← RunoVerse

Nauriisilla

Laulutüüp Soome Kirjanduse Seltsi regilaulukorpuse (SKVR) liigituses

Inglise keeles: Playing turnips (children's game) (tõlge; arhiivis on tüübil ainult soomekeelne nimi)

Arhiivi liigitusesLastenrunot (lastelaulud) › Leikit ja leikkilaulut
Laulud205
Värsid1 941
Kogumiskohad103
Kogutud1870.–1930. aastatel
KogujadT. E. Okkola · Samuli Paulaharju · O. A. F. Lönnbohm · Toini Kantele · Laina Hänninen · Antti Rytkönen · E. F. Rautell · Lauri Laiho · Elvi Permanto · Henrik Kouvo
Laulikudkokku 100 nimeliselt teadaolevat laulikut

Ava see tüüp laulutüüpide lehel

Arhiivi kirjeldus

Kirjutanud SKVR-i tüübiregistri toimetajad; tsiteeritud muutmata kujul soome keeles.

Laajimmillaan näytelmäleikki sisältää kasken kaatamisen, polttamisen, viertämisen, kyntämisen, halmeen aitaamisen, nauriiden kylvämisen, kasvamisen, nyhtämisen, laadun toteamisen ja aittaan/kellariin viennin sekä varastamisen ja nauriiden takaisin saamisen teemat. Roolit: emäntä (isäntä/ukko/halmeen haltija / nauriin panija/istuttaja/kasvattaja/vartija/omistaja jne.) sekä varas (ukkovaras/piika/renki) ja nauriit. Aineisto sisältää sekä yksityiskohtaisia leikkiselostuksia vuorosanoineen että pelkkiä vuorosanoja. Seuraavat keskeiset aihelmat, jotka sisältävät replikointia ja esiintyvät yksin tai vaihtelevina sarjoina, on sisällytetty otsikon alle:

Johdanto (harv.): Kasken kaato ja poltto. Näytellen. Ei repliikkejä.

1) Emäntä kyntää eli työntelee sauvaansa pitkin lattiaa ja hokee esim.: Kynnän kynnän naurista, sinisiä siemeniä, selvän miehen sylkemiä; Viljasille vaivasille, itsei hyvi ellää!

Nauriita mullitetaan: Tylli tylli nauristani, napaperse nauristani!

2) Emäntä istuttaa nauriit. Hän nostaa lattialla makaavat kainaloista istumaan, kohottaa ylös ja alas ja lukee esim.: Tillin tillin, naurista ettei varkaat varasta, hevospojat heittele, karjan lapset kantele. Pysy pysy paikoillas!

3) Emäntä rakentaa aitaa naurishalmeen ympärille. Hän kiertää nauriita, koputtaa kepillä lattiaan sekä samalla laulaa tai sanelee: Teen aitaa rautaisilla seipäillä, vaskisilla vitaksilla; Minäpä aitaan nauristani; Aitaan raitaan, seivästä pistän tms. (Ks. myös VIIHDYTYS: Kili kili koukoo; LOITSUT: Hiusten kasvu XIV 2659). Jatkuvat esim.: konnan pojan koskematta, varkaan varastamatta; ettei sinne pääse pippilan pappilan pahat rosvot; tähän varkaan (vora) silmä puhjetkoon ja perse revetköön.

Aidan korottaminen: Isäntä näyttää kepillään aidan korkeutta ja kysyy: Hyppääkö pappilan sika näin korkealta? - Vastaavat: Kyllä/Ei. Jos vastaus on Ei, isäntä nostaa keppiä ylemmäs ja kysyy uudelleen. Hän jatkaa, kunnes vastaus on Ei tai pitemmin esim. Ei korppi luitaan kohota noin korkean aidan yli. Ks. myös Susilampaisilla.

4) Emäntä koettaa ovatko nauriit kasvaneet hyvin, esim. nostaa tukasta ja kopauttaa leuan alle ja sanoo: Jopa on iso nauris, kun on noin pitkä kaali!

5) Emäntä kehrää (kirnuaa) pantuaan nauriit lukon taakse aittaan: Laulaa kehrätessään: Hodarille housuja, pajarille paitaa, suvelle sukkaa, karhulle kinnasta, revolle reppanan tuketta (ks. myös Susilampaisilla; Työlaulut: Keträän, keträän keikuttelen) ja kirnutessaan: Kirnuan, purnuan punasta voita itselleni.

6) Emäntä herätetään: Keppisi on kaadettu, nauriisi varastettu!; Emäntä hoi, pääs palaa, taikinasi happanee!; Nouse ylös! Päivä paistaa, hakopino päälles kaatuu, pappilan varkaat kaikki nauriisi varastavat.

- Varas pyytää kellarin avainta: Antakaa hyvä emäntä, avainta, kun unohtui kultakello/piippu/nuttu yms. kellariin; Ämmä anna avaimesi, suuri harmaa kissa meni aittaasi.

7) Emäntä huomaa nauriit varastetuksi, valittaa ja kutsuu nauriitaan tai rosvoa:- Kukko kiekuu, kuka minun parhaimman nauriini vei?; Pul pul nauriita, pappilan siat söi kaikki nauriit! Vesiristi, tervaristi sijaan! Tuo pappilan pitkä paistivarras; Tipo, tipo nauriitani! Tipo, tipo joulunauris tule entisen isäntäs luo!; -

- Emäntä voi myös kysyä varkaalta: Mitä selkäsi takana? - Ei mitään (Hiekkaa, multaa / Raudan romua ja piipun porua!).

8) Emäntä kysyy nauriilta tai varkaalta, jotka ovat tulleet kutsusta takaisin, missä olet ollut ja mitä toit. Jos tuomiset ovat hyviä, emäntä kehuu kiltiksi, jos huonoja, emäntä voi moittia, lyödä tms.. Emännän repliikeissä on viihdytysloruja, esim. Taivaassa, tätilässä paimenena:

- Missä olit tämän vuotta? - Jumalissa taivaassa. - mitä teetettiin? - Paimenessa käytettiin. - Mitä palkkaa? - Viis kuus poikalasta. - Mitkä nimet? - Eeva ja Adam.

- Missä kävit? - Pappilassa. - Mitä siellä tekemässä? - Halkoja hakkaamassa. - Mitä söit? - Munavoita, vehnästä. - Toitko minulle? - Tervalusikan / Varia kanan paskaa / Voita vehnästä sullekin / Vakallisen tulta ja tervaa.

- Missä olit? - Pippilässä pappilassa, kaalia varastamassa. - Missä minun osani? - Tunkiolla tien vieressä lisää.

Lopuksi sauvamies voi karkottaa eläimiä (muut leikkijät), jotka ovat syövinään nauriita: Uts kits en ole sitä teille tehny.

Nimityksiä: kasen poltto; nauriiden/nauriin aitaaminen/aitaus/kasvatus/kylvö/listiminen/varas/varkaisilla; nauriisilla (oleminen/olo); naurista aijataan; nauris-leikki; naurista varastamassa; naurisvarkailla; naurisäijällä; tillin, tillin naurista

Kus seda on kogutud

Selle tüübi laulude kogumiskohad ja igast kohast kogutud laulude arv. Koht võib olla nii laulu kirjapaneku paik kui ka laulja päritolukoht.

…ja veel 43 kohta

Millal seda on kogutud

KümnendLaule
1870. aastad1
1880. aastad3
1890. aastad11
1900. aastad3
1910. aastad13
1920. aastad156
1930. aastad17
aasta märkimata1

Näidislaulud

Kümnest kohast, kust on kogutud kõige rohkem selle tüübi laule, on igaühest näidatud arhiivi järjestuses esimese laulu algusvärss. Iga värss viib terve lauluni. Laul võib olla liigitatud mitme tüübi alla, nii et selle algusvärss võib kuuluda mõnele teisele laulule.

Muud tüübid, mille alla samu laule on liigitatud

Arhiiv võib liigitada ühe laulu mitme tüübi alla. Siin on tüübid, mille alla selle tüübi laule on kõige sagedamini lisaks liigitatud, koos ühiste laulude arvuga.

TüüpÜhiseid laule
Taivaassa, tätilässä paimenena2

Sisu põhjal sarnased tüübid

Iga meetod järjestab omaette need laulutüübid, mille laulud sarnanevad selle tüübi lauludega; koondpingerida ühendab meetodite loendid. Siin on koondpingerea esimesed 20.

  1. Keträän, keträän keikuttelen (I spin, I spin and sway)
  2. Naurismaan varaaminen (Protecting the turnip field)
  3. Taivaassa, tätilässä paimenena (As a shepherd in heaven, at auntie's place)
  4. Susilampaisilla (Playing wolf and sheep (children's game))
  5. Suutari, tee minulle kengät - menen naimaan (Shoemaker, make me shoes — I'm off to marry)
  6. Kaalimato (Cabbage worm)
  7. Kili kili koukoo
  8. Kintaan kantaminen (Mitten-carrying song)
  9. Matro (Matro (personal name))
  10. Mari (Mar') (Mari)
  11. Iso sika (Big pig)
  12. Keträsin kesoiset päivät - kylän keriä (I spun the summer days – the village's yarn)
  13. Ruosteen poistaminen viljasta (Rust Removal Charm for Crops)
  14. Sikasilla (Playing pig)
  15. Naerimäng (Turnip Game)ERAB-i tüüp
  16. Suuren leilin runtiriepu (The great sauna bucket's rag)
  17. Naurismaan suojeleminen varkailta (Protecting the Turnip Field from Thieves)
  18. Tii tii tikanpoika teki tielle nauriin (Tii tii, the young woodpecker grew a turnip by the road)
  19. Suuta söi suppii (Grandpa ate soup)
  20. Hiitolan hiiret, Kokkolan koirat (Hiitola's mice, Kokkola's dogs)

Ava sarnasuse sirvijas

Allikad: tüübi nimi, liigitus ja kirjeldus pärinevad Soome Kirjanduse Seltsi (SKS) SKVR-i tüübiregistrist; arvud, kohad, kümnendid ja kogujad on loetud RunoVerse’i lauludest.