← RunoVerse

Kätken kiveä, sotken savea

Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa

Englanniksi: I hide the stone, I knead the clay (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)

Arkiston luokituksessaLastenrunot (Lastenrunot) › Leikit ja leikkilaulut
Runot203
Säkeet1 149
Keruupaikat114
Kerätty1840–1930-luvuilla
KerääjätT. E. Okkola · Perä-Pohjolan ja Lapin Kotiseutuyhdistys · Eemeli Vihervaara · Palonurmen kansakoulun oppilaat · Aukusti Salo · Anshelm Koskenjaakko · Sulo Haltsonen · Tyyne Salminen · Samuli Paulaharju · Hämeenlinnan alakansakouluseminaari
LaulajatHelmi Heikkinen (2) · Kustaava Häkkinen (2) · Nanni Henttu (2); yhteensä 120 nimeltä tunnettua laulajaa

Avaa tyyppi laulutyyppisivulla

Arkiston kuvaus

SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.

Leikkiselostus ja loru/laulu: Perusleikkitapaan kuuluu kiven kätkeminen, etsiminen ja roolien vaihtaminen. Esimerkki: Leikkijät istuvat penkillä. Lautamies asettuu paikoilleen. Arvuuttaja ottaa kouraansa pienen kiven, savinokareen tms. Arvuuttaja lukee lorua useita kertoa: Sotken savvee. kätken kivvee, teen tiiliä, paikkaan uunia. Arvaa lautamies, kellä kulla kivi on? Lorun tahdissa hän kulkee pitkin riviä ja käyttää kättään jokaisen piilopaikassa. Pojilla on piilopaikkana polvilla hattu, tytöillä hameenhelman laskos. Lorutessaan arvuuttaja pudottaa salaa kiven jojonkun hattuun tai syliin niin, ettei lautamies huomaa. Loruamisen loputtua lautamiehen on arvattava kenellä kivi on. Jos lautamies arvaa, hän pääsee arvuuttajaksi. Se, jolta kivi löytyy, pääsee lautamieheksi. Arvuuttaja pääsee istumaan penkille. (VI1 2420) - Joskus lorussa kiven asemesta mainitaan sormus tms. Leikkitavat varioivat, esim. voi olla sokkoleikki (XII1 2196). Loru muuntelee esimerkiksi: Lisäsäkein perustellaan miksi uunia paikataan: Härän häiks, kuren kuiks, mahon lehmän makkaroiks. Harhautetaan lautamiestä: Ei ole omassa kourassa, eikä pikku kissan kaukalossa/muitten helmassa/takaisessa kantapäässä tms.

Myös hukkaamiskieltoja: Pidä visuu, ettei putoo risuu / Älä hukkaa, pistä punaseen sukkaan tms. Sekä arvaajaa kiitetään oikeasta arvauksesta: Paha härkä häikses! ja moititaan väärästä: Hyvä härkä häikses!

Perusleikki voi jatkua 1) parinvalinta- tai 2) kosintateemalla. Leikkiselostuksista ei aina selviä keitä roolien haltijat ja puhujat ovat. Kaksi tekstiä sisältää molemmat (X1 1688 ja XIV 2058)

1) Parinvalinta. Morsian-/sulhasehdokkaalle/ehdokkaille annetaan salanimi/nimet (esim. Nauris vai peruna/korppi vai varis/kultakello vai hopeakello? Kysytään: Kumman ennen otat? Näin määrätään parit. Tyyppi lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla. X1 1687, X1 1688, 1701, XII1, 2183, 2186, 2188, 2192, 2200, XIV 2057)

2) Kosinta. Tuvasta menee ulos esim. lautamies ja/tai savensotkija ja/tai kivenkätkijä. He palaavat tupaan ja heiltä kysytään, mistä he tulevat. Seuraa vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on selvittää onnistuiko kosiminen, millainen sulhanen/morsian saatiin, mistä ja millaisesta paikasta hän on kotoisin tms.

Esimerkkejä erilaisista kysymyksistä ja vastauksista:

- Mistä miehet tulevat?- Arvatkaa, mistä päin tulloo. - Kosista Koivuniemestä. - Saatiinko? - Saatiin santust, tuotiin tuntust. Hyväkii liinaharja, lippas korva, kun hyppää niin helähtää, kun karkaa, niin kalahtaa, kun seisoo niin seinä läikkyy. - Mihin päin katu juoksoo? - Tuonne, tuonne ja tuonne perä lankii (VI2 7075).

- Tehtiinkö telttapuut? - Tehtiin. - Miten korkeat? - (Ulkoa tulijat näyttävät jonkun määräämänsä tytön/pojan korkeuden) (VI2 7076),

Saatiinko suorapuita? - Ei suinkaan niitä halla pannu, eikä pakkanen palellu, eikä ruoste ruopotellu. (XIII3 7406)

- Kuuluuko hevosen hirnuminen, kuuluuko lehmän ammuminen, kuinka monella hevosella kirkkoon ajetaan, Kuinka monta lehmää läävässä ammuu, kuinka monta sikaa pahnassa röhkii? (XIII3 7390)

Mistä tämän tyypin runoja on kerätty

Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.

…ja vielä 54 paikkaa

Milloin tämän tyypin runoja on kerätty

VuosikymmenRunoja
1840-luku1
1870-luku1
1880-luku8
1890-luku8
1900-luku4
1910-luku48
1920-luku104
1930-luku29

Esimerkkirunot

Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.

Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit

Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.

  1. Sormuksen kätkeminen (Hiding the ring)
  2. Varis vaikku vainiolta (Crow cawed from the field)
  3. Anni tuolta annettiin (Anni was given away)
  4. Nauriisilla (Playing turnips (children's game))
  5. Pellavapeltoon ei kasva heinä (No weeds grow in a flax field)
  6. Uni uuhella ajavi (Sleep Rides a Ewe)
  7. Poika synty, polte synty; tyttö synty, tyhjä synty (A boy born, a fire born; a girl born, an emptiness born (birth incantation))
  8. Arvaa kenen sormen päällä (Guess Whose Finger)
  9. Suutari, tee minulle kengät - menen naimaan (Shoemaker, make me shoes — I'm off to marry)
  10. Ähky (Colic charm)
  11. Veri tippui vempeleestä (Blood Dripped from the Shaft-Bow)
  12. Uni ulkoa kysyy (Sleep asks from outside)
  13. Konnusta kosinta (Wooing a bride from Konnu)
  14. Iivana Kojosenpoika
  15. Paha on pahan keralla, pahatta vielä pahempi (Bad with a bad one, but worse without one)
  16. Kirjo katos karjastani (Kirjo the cow gone from my herd)
  17. Koira haukkui kontiota (Dog Barks at the Bear)
  18. Kutitin, kutitin kumppanini (I tickled, tickled my companion)
  19. Sormet soitukkaiset millä leivon leivän suuren (Fingers too slender to bake great bread)
  20. Kinnasta kannan (I carry a mitten)

Avaa samankaltaisuusselaimessa

Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.