniemi (1)
- Keitele (1)
- Kerimäki (1)
- Kesälahti (1)
- Kiestinki (1)
- Kivennapa (1)
- Konginkangas (1)
- Koprina (1)
- Kuopio (1)
- Kuopio mlk (1)
- Lapinlahti (1)
- Lekvattnet (1)
- Lestijärvi (1)
- Liminka (1)
- Metsäpirtti (1)
- Metsäsuomalaisten alue (1)
- Mikkeli mlk (1)
- Nivala (1)
- Orimattila (1)
- Oulu (1)
- Parkano (1)
- Perho (1)
- Pohjois-Karjala (1)
- Pohjois-Savo (1)
- Porvoo mlk (1)
- Pudasjärvi (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Räisälä (1)
- Rääkkylä (1)
- Sievi (1)
- Soanlahti (1)
- Suistamo (1)
- Säfsnäs (1)
- Säkkijärvi (1)
- Säräisniemi (1)
- Södra Finnskoga (1)
- Tammela (1)
- Tervo (1)
- Teuva (1)
- Tyrnävä (1)
- Täräntö (1)
- Uhtua (1)
- Utajärvi (1)
- Viipuri (1)
- Virrat (1)
- Virtasalmi (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1780-luku | 1 |
| 1800-luku | 2 |
| 1810-luku | 8 |
| 1820-luku | 7 |
| 1830-luku | 8 |
| 1840-luku | 4 |
| 1850-luku | 9 |
| 1870-luku | 4 |
| 1880-luku | 171 |
| 1890-luku | 65 |
| 1900-luku | 21 |
| 1910-luku | 34 |
| 1920-luku | 11 |
| 1930-luku | 45 |
| vuotta ei merkitty | 1 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Siikanen (sinun nimesi, SKVR VI1 3680. — Sonkajärvi
- Siikanen, sileä poika, SKVR VII3 loitsut 578. — Nurmes
- Siikanen sinun nimesi, SKVR IX4 978. — Pihtipudas
- Siikanen sinun nimes, SKVR VII3 loitsut 524. — Kaavi
- Siikanen sinun nimesi, SKVR IX4 960. — Kivijärvi
- Siikanen sinun nimesi, SKVR XII1 4443. — Sotkamo
- Siikanen sinun nimesi, SKVR VI1 3655. — Varpaisjärvi
- Pyhä rikka, pellon rikka, SKVR VII3 loitsut 592. — Pielisjärvi
- Siikanen sinun nimesi, SKVR VII3 loitsut 564. — Rautavaara
- Piika mäni riistä ripsumaan, SKVR IX4 950. — Karstula
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
| Tyyppi | Yhteisiä runoja |
|---|---|
| Siikasen synty | 97 |
| Kolme on koskea kovoa | 2 |
| Viljan synty | 2 |
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Taikinan kohotus (Dough-Rising Charm)
- Puun sanat (Tree charm)
- Kiven vihat (Stone's wrath)
- Kärpän synty (Origin of the stoat)
- Läävämato (Barn worm charm)
- Sammakon synty (Origin of the Frog)
- Tikku sormesta (Splinter from the finger)
- Läävämadon synty (Origin of the Barn Worm)
- Synnytys (Childbirth charm)
- Sammakon jälki (Frog's mark)
- Kärpän pureman parantaminen lehmästä (Healing a cow from a stoat bite)
- Hammastauti (Toothache charm)
- Karjan päästäminen metsänpeitosta (Freeing cattle from the forest's cover)
- Valtuutus (Words of Authority)
- Pistos (Stabbing pain charm)
- Raudan synty (Origin of iron)
- Rupi (Scab healing charm)
- Kehrätkäämme silkkilankaa (Let us spin silk thread)
- Vasikan nimeäminen (Naming the calf)
- Oluen valmistus (Beer brewing)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.