Nauriisilla
Laulutüüp Soome Kirjanduse Seltsi regilaulukorpuse (SKVR) liigituses
Inglise keeles: Playing turnips (children's game) (tõlge; arhiivis on tüübil ainult soomekeelne nimi)
| Arhiivi liigituses | Lastenrunot (lastelaulud) › Leikit ja leikkilaulut |
|---|---|
| Laulud | 205 |
| Värsid | 1 941 |
| Kogumiskohad | 103 |
| Kogutud | 1870.–1930. aastatel |
| Kogujad | T. E. Okkola · Samuli Paulaharju · O. A. F. Lönnbohm · Toini Kantele · Laina Hänninen · Antti Rytkönen · E. F. Rautell · Lauri Laiho · Elvi Permanto · Henrik Kouvo |
| Laulikud | kokku 100 nimeliselt teadaolevat laulikut |
Arhiivi kirjeldus
Kirjutanud SKVR-i tüübiregistri toimetajad; tsiteeritud muutmata kujul soome keeles.
Laajimmillaan näytelmäleikki sisältää kasken kaatamisen, polttamisen, viertämisen, kyntämisen, halmeen aitaamisen, nauriiden kylvämisen, kasvamisen, nyhtämisen, laadun toteamisen ja aittaan/kellariin viennin sekä varastamisen ja nauriiden takaisin saamisen teemat. Roolit: emäntä (isäntä/ukko/halmeen haltija / nauriin panija/istuttaja/kasvattaja/vartija/omistaja jne.) sekä varas (ukkovaras/piika/renki) ja nauriit. Aineisto sisältää sekä yksityiskohtaisia leikkiselostuksia vuorosanoineen että pelkkiä vuorosanoja. Seuraavat keskeiset aihelmat, jotka sisältävät replikointia ja esiintyvät yksin tai vaihtelevina sarjoina, on sisällytetty otsikon alle:
Johdanto (harv.): Kasken kaato ja poltto. Näytellen. Ei repliikkejä.
1) Emäntä kyntää eli työntelee sauvaansa pitkin lattiaa ja hokee esim.: Kynnän kynnän naurista, sinisiä siemeniä, selvän miehen sylkemiä; Viljasille vaivasille, itsei hyvi ellää!
Nauriita mullitetaan: Tylli tylli nauristani, napaperse nauristani!
2) Emäntä istuttaa nauriit. Hän nostaa lattialla makaavat kainaloista istumaan, kohottaa ylös ja alas ja lukee esim.: Tillin tillin, naurista ettei varkaat varasta, hevospojat heittele, karjan lapset kantele. Pysy pysy paikoillas!
3) Emäntä rakentaa aitaa naurishalmeen ympärille. Hän kiertää nauriita, koputtaa kepillä lattiaan sekä samalla laulaa tai sanelee: Teen aitaa rautaisilla seipäillä, vaskisilla vitaksilla; Minäpä aitaan nauristani; Aitaan raitaan, seivästä pistän tms. (Ks. myös VIIHDYTYS: Kili kili koukoo; LOITSUT: Hiusten kasvu XIV 2659). Jatkuvat esim.: konnan pojan koskematta, varkaan varastamatta; ettei sinne pääse pippilan pappilan pahat rosvot; tähän varkaan (vora) silmä puhjetkoon ja perse revetköön.
Aidan korottaminen: Isäntä näyttää kepillään aidan korkeutta ja kysyy: Hyppääkö pappilan sika näin korkealta? - Vastaavat: Kyllä/Ei. Jos vastaus on Ei, isäntä nostaa keppiä ylemmäs ja kysyy uudelleen. Hän jatkaa, kunnes vastaus on Ei tai pitemmin esim. Ei korppi luitaan kohota noin korkean aidan yli. Ks. myös Susilampaisilla.
4) Emäntä koettaa ovatko nauriit kasvaneet hyvin, esim. nostaa tukasta ja kopauttaa leuan alle ja sanoo: Jopa on iso nauris, kun on noin pitkä kaali!
5) Emäntä kehrää (kirnuaa) pantuaan nauriit lukon taakse aittaan: Laulaa kehrätessään: Hodarille housuja, pajarille paitaa, suvelle sukkaa, karhulle kinnasta, revolle reppanan tuketta (ks. myös Susilampaisilla; Työlaulut: Keträän, keträän keikuttelen) ja kirnutessaan: Kirnuan, purnuan punasta voita itselleni.
6) Emäntä herätetään: Keppisi on kaadettu, nauriisi varastettu!; Emäntä hoi, pääs palaa, taikinasi happanee!; Nouse ylös! Päivä paistaa, hakopino päälles kaatuu, pappilan varkaat kaikki nauriisi varastavat.
- Varas pyytää kellarin avainta: Antakaa hyvä emäntä, avainta, kun unohtui kultakello/piippu/nuttu yms. kellariin; Ämmä anna avaimesi, suuri harmaa kissa meni aittaasi.
7) Emäntä huomaa nauriit varastetuksi, valittaa ja kutsuu nauriitaan tai rosvoa:- Kukko kiekuu, kuka minun parhaimman nauriini vei?; Pul pul nauriita, pappilan siat söi kaikki nauriit! Vesiristi, tervaristi sijaan! Tuo pappilan pitkä paistivarras; Tipo, tipo nauriitani! Tipo, tipo joulunauris tule entisen isäntäs luo!; -
- Emäntä voi myös kysyä varkaalta: Mitä selkäsi takana? - Ei mitään (Hiekkaa, multaa / Raudan romua ja piipun porua!).
8) Emäntä kysyy nauriilta tai varkaalta, jotka ovat tulleet kutsusta takaisin, missä olet ollut ja mitä toit. Jos tuomiset ovat hyviä, emäntä kehuu kiltiksi, jos huonoja, emäntä voi moittia, lyödä tms.. Emännän repliikeissä on viihdytysloruja, esim. Taivaassa, tätilässä paimenena:
- Missä olit tämän vuotta? - Jumalissa taivaassa. - mitä teetettiin? - Paimenessa käytettiin. - Mitä palkkaa? - Viis kuus poikalasta. - Mitkä nimet? - Eeva ja Adam.
- Missä kävit? - Pappilassa. - Mitä siellä tekemässä? - Halkoja hakkaamassa. - Mitä söit? - Munavoita, vehnästä. - Toitko minulle? - Tervalusikan / Varia kanan paskaa / Voita vehnästä sullekin / Vakallisen tulta ja tervaa.
- Missä olit? - Pippilässä pappilassa, kaalia varastamassa. - Missä minun osani? - Tunkiolla tien vieressä lisää.
Lopuksi sauvamies voi karkottaa eläimiä (muut leikkijät), jotka ovat syövinään nauriita: Uts kits en ole sitä teille tehny.
Nimityksiä: kasen poltto; nauriiden/nauriin aitaaminen/aitaus/kasvatus/kylvö/listiminen/varas/varkaisilla; nauriisilla (oleminen/olo); naurista aijataan; nauris-leikki; naurista varastamassa; naurisvarkailla; naurisäijällä; tillin, tillin naurista
Kus seda on kogutud
Selle tüübi laulude kogumiskohad ja igast kohast kogutud laulude arv. Koht võib olla nii laulu kirjapaneku paik kui ka laulja päritolukoht.
- Lumivaara (9)
- Haukipudas (6)
- Jaakkima (6)
- Seiskari (6)
- Uusikirkko Vpl. (6)
- Hailuoto (5)
- Kiiminki (5)
- Liminka (4)
- Paavola (4)
- Räisälä (4)
- Sakkola (4)
- Saloinen (4)
- Kerimäki (3)
- Kurkijoki (3)
- Leppävirta (3)
- Merijärvi (3)
- Mäntyharju (3)
- Rautu (3)
- Ristijärvi (3)
- Siilinjärvi (3)
- Sippola (3)
- Terijoki (3)
- Tuusniemi (3)
- Viipuri mlk (3)
- Ylivieska (3)
- Äyräpää (3)
- Alatornio (2)
- Inari (2)
- Joroinen (2)
- Karttula (2)
- Kolari (2)
- Kontiolahti (2)
- Lemi (2)
- Maaninka (2)
- Pielavesi (2)
- Pulkkila (2)
- Pyhäjoki (2)
- Saarijärvi (2)
- Savitaipale (2)
- Säräisniemi (2)
- Taivalkoski (2)
- Temmes (2)
- Valkjärvi (2)
- Vehkalahti (2)
- Viipuri (2)
- Virolahti (2)
- Vuoksela (2)
- Yli-Ii (2)
- Ylikiiminki (2)
- Anjala (1)
- Antrea (1)
- Haapavesi (1)
- Heinävesi (1)
- Hyrynsalmi (1)
- Iisalmi (1)
- Impilahti (1)
- Jääski (1)
- Kaavi (1)
- Kainuu (1)
- Kajaani (1)
…ja veel 43 kohta
- Kajaani mlk (1)
- Kalajoki (1)
- Kangasniemi (1)
- Kemi (1)
- Kirvu (1)
- Kitee (1)
- Kittilä (1)
- Koivisto (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Kuopio (1)
- Kuusamo (1)
- Kymi (1)
- Lappee (1)
- Lumijoki (1)
- Metsäpirtti (1)
- Miehikkälä (1)
- Muuruvesi (1)
- Nilsiä (1)
- Nuijamaa (1)
- Parikkala (1)
- Pelkosenniemi (1)
- Pertunmaa (1)
- Pieksämäki (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1)
- Pudasjärvi (1)
- Puolanka (1)
- Puumala (1)
- Ranua (1)
- Rautio (1)
- Rautjärvi (1)
- Reisjärvi (1)
- Ristiina (1)
- Rovaniemi (1)
- Saari (1)
- Sonkajärvi (1)
- Suonenjoki (1)
- Säkkijärvi (1)
- Turtola (1)
- Tyrnävä (1)
- Täräntö (1)
- Vahviala (1)
- Vesanto (1)
- Ylitornio (1)
Millal seda on kogutud
| Kümnend | Laule |
|---|---|
| 1870. aastad | 1 |
| 1880. aastad | 3 |
| 1890. aastad | 11 |
| 1900. aastad | 3 |
| 1910. aastad | 13 |
| 1920. aastad | 156 |
| 1930. aastad | 17 |
| aasta märkimata | 1 |
Näidislaulud
Kümnest kohast, kust on kogutud kõige rohkem selle tüübi laule, on igaühest näidatud arhiivi järjestuses esimese laulu algusvärss. Iga värss viib terve lauluni. Laul võib olla liigitatud mitme tüübi alla, nii et selle algusvärss võib kuuluda mõnele teisele laulule.
- Teen, teen aitaa, SKVR XIII3 7479. — Lumivaara
- Ovatpa ne kasvaneet. SKVR XII1 2066. — Haukipudas
- Teen, teen aitaa SKVR XIII3 7467. — Jaakkima
- Tyllit, tyllit nauristain, SKVR XIII3 7508. — Seiskari
- "Tien, tien aitaa!" SKVR XIII3 7461. — Uusikirkko Vpl.
- Aitaa, raitaa, kivikkohon, kavikkohon, SKVR XII1 2054. — Hailuoto
- Minä paan aitaa, raitaa SKVR XII1 2059. — Kiiminki
- Minähän se aitaan nauriini, SKVR XII1 2047. — Liminka
- Pääseekö pappilan musta, iso sika noin korkealle? SKVR XII1 2035. — Paavola
- Panen, panen aitaa SKVR XIII3 7473. — Räisälä
Muud tüübid, mille alla samu laule on liigitatud
Arhiiv võib liigitada ühe laulu mitme tüübi alla. Siin on tüübid, mille alla selle tüübi laule on kõige sagedamini lisaks liigitatud, koos ühiste laulude arvuga.
| Tüüp | Ühiseid laule |
|---|---|
| Taivaassa, tätilässä paimenena | 2 |
Sisu põhjal sarnased tüübid
Iga meetod järjestab omaette need laulutüübid, mille laulud sarnanevad selle tüübi lauludega; koondpingerida ühendab meetodite loendid. Siin on koondpingerea esimesed 20.
- Keträän, keträän keikuttelen (I spin, I spin and sway)
- Naurismaan varaaminen (Protecting the turnip field)
- Taivaassa, tätilässä paimenena (As a shepherd in heaven, at auntie's place)
- Susilampaisilla (Playing wolf and sheep (children's game))
- Suutari, tee minulle kengät - menen naimaan (Shoemaker, make me shoes — I'm off to marry)
- Kaalimato (Cabbage worm)
- Kili kili koukoo
- Kintaan kantaminen (Mitten-carrying song)
- Matro (Matro (personal name))
- Mari (Mar') (Mari)
- Iso sika (Big pig)
- Keträsin kesoiset päivät - kylän keriä (I spun the summer days – the village's yarn)
- Ruosteen poistaminen viljasta (Rust Removal Charm for Crops)
- Sikasilla (Playing pig)
- Naerimäng (Turnip Game)ERAB-i tüüp
- Suuren leilin runtiriepu (The great sauna bucket's rag)
- Naurismaan suojeleminen varkailta (Protecting the Turnip Field from Thieves)
- Tii tii tikanpoika teki tielle nauriin (Tii tii, the young woodpecker grew a turnip by the road)
- Suuta söi suppii (Grandpa ate soup)
- Hiitolan hiiret, Kokkolan koirat (Hiitola's mice, Kokkola's dogs)
Allikad: tüübi nimi, liigitus ja kirjeldus pärinevad Soome Kirjanduse Seltsi (SKS) SKVR-i tüübiregistrist; arvud, kohad, kümnendid ja kogujad on loetud RunoVerse’i lauludest.