Kiven vihat
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Stone's wrath (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Loitsut (Loitsut) › Tautiloitsut |
|---|---|
| Runot | 266 |
| Säkeet | 2 092 |
| Keruupaikat | 115 |
| Kerätty | 1780–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Kaarle Krohn · Väinö Salminen · Samuli Paulaharju · Heikki Meriläinen · Elias Lönnrot · Zacharias Topelius · D. E. D. Europaeus · K. A. Gottlund · Christfrid Ganander · E. F. Rautell |
| Laulajat | Antti Arfman (2) · Jaakko Mytty (2) · Kaisa Liisa Lappalainen (2) · Mari Lötjönen (2) · Matti Juvonen (2) · Tahvo Räty (2); yhteensä 184 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Kiven loukkaamaan tai vihoihin luetut loitsut ovat suhteellisen lyhyitä. Keskeinen elementti on kiven alkuperään viittaava puhuttelu, esim. "kivi kimmon, kammon poika, maan muna, pellon kakkara, Syöjättären sydänkäpynen, Maamottaren maksanpala". Kiveä voidaan myös pyytää viemään vihansa. Kipusanoissa esiintyvä kivi, johon kivut työnnetään, on myös tyypillinen. Etenkin Metsäsuomen ja Hämeen loitsuissa esiintyy usein myös ajatus kiven avaimista, joiden avulla loitsija pääsee käsiksi loitsiessa tarvittavaan tietoon.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Sotkamo (9)
- Kivijärvi (8)
- Iisalmi (7)
- Ilomantsi (7)
- Pohjois-Pohjanmaa (7)
- Kaavi (6)
- Sonkajärvi (6)
- Vuokkiniemi (6)
- Karstula (5)
- Kiihtelysvaara (5)
- Kontokki (5)
- Suojärvi (5)
- Juuka (4)
- Kitee (4)
- Kuusamo (4)
- Pihtipudas (4)
- Rautavaara (4)
- Suistamo (4)
- Suomussalmi (4)
- Södra Finnskoga (4)
- Viitasaari (4)
- Grue Finnskog (3)
- Impilahti (3)
- Karvia (3)
- Kestilä (3)
- Kihniö (3)
- Kuhmo (3)
- Laihia (3)
- Nilsiä (3)
- Nyskoga (3)
- Paavola (3)
- Paltamo (3)
- Pielavesi (3)
- Porajärvi (3)
- Pudasjärvi (3)
- Varpaisjärvi (3)
- Östmark (3)
- Eno (2)
- Haapajärvi (2)
- Ikaalinen (2)
- Ilmajoki (2)
- Isojoki (2)
- Jaakkima (2)
- Jalasjärvi (2)
- Juva (2)
- Kittilä (2)
- Kontiolahti (2)
- Kuhmoinen (2)
- Kurkijoki (2)
- Kärsämäki (2)
- Lappajärvi (2)
- Nurmes (2)
- Pieksämäki (2)
- Pielisjärvi (2)
- Pyhäjärvi Ol. (2)
- Pyhäntä (2)
- Räisälä (2)
- Salmi (2)
- Siikainen (2)
- Säräisniemi (2)
…ja vielä 55 paikkaa
- Tohmajärvi (2)
- Uhtua (2)
- Virrat (2)
- Ylihärmä (2)
- Alahärmä (1)
- Alavieska (1)
- Etelä-Karjala (1)
- Fryksände (1)
- Hankasalmi (1)
- Hiitola (1)
- Hyrynsalmi (1)
- Hämeenlinna (1)
- Ii (1)
- Kajaani mlk (1)
- Kalajoki (1)
- Karttula (1)
- Kauhava (1)
- Keitele (1)
- Keltto (1)
- Kempele (1)
- Kiiminki (1)
- Koprina (1)
- Korpiselkä (1)
- Kortesjärvi (1)
- Lapua (1)
- Lempaala (1)
- Liissilä (1)
- Liperi (1)
- Luumäki (1)
- Metsäpirtti (1)
- Mouhijärvi (1)
- Multia (1)
- Mäntyharju (1)
- Oulanka (1)
- Oulujoki (1)
- Parkano (1)
- Pohjois-Karjala (1)
- Puolanka (1)
- Pyhäjoki (1)
- Repola (1)
- Riistavesi (1)
- Rovaniemi (1)
- Ruovesi (1)
- Ruskeala (1)
- Rääkkylä (1)
- Saarijärvi (1)
- Soanlahti (1)
- Sodankylä (1)
- Suonenjoki (1)
- Säyneinen (1)
- Tyrnävä (1)
- Töysä (1)
- Utajärvi (1)
- Uukuniemi (1)
- Vuole (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1780-luku | 5 |
| 1800-luku | 3 |
| 1810-luku | 2 |
| 1820-luku | 7 |
| 1830-luku | 12 |
| 1840-luku | 8 |
| 1850-luku | 9 |
| 1860-luku | 1 |
| 1870-luku | 2 |
| 1880-luku | 95 |
| 1890-luku | 42 |
| 1900-luku | 25 |
| 1910-luku | 28 |
| 1920-luku | 7 |
| 1930-luku | 19 |
| vuotta ei merkitty | 1 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Mätäs ensin maahan kasvo, SKVR XII1 3846. — Sotkamo
- Kiskompa minä kivestä tuohta, SKVR IX4 739. — Kivijärvi
- Kivi kimmo, mammon lapsi, SKVR VI1 3516. — Iisalmi
- Kivikimme mammon poika, SKVR VII3 loitsut 162. — Ilomantsi
- Kivi Kimmon kammon poika, SKVR XII1 3833. — Pohjois-Pohjanmaa
- Kivi on Kimman mamman maito, SKVR VII3 loitsut 148. — Kaavi
- Kivi on kimmen, kammen poika, SKVR VI1 3521. — Sonkajärvi
- Kivi Kimmen, Kammen poika, SKVR I4 55. — Vuokkiniemi
- Kivi kiihka äitis poika, SKVR IX4 734. — Karstula
- Kivi Kimmo Kammon poika, SKVR VII3 loitsut 138. — Kiihtelysvaara
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
| Tyyppi | Yhteisiä runoja |
|---|---|
| Kiven synty | 37 |
| Verensulku | 3 |
| Raudan sanat | 3 |
| Puun sanat | 3 |
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Puun sanat (Tree charm)
- Kipusanoja (Pain charms)
- Läävämato (Barn worm charm)
- Käärmeen sanat (Snake charm)
- Ajettuman synty (Origin of swellings)
- Rikka silmässä (Charm for a speck in the eye)
- Raudan synty (Origin of iron)
- Paran synty (Origin of the Para Spirit)
- Raudan sanat (Iron charm)
- Sisiliskon sanat (Lizard charm)
- Karhun pureman parantaminen karjasta (Healing a bear bite on livestock)
- Puun synty (Origin of the Tree)
- Sammakon jälki (Frog's mark)
- Käärmeen pureman parantaminen eläimestä (Healing a Snakebite on an Animal)
- Paise (Boil charm)
- Sisiliskon synty (Origin of the lizard)
- Kiven synty (Origin of stone)
- Kumman kynnet kilpistyvät (Whose Nails Slip)
- Läävämadon synty (Origin of the Barn Worm)
- Navetan haltia panee lehmän (Cowshed Spirit Afflicts the Cow)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.