Nauriisilla
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Playing turnips (children's game) (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lastenrunot (Lastenrunot) › Leikit ja leikkilaulut |
|---|---|
| Runot | 205 |
| Säkeet | 1 941 |
| Keruupaikat | 103 |
| Kerätty | 1870–1930-luvuilla |
| Kerääjät | T. E. Okkola · Samuli Paulaharju · O. A. F. Lönnbohm · Toini Kantele · Laina Hänninen · Antti Rytkönen · E. F. Rautell · Lauri Laiho · Elvi Permanto · Henrik Kouvo |
| Laulajat | yhteensä 100 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Laajimmillaan näytelmäleikki sisältää kasken kaatamisen, polttamisen, viertämisen, kyntämisen, halmeen aitaamisen, nauriiden kylvämisen, kasvamisen, nyhtämisen, laadun toteamisen ja aittaan/kellariin viennin sekä varastamisen ja nauriiden takaisin saamisen teemat. Roolit: emäntä (isäntä/ukko/halmeen haltija / nauriin panija/istuttaja/kasvattaja/vartija/omistaja jne.) sekä varas (ukkovaras/piika/renki) ja nauriit. Aineisto sisältää sekä yksityiskohtaisia leikkiselostuksia vuorosanoineen että pelkkiä vuorosanoja. Seuraavat keskeiset aihelmat, jotka sisältävät replikointia ja esiintyvät yksin tai vaihtelevina sarjoina, on sisällytetty otsikon alle:
Johdanto (harv.): Kasken kaato ja poltto. Näytellen. Ei repliikkejä.
1) Emäntä kyntää eli työntelee sauvaansa pitkin lattiaa ja hokee esim.: Kynnän kynnän naurista, sinisiä siemeniä, selvän miehen sylkemiä; Viljasille vaivasille, itsei hyvi ellää!
Nauriita mullitetaan: Tylli tylli nauristani, napaperse nauristani!
2) Emäntä istuttaa nauriit. Hän nostaa lattialla makaavat kainaloista istumaan, kohottaa ylös ja alas ja lukee esim.: Tillin tillin, naurista ettei varkaat varasta, hevospojat heittele, karjan lapset kantele. Pysy pysy paikoillas!
3) Emäntä rakentaa aitaa naurishalmeen ympärille. Hän kiertää nauriita, koputtaa kepillä lattiaan sekä samalla laulaa tai sanelee: Teen aitaa rautaisilla seipäillä, vaskisilla vitaksilla; Minäpä aitaan nauristani; Aitaan raitaan, seivästä pistän tms. (Ks. myös VIIHDYTYS: Kili kili koukoo; LOITSUT: Hiusten kasvu XIV 2659). Jatkuvat esim.: konnan pojan koskematta, varkaan varastamatta; ettei sinne pääse pippilan pappilan pahat rosvot; tähän varkaan (vora) silmä puhjetkoon ja perse revetköön.
Aidan korottaminen: Isäntä näyttää kepillään aidan korkeutta ja kysyy: Hyppääkö pappilan sika näin korkealta? - Vastaavat: Kyllä/Ei. Jos vastaus on Ei, isäntä nostaa keppiä ylemmäs ja kysyy uudelleen. Hän jatkaa, kunnes vastaus on Ei tai pitemmin esim. Ei korppi luitaan kohota noin korkean aidan yli. Ks. myös Susilampaisilla.
4) Emäntä koettaa ovatko nauriit kasvaneet hyvin, esim. nostaa tukasta ja kopauttaa leuan alle ja sanoo: Jopa on iso nauris, kun on noin pitkä kaali!
5) Emäntä kehrää (kirnuaa) pantuaan nauriit lukon taakse aittaan: Laulaa kehrätessään: Hodarille housuja, pajarille paitaa, suvelle sukkaa, karhulle kinnasta, revolle reppanan tuketta (ks. myös Susilampaisilla; Työlaulut: Keträän, keträän keikuttelen) ja kirnutessaan: Kirnuan, purnuan punasta voita itselleni.
6) Emäntä herätetään: Keppisi on kaadettu, nauriisi varastettu!; Emäntä hoi, pääs palaa, taikinasi happanee!; Nouse ylös! Päivä paistaa, hakopino päälles kaatuu, pappilan varkaat kaikki nauriisi varastavat.
- Varas pyytää kellarin avainta: Antakaa hyvä emäntä, avainta, kun unohtui kultakello/piippu/nuttu yms. kellariin; Ämmä anna avaimesi, suuri harmaa kissa meni aittaasi.
7) Emäntä huomaa nauriit varastetuksi, valittaa ja kutsuu nauriitaan tai rosvoa:- Kukko kiekuu, kuka minun parhaimman nauriini vei?; Pul pul nauriita, pappilan siat söi kaikki nauriit! Vesiristi, tervaristi sijaan! Tuo pappilan pitkä paistivarras; Tipo, tipo nauriitani! Tipo, tipo joulunauris tule entisen isäntäs luo!; -
- Emäntä voi myös kysyä varkaalta: Mitä selkäsi takana? - Ei mitään (Hiekkaa, multaa / Raudan romua ja piipun porua!).
8) Emäntä kysyy nauriilta tai varkaalta, jotka ovat tulleet kutsusta takaisin, missä olet ollut ja mitä toit. Jos tuomiset ovat hyviä, emäntä kehuu kiltiksi, jos huonoja, emäntä voi moittia, lyödä tms.. Emännän repliikeissä on viihdytysloruja, esim. Taivaassa, tätilässä paimenena:
- Missä olit tämän vuotta? - Jumalissa taivaassa. - mitä teetettiin? - Paimenessa käytettiin. - Mitä palkkaa? - Viis kuus poikalasta. - Mitkä nimet? - Eeva ja Adam.
- Missä kävit? - Pappilassa. - Mitä siellä tekemässä? - Halkoja hakkaamassa. - Mitä söit? - Munavoita, vehnästä. - Toitko minulle? - Tervalusikan / Varia kanan paskaa / Voita vehnästä sullekin / Vakallisen tulta ja tervaa.
- Missä olit? - Pippilässä pappilassa, kaalia varastamassa. - Missä minun osani? - Tunkiolla tien vieressä lisää.
Lopuksi sauvamies voi karkottaa eläimiä (muut leikkijät), jotka ovat syövinään nauriita: Uts kits en ole sitä teille tehny.
Nimityksiä: kasen poltto; nauriiden/nauriin aitaaminen/aitaus/kasvatus/kylvö/listiminen/varas/varkaisilla; nauriisilla (oleminen/olo); naurista aijataan; nauris-leikki; naurista varastamassa; naurisvarkailla; naurisäijällä; tillin, tillin naurista
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Lumivaara (9)
- Haukipudas (6)
- Jaakkima (6)
- Seiskari (6)
- Uusikirkko Vpl. (6)
- Hailuoto (5)
- Kiiminki (5)
- Liminka (4)
- Paavola (4)
- Räisälä (4)
- Sakkola (4)
- Saloinen (4)
- Kerimäki (3)
- Kurkijoki (3)
- Leppävirta (3)
- Merijärvi (3)
- Mäntyharju (3)
- Rautu (3)
- Ristijärvi (3)
- Siilinjärvi (3)
- Sippola (3)
- Terijoki (3)
- Tuusniemi (3)
- Viipuri mlk (3)
- Ylivieska (3)
- Äyräpää (3)
- Alatornio (2)
- Inari (2)
- Joroinen (2)
- Karttula (2)
- Kolari (2)
- Kontiolahti (2)
- Lemi (2)
- Maaninka (2)
- Pielavesi (2)
- Pulkkila (2)
- Pyhäjoki (2)
- Saarijärvi (2)
- Savitaipale (2)
- Säräisniemi (2)
- Taivalkoski (2)
- Temmes (2)
- Valkjärvi (2)
- Vehkalahti (2)
- Viipuri (2)
- Virolahti (2)
- Vuoksela (2)
- Yli-Ii (2)
- Ylikiiminki (2)
- Anjala (1)
- Antrea (1)
- Haapavesi (1)
- Heinävesi (1)
- Hyrynsalmi (1)
- Iisalmi (1)
- Impilahti (1)
- Jääski (1)
- Kaavi (1)
- Kainuu (1)
- Kajaani (1)
…ja vielä 43 paikkaa
- Kajaani mlk (1)
- Kalajoki (1)
- Kangasniemi (1)
- Kemi (1)
- Kirvu (1)
- Kitee (1)
- Kittilä (1)
- Koivisto (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Kuopio (1)
- Kuusamo (1)
- Kymi (1)
- Lappee (1)
- Lumijoki (1)
- Metsäpirtti (1)
- Miehikkälä (1)
- Muuruvesi (1)
- Nilsiä (1)
- Nuijamaa (1)
- Parikkala (1)
- Pelkosenniemi (1)
- Pertunmaa (1)
- Pieksämäki (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1)
- Pudasjärvi (1)
- Puolanka (1)
- Puumala (1)
- Ranua (1)
- Rautio (1)
- Rautjärvi (1)
- Reisjärvi (1)
- Ristiina (1)
- Rovaniemi (1)
- Saari (1)
- Sonkajärvi (1)
- Suonenjoki (1)
- Säkkijärvi (1)
- Turtola (1)
- Tyrnävä (1)
- Täräntö (1)
- Vahviala (1)
- Vesanto (1)
- Ylitornio (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1870-luku | 1 |
| 1880-luku | 3 |
| 1890-luku | 11 |
| 1900-luku | 3 |
| 1910-luku | 13 |
| 1920-luku | 156 |
| 1930-luku | 17 |
| vuotta ei merkitty | 1 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Teen, teen aitaa, SKVR XIII3 7479. — Lumivaara
- Ovatpa ne kasvaneet. SKVR XII1 2066. — Haukipudas
- Teen, teen aitaa SKVR XIII3 7467. — Jaakkima
- Tyllit, tyllit nauristain, SKVR XIII3 7508. — Seiskari
- "Tien, tien aitaa!" SKVR XIII3 7461. — Uusikirkko Vpl.
- Aitaa, raitaa, kivikkohon, kavikkohon, SKVR XII1 2054. — Hailuoto
- Minä paan aitaa, raitaa SKVR XII1 2059. — Kiiminki
- Minähän se aitaan nauriini, SKVR XII1 2047. — Liminka
- Pääseekö pappilan musta, iso sika noin korkealle? SKVR XII1 2035. — Paavola
- Panen, panen aitaa SKVR XIII3 7473. — Räisälä
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
| Tyyppi | Yhteisiä runoja |
|---|---|
| Taivaassa, tätilässä paimenena | 2 |
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Keträän, keträän keikuttelen (I spin, I spin and sway)
- Naurismaan varaaminen (Protecting the turnip field)
- Taivaassa, tätilässä paimenena (As a shepherd in heaven, at auntie's place)
- Susilampaisilla (Playing wolf and sheep (children's game))
- Suutari, tee minulle kengät - menen naimaan (Shoemaker, make me shoes — I'm off to marry)
- Kaalimato (Cabbage worm)
- Kili kili koukoo
- Kintaan kantaminen (Mitten-carrying song)
- Matro (Matro (personal name))
- Mari (Mar') (Mari)
- Iso sika (Big pig)
- Keträsin kesoiset päivät - kylän keriä (I spun the summer days – the village's yarn)
- Ruosteen poistaminen viljasta (Rust Removal Charm for Crops)
- Sikasilla (Playing pig)
- Naerimäng (Turnip Game)ERABin tyyppi
- Suuren leilin runtiriepu (The great sauna bucket's rag)
- Naurismaan suojeleminen varkailta (Protecting the Turnip Field from Thieves)
- Tii tii tikanpoika teki tielle nauriin (Tii tii, the young woodpecker grew a turnip by the road)
- Suuta söi suppii (Grandpa ate soup)
- Hiitolan hiiret, Kokkolan koirat (Hiitola's mice, Kokkola's dogs)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.