Eläinten pidot
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Animals' feast (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lastenrunot (Lastenrunot) › Viihdytyslaulut ja -lorut |
|---|---|
| Runot | 401 |
| Säkeet | 4 425 |
| Keruupaikat | 184 |
| Kerätty | 1810–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Perä-Pohjolan ja Lapin Kotiseutuyhdistys · Esko Aaltonen · Aukusti Salo · Eemeli Vihervaara · Vihtori Alava · Ulla Mannonen · Volmari Porkka · H. A. Reinholm · Anshelm Koskenjaakko · D. E. D. Europaeus |
| Laulajat | Helena Suni (3) · Ulla Kallonen (3) · K. A. Elonheimo (Erenius) (2) · Karolina Nyholm (2) · Liisa Leppänen (2) · Maria Sonni (2) · Matleena Kuivalatar (2) · Miina Helin (2) · T. Valden (2); yhteensä 223 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Eläinten pidot -aihe voi olla itsenäinen runo, mutta yleisemmin se on erilaisten kokonaisuuksien osa (esim. runoissa Eläinten häät; Körö körö kirkkoon/tätilään/Huittisiin - kestitys). Runoaihe on hajanainen ja koostuu erilaisin yhdistelmin seuraavista aihelmista (voivat esiintyä myös yksinään):
1) oluenkeitto (esim. Tiainen olutta keitti, västäräkki vettä kantoi); esiintyy myös kertovissa oluensynty-runoissa, pyritty poimimaan tähän kaikki esiintymät
2) puuronkeitto (esim. Kukko puuron keitti, kana maidon lämmitti - usein esim. tätilään menon jatkeena)
3) astioiden pesu ym. askareet (esim. Pikku lintu lusikat pesee, varis tallin lakaisee)
4) syöpäläisten kotipuuhat (kirppu, lutikka, täi ja torakka touhuavat tuvassa)
5) suden ja jäniksen jauhaminen (esim. Susi survoo, häntä keikkaa, jänis jauhaa, pää järisee); on yksinään merkitty tähdellä, koska poikkeaa sävyltään muista)
6) soitto (Sorsa soitti kanteletta, hakemistossa erikseen)
7) tanssi (esim. Kurki hyppi, kärki tanssi, tarhapöllö pyörähteli).
8) tappelu (joskus, esim. III1 1111: Tora kohtaki tomahti, julma riemahti jupakka, hame halkes pääskyseltä, takki tahrattii variksen).
- Joskus eläinten puuhat (etenkin syöpäläisten) on tulkittu pilkka-aiheeksi (esim. sulhasen kotia pilkatessa ja Hämeen ihmeet -runossa, näitä ei poimittu tähän). Samantyyppisiä eläinten ihmismäisiä toimia esiintyy muuallakin, ks. esim. Olutpidot - kupias kutsumatta ym.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Hattula (11)
- Asikkala (10)
- Kemijärvi (10)
- Rovaniemi (9)
- Hauho (8)
- Kaprio (7)
- Kauhava (7)
- Tyrvää (7)
- Pöytyä (6)
- Ilomantsi (5)
- Kangasniemi (5)
- Lemi (5)
- Lempaala (5)
- Maaninka (5)
- Saarijärvi (5)
- Tampere (5)
- Hartola (4)
- Kirvu (4)
- Koivisto (4)
- Korpilahti (4)
- Koski Hl (4)
- Laihia (4)
- Loimaa (4)
- Rautu (4)
- Sakkola (4)
- Säkkijärvi (4)
- Uusikirkko Vpl. (4)
- Ylihärmä (4)
- Alatornio (3)
- Hollola (3)
- Hämeenkyrö (3)
- Iisalmi (3)
- Kemi (3)
- Kuru (3)
- Lappee (3)
- Lohja (3)
- Maaria (3)
- Muurla (3)
- Mäntsälä (3)
- Mäntyharju (3)
- Noormarkku (3)
- Padasjoki (3)
- Pori (3)
- Serepetta (3)
- Tammela (3)
- Teuva (3)
- Tyrö (3)
- Uskela (3)
- Viipuri mlk (3)
- Vuole (3)
- Alastaro (2)
- Eno (2)
- Eräjärvi (2)
- Etelä-Karjala (2)
- Halsua (2)
- Heinjoki (2)
- Inkoo (2)
- Joutseno (2)
- Juva (2)
- Jyväskylä mlk (2)
…ja vielä 124 paikkaa
- Jämsä (2)
- Kaavi (2)
- Karvia (2)
- Kihniö (2)
- Kiikoinen (2)
- Kitee (2)
- Kivennapa (2)
- Kokemäki (2)
- Kuopio (2)
- Kuorevesi (2)
- Kuortane (2)
- Lammi (2)
- Lavia (2)
- Liissilä (2)
- Loppi (2)
- Luopioinen (2)
- Längelmäki (2)
- Moloskovitsa (2)
- Orivesi (2)
- Pirkkala (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Pyhämaa (2)
- Pälkjärvi (2)
- Ristiina (2)
- Ruovesi (2)
- Satakunta (2)
- Savitaipale (2)
- Siikainen (2)
- Skuoritsa (2)
- Tyrväntö (2)
- Vahto (2)
- Viitasaari (2)
- Virtasalmi (2)
- Artjärvi (1)
- Askainen (1)
- Askola (1)
- Etelä-Savo (1)
- Haapavesi (1)
- Harjavalta (1)
- Hausjärvi (1)
- Heinola (1)
- Hiitola (1)
- Humppila (1)
- Hämeenlinna (1)
- Ilmajoki (1)
- Inkere (1)
- Isojoki (1)
- Jalasjärvi (1)
- Janakkala (1)
- Juuka (1)
- Jämijärvi (1)
- Jääski (1)
- Kankaanpää (1)
- Karstula (1)
- Kauvatsa (1)
- Kittilä (1)
- Konginkangas (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Kupanitsa (1)
- Kymi (1)
- Kärkölä (1)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (1)
- Lapinjärvi (1)
- Laukaa (1)
- Lavansaari (1)
- Lehtimäki (1)
- Lempäälä (1)
- Luhanka (1)
- Luvia (1)
- Marttila (1)
- Messukylä (1)
- Metsäpirtti (1)
- Mouhijärvi (1)
- Muhos (1)
- Myrskylä (1)
- Nakkila (1)
- Narvusi (1)
- Nilsiä (1)
- Nousiainen (1)
- Nummi (1)
- Nurmes (1)
- Paattinen (1)
- Petäjävesi (1)
- Pieksämäki (1)
- Pielavesi (1)
- Piikkiö (1)
- Punkalaidun (1)
- Pusula (1)
- Pyhäjoki (1)
- Pyhäjärvi Ul (1)
- Pyhäranta (1)
- Pälkäne (1)
- Rautjärvi (1)
- Ruokolahti (1)
- Rymättylä (1)
- Räisälä (1)
- Rääkkylä (1)
- Saari (1)
- Sahalahti (1)
- Simo (1)
- Sippola (1)
- Soini (1)
- Somerniemi (1)
- Spankkova (1)
- Suodenniemi (1)
- Suonenjoki (1)
- Suoniemi (1)
- Sääksmäki (1)
- Taivassalo (1)
- Tottijärvi (1)
- Tuulos (1)
- Tytärsaari (1)
- Uurainen (1)
- Vehkalahti (1)
- Venjoki (1)
- Vesilahti (1)
- Veteli (1)
- Vieremä (1)
- Vihti (1)
- Virolahti (1)
- Virrat (1)
- Vuokkiniemi (1)
- Ylitornio (1)
- Yläne (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1810-luku | 1 |
| 1830-luku | 2 |
| 1840-luku | 14 |
| 1850-luku | 15 |
| 1860-luku | 2 |
| 1870-luku | 3 |
| 1880-luku | 32 |
| 1890-luku | 39 |
| 1900-luku | 44 |
| 1910-luku | 164 |
| 1920-luku | 37 |
| 1930-luku | 48 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Miu mau Mikko kuoli, SKVR IX1 3204. — Hattula
- Hop heppu kirkkuon, SKVR IX1 859. — Asikkala
- Öntän töntän töörän löörän, SKVR XII1 247. — Kemijärvi
- Önttön tönttön töörön löörön, SKVR XII1 240. — Rovaniemi
- Huis humma kirkkoon, SKVR IX1 842. — Hauho
- Mänin Mikilt valkiaa, SKVR IV1 853. — Kaprio
- Huru huru, hummalla kirkhon, SKVR XI 48. — Kauhava
- Ptruu hummalla kirkkoon, SKVR X1 575. — Tyrvää
- Huis humma Huittisiin SKVR VIII 1662. — Pöytyä
- Västäräkki oli pikku lintu, SKVR VII1 832. — Ilomantsi
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Täti leipoo suuren leivän (Aunt Bakes a Big Loaf)
- Nyt on meillä lysti leikki (Now We Have a Merry Game)
- Kukkokuurosilla (Rooster hide-and-seek)
- Körö körö kirkkoon/tätilään/Huittisiin - kestitys (Körö körö riding song — hospitality)
- Liisa (Lissu)
- Miu, mau, Martti kuoli (Miu, mau (meow), Martti (Martin) died)
- Hauki tuli vastaan (The pike came to meet me)
- Tikka/likka/kissa tanssi (Woodpecker/girl/cat danced)
- Souva sorsa poikiasi (Rock your ducklings, duck)
- Aa aa akkani kuoli - saisin toisen (Aa aa, my wife died — I could get another)
- Huru huru Huittisiin (Huru huru to Huittinen)
- Pukki putosi kaivoon kultalehti suussa (A goat fell into the well with a gold leaf in its mouth)
- Tule huomenna meille, saat sylttyä syödä (Come to us tomorrow, you'll eat brawn)
- Soudan, soudan Sorolaan, tätilään - täti lypsää, ukko juo (I row, row to Sorola, to auntie's — aunt milks, old man drinks)
- Eläimet hautaajina (Animals as Undertakers)
- Tätilään on pitkä matka, täti puuroa keitti (It's a long way to auntie's, auntie cooked porridge)
- Entten tentten teelen teeren (Entten-tentten (counting rhyme))
- Hyys hyys Hymylään (Hyys hyys, off to Hymylä (riddle-game forfeit))
- Puurmannin puurua (Puurmanni's porridge)
- Puin riihen puksahutin (I threshed and the barn shook)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.