Pakkasen sanat
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Frost charm (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Loitsut (Loitsut) › Tautiloitsut |
|---|---|
| Runot | 359 |
| Säkeet | 4 107 |
| Keruupaikat | 130 |
| Kerätty | 1700–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Kaarle Krohn · Samuli Paulaharju · A. A. Borenius · K. A. Gottlund · Elias Lönnrot · D. E. D. Europaeus · Christfrid Ganander · A. D. Neovius · Ahti Rytkönen · A. I. Arwidsson |
| Laulajat | Larin Paraske (4) · Kaisa Vilhuinen (3); yhteensä 228 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 30. runo, säkeet 143–298; 30. runo, säkeet 345–352
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Kylmettymistä vastaan ja kylmettymisen parannukseksi luettujen pakkasen sanojen yleisin ja yksinkertaisin muoto on pakkasen puhuttelu ja kehotus kylmätä jotain muuta (soita, maita, kiviä) kuin ihmistä (kynsiä, jalkoja, ihoa). Pakkasen voimaa vähennetään vertauksella, jonka mukaan kylmää oli silloin, kun hyvin tunnetut kosket jäätyivät, vaimon käsi jäätyi taikinaan, hevosen tai koiran sikiö kohtuun jne. (I, II, VI, VII, XI, XII, XIII). Samaa vertausta voidaan käyttää myös pakkaselle osoitettuna kehotuksena. Pakkasta vastaan suunnataan lämmön mielikuvia: kiveltä keritään villat, tulta tungetaan sukkiin, kesä tehdään keskelle rekeä, apurihahmoa pyydetään lähettämään lämmintä utua. Tyypillisintä pakkasen sanoissa käytettyä yleistä loitsuaihelmistoa ovat voiteen sanat. Myös itse pakkanen voidaan kuvata voiteiden antajana: tämä harvinainen aihelma kuvaa pakkasen pojan kääntymässä ilmansuunnasta toiseen, kuun nousemassa kehälleen, taivaankaaren jäätymässä, ja kuun sekä voin muruset voideaineksina (VII, X).
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Pihtipudas (13)
- Kivijärvi (12)
- Ilomantsi (11)
- Vuokkiniemi (11)
- Suistamo (9)
- Suomussalmi (9)
- Etelä-Savo (8)
- Kontokki (8)
- Lempaala (8)
- Repola (8)
- Pohjois-Pohjanmaa (7)
- Sotkamo (7)
- Ilmajoki (6)
- Kitee (6)
- Korpilahti (6)
- Hyrynsalmi (5)
- Kittilä (5)
- Östmark (5)
- Impilahti (4)
- Juva (4)
- Kiimaisjärvi (4)
- Kontiolahti (4)
- Lemi (4)
- Metsäpirtti (4)
- Nurmes (4)
- Porajärvi (4)
- Pyhäjärvi Ol. (4)
- Rautu (4)
- Sievi (4)
- Suojärvi (4)
- Askola (3)
- Eräjärvi (3)
- Honkajoki (3)
- Joroinen (3)
- Kaavi (3)
- Karttula (3)
- Kiihtelysvaara (3)
- Kiuruvesi (3)
- Kuhmo (3)
- Kuusamo (3)
- Nilsiä (3)
- Pielisjärvi (3)
- Pyhäjärvi Vpl. (3)
- Pyhäntä (3)
- Rautalampi (3)
- Sodankylä (3)
- Sonkajärvi (3)
- Säräisniemi (3)
- Tohmajärvi (3)
- Evijärvi (2)
- Haapajärvi (2)
- Iisalmi (2)
- Juuka (2)
- Kainuu (2)
- Karstula (2)
- Kempele (2)
- Kestilä (2)
- Kesälahti (2)
- Konginkangas (2)
- Korpiselkä (2)
…ja vielä 70 paikkaa
- Kuopio (2)
- Maaninka (2)
- Nyskoga (2)
- Parikkala (2)
- Pieksämäki (2)
- Rautavaara (2)
- Ristijärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Tyrnävä (2)
- Tyrväntö (2)
- Uhtua (2)
- Veteli (2)
- Viitasaari (2)
- Anjala (1)
- Brandval (1)
- Enontekiö (1)
- Etelä-Karjala (1)
- Fryksände (1)
- Haapavesi (1)
- Hiitola (1)
- Ii (1)
- Isojoki (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kajaani (1)
- Kajaani mlk (1)
- Kalajoki (1)
- Keltto (1)
- Kihniö (1)
- Kiiminki (1)
- Koprina (1)
- Lekvattnet (1)
- Liperi (1)
- Luhanka (1)
- Luumäki (1)
- Muonio (1)
- Nivala (1)
- Nordkapp (1)
- Norra Finnskoga (1)
- Orsa (1)
- Paltamo (1)
- Pielavesi (1)
- Porvoo (1)
- Pudasjärvi (1)
- Puolanka (1)
- Rantasalmi (1)
- Reisjärvi (1)
- Ristiina (1)
- Räisälä (1)
- Rääkkylä (1)
- Saarijärvi (1)
- Sakkola (1)
- Savitaipale (1)
- Simo (1)
- Sortavala (1)
- Säfsnäs (1)
- Säkkijärvi (1)
- Säyneinen (1)
- Säämäjärvi (1)
- Teuva (1)
- Täräntö (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
- Valtimo (1)
- Varkaus (1)
- Varpaisjärvi (1)
- Viena (1)
- Viipuri (1)
- Viljakkala (1)
- Virrat (1)
- Vuole (1)
- Ylihärmä (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1700-luku | 4 |
| 1770-luku | 1 |
| 1780-luku | 7 |
| 1800-luku | 2 |
| 1810-luku | 7 |
| 1820-luku | 12 |
| 1830-luku | 11 |
| 1840-luku | 15 |
| 1850-luku | 2 |
| 1860-luku | 1 |
| 1870-luku | 20 |
| 1880-luku | 128 |
| 1890-luku | 50 |
| 1900-luku | 24 |
| 1910-luku | 30 |
| 1920-luku | 15 |
| 1930-luku | 28 |
| vuotta ei merkitty | 2 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Pakkanen pupurin poika, SKVR IX4 218. — Pihtipudas
- "Pakkanen, Puhurin poika, SKVR IX4 205. — Kivijärvi
- Häitä Hiitola pitävi, SKVR VII3 loitsut 211. — Ilomantsi
- Pakkaińi puhurim poika, SKVR I4 74. — Vuokkiniemi
- Pakkanen Puhurin poika SKVR VII3 loitsut 180. — Suistamo
- Mato se pakkasen imetti, SKVR XII1 3940. — Suomussalmi
- Tulen panen suckjni, SKVR VI1 3578. — Etelä-Savo
- Saipon poikoo 9:sän. SKVR I4 66. — Kontokki
- Pakkane rytyn rätöne SKVR V2 2501. — Lempaala
- Pakkanen, Pusurin poiga, SKVR II 626. — Repola
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
| Tyyppi | Yhteisiä runoja |
|---|---|
| Pakkasen synty | 67 |
| Sämpsä Pellervoinen | 11 |
| Voiteen synty | 6 |
| Vesi vanhin veljeksistä | 2 |
| Tulen sanat | 2 |
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Hallaa vastaan (Frost protection charm)
- Joko meidät halla hautoi (Has the Frost Already Nipped Us)
- Jos ei kylmä kynttelinä, niin on halla heinäkuussa (If no cold at Candlemas, then frost in July)
- Tulen sanat (Fire charm)
- Tuulen synty (Origin of the wind)
- Maaliskuun neuvo helmikuulle (March's counsel to February)
- Tulen synty (Origin of fire)
- Jänis neuvoi poikiansa (The hare advises her young)
- Pakkasen synty (Origin of Frost)
- Kylmä kynsiä kysyy (The cold asks for the nails)
- Eihä lämmin luita murra (Warmth Doesn't Break Bones)Tyypit, joilla on samat runot: Hyvä lämmin laihan lapsen, ei liikaa lihavankaa, Vilu viitatta tulloo, tuima turkin lämpimättä
- Pakkasen nostatus (Frost raising charm)
- Puun synty (Origin of the Tree)
- Ei sukset sulalla juokse, ven' ei viere pakkasella (Skis don't run in thaw, boats don't glide in frost)
- Iltalaulu niittäessä (Evening song while mowing)
- Vilutauti (Chill fever)
- Vaimoa tuotaessa (Song for bringing the bride)
- Sammakon jälki (Frog's mark)
- Veden vihat haavasta (Water Harm Charm for Wounds)
- Sisiliskon synty (Origin of the lizard)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.